VISK - § 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala

SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä > § 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala

§ 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala

Tyypillinen restriktiivinen määrite on osa hallitsevan lauseen ilmaisemaa puhetoimintoa, ja siksi adverbiaalimääritteet kuuluvat hallitsevan lauseen kysymyksen (a) ja imperatiivimuotoisen kehotuksen (b) vaikutusalaan. Kokonaisuutena yhdyslause muodostaa siis yhden kysymyksen tai kehotuksen puhetoiminnon.

(a)

Piditkö autoista, kun olit pieni? (l) | Oletteko laskeneet, paljonko säästäisitte, jos käyttäisitte naapurimaan postia? (l) | Jos Ruotsi liittyy, onko Suomen seurattava perässä? (l) | Täytyykö asumisoikeusasunnosta maksaa käyttövastiketta usean kuukauden ajan, vaikka asunnon on irtisanonut? (l) | Suuttuiko isä, koska tiedustelit häneltä minun naittamisestani? (k) | Millaisia ominaisuuksia valtiotieteilijä tarvitsee, jotta hän välttää työttömyyskortiston? (l)

(b)

Vähentäkää vaikka ilmestymiskertoja, jos ammattitaitonne joutuu liian suurelle koetukselle, mutta antakaa meille Tekniikan Maailma takaisin. (l) | Riko munat, vatkaa ne jotta rakenne rikkoutuu – –. (l) | – – älä tule tänne silloin kun minä olen vuorossa. (k) | Hyvät naiset, älkää nyt innostuko liikaa, vaikka luvassa on muutakin kuin lämmintä ilmaa. (l)

Sen sijaan tyypillinen epärestriktiivinen adverbiaalilause ei kuulu samaan kysymykseen tai kehotukseen toisen lauseen kanssa, vaan se muodostaa oman puhetoimintonsa (c). Se käyttäytyy tässä suhteessa samoin kuin rinnasteinen lause.

(c)

Voitko lähteä? Vaikka ei sillä niin väliä ole. | En tiedä, voinko lähteä, vaikka voin minä kyllä miettiä asiaa.

Restriktiivinen adverbiaali sisältyy myös hallitsevan lauseen kiellon vaikutusalaan (d). Erityisen selvästi tämä ilmenee silloin kun kieltolausetta seuraavan adverbiaalilauseen jäljessä on kiellon ulkopuolelle jäävä vaan-lause (e). Tällöin ei kielletä hallitsevan lauseen ilmaisemaa asiaintilaa sellaisenaan vaan adverbiaalilauseen esittämä ajankohta, ehto tai syy (» § 1129).

(d)

Mutta en olisi kertonut vaikka olisin tiennytkin. (k) | Valitettavasti yksikään mainituista tutkimuksista ei sisällä riittävän suurta aineistoa, jotta identtisen perimän osuudesta tai suhteesta ympäristöoloihin voitaisiin tehdä tilastollisia päätelmiä. (l)

(e)

Levyähän ei lueta heti, kun se syötetään sisään, vaan vasta siinä vaiheessa, kun se on aikomus soittaa. (l) | Tutkimus ei ole puolueetonta, jos tutkija niin väittää, vaan vasta jos tiedeyhteisö tutkimusta arvioidessaan tunnustaa sen puolueettomaksi. (a) | – – ammattirikollisetkaan eivät vihaa poliiseja, koska nämä ovat poliiseja, vaan sen vuoksi, millaisia poliiseja nämä ovat. (l)

Perustelu ei aina integroidu yhdyslauseen osaksi. Esimerkiksi seuraavat koska-lauseet eivät ole toisen lauseen ilmaiseman puhetoiminnon osia vaan niillä perustellaan kysymyksen tai kehotuksen esittämistä:

(f)

Koska epäilyn perustana voi olla kenen tahansa ilmianto, miksi perättömästä ilmiannosta ei seuraa mitään sanktiota? (a) | Jos teette jotain, niin tehkää se heti, koska investoijilla tuntuu juuri nyt olevan kiinnostusta – –. (l)