Referoinnin esitystapoihin liittyy kysymys siitä, miltä kannalta ja kenestä käsin referaatti esitetään. Se voidaan esittää alkuperäisen puhetilanteen ja puhujan näkökulmasta tai siirtää meneillään olevan puhetilanteen mukaiseksi, referoijan tässä ja nyt ‑tilanteesta lähteväksi. Yhtenä keskeisenä referoinnin ulottuvuutena pidetäänkin deiktisten elementtien määräytymistä; puhetilanteen vaihdos näkyy ennen muuta deiktisten viitepisteiden muutoksissa. (Deiksiksestä tarkemmin » § 1423 – 1425.)
Persoona- ja demonstratiivipronominit sekä proadverbit ja tempukset voivat referaatissa olla joko alkuperäisen puhetilanteen mukaisia tai nykyiseen puhetilanteeseen suhteutettuja. Jos esim. Erkki-niminen henkilö kirjoittaisi ”meille” osoitettuun kirjeeseensä lauseen (a), se voisi muuttua toisessa tilanteessa ”meidän” referoimanamme asuun (b).
Persoonan ilmaisimet ovat vaihtuneet 1. persoonasta (jatkan) 3. persoonan pronominiksi hän tai 3. persoonan possessiivisuffikseihin (matkaani → matkaansa); monikon 2. persoonan possessiivisuffiksi on vaihtunut monikon 1. persoonan suffiksiksi (luoksenne → luoksemme). Ajan ja paikan adverbit on niin ikään suhteutettu uuteen puhetilanteeseen (huomenna → tänään; sinne → tänne). Tilanteen vaihtuessa myös verbin modus saattaa vaihtua indikatiivista konditionaaliksi. Esimerkin (b) konditionaali vastaa alkuperäisen lausuman preesensiin sisältyvää futuurista tulkintaa » § 1545 (konditionaalin muista merkityksistä referoinnissa » § 1462, 1475).
Asetelmassa 178 on esitelty tyyppiesimerkkejä referaateissa tapahtuneista näkökulman vaihdoksista, jotka ilmenevät deiktisistä aineksista.
| Vakuutin että | ||
| Minä: Sinä saat pitää koko roskan mikäli haluat. | 1. hän saisi pitää koko roskan mikäli haluaisi, mutta hän raivostui ja ärjyi että 2. ilman hänen lupaansa en saanut antaa kenellekään mitään, en edes hänelle, enkä itse ottaa vastaan, – – se minun oli syytä painaa mieleeni. (k) | |
| Hän: Ilman minun lupaani et saa antaa kenellekään mitään, et edes minulle, etkä itse ottaa vastaan, – – se sinun on syytä painaa mieleesi. | ||
| Voisitteko tuoda minulle lasin vettä. | Carola pyysi kanslian naisia tuomaan hänelle lasin vettä. (k) | |
| Ritva Veikkola Hanhivaaralle: Hän [todistaja] tunsi Huurteen aika läheisesti ja kuuli luultavasti laukauksen. | ”Ritva Veikkola kertoi meille, että tunsitte Huurteen aika läheisesti ja luultavasti kuulitte laukauksen”, Hanhivaara sanoi. (k) | |
| Äiti Taijalle: Se Pike on ihan hermoraunio. | Taija : | Miten sie jaksat siel koulus?, |
| Pike : | No ↑hyvinhän mie jaksan (.) mut kato mie – –. | |
| Taija: | Ku äiti sano et sie oot iha hermoraunio. (p) | |
Olennainen seikka referoinnissa on se, että deiktisten elementtien vaihdokset eivät ole automaattisia, vaan kirjoittajan ja puhujan valittavissa (» § 1468) (tempusvalinnasta referaatissa » § 1472 – 1473). Viitepisteet eivät välttämättä osoita näkökulman muutoksia. Esimerkiksi kun puhuja referoi itseään ja puheena oleva asia on edelleen voimassa puhehetkellä, näkökulma pysyy samana (c). Myös jos referaatissa ei ole puhetilanteeseen reagoivia deiktisiä elementtejä, mitään näkyvää sopeuttamista toiseen puhetilanteeseen ei tapahdu (d).
Edellinen pykälä