SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Vaihtoehtokysymysten polaarisuus > § 1697 Eikö-alkuinen
liitekysymys
§ 1697 Eikö-alkuinen
liitekysymys
Väitelauseeseen liittyvällä liitekysymyksellä (» § 1058) haetaan vastaanottajan samanmielistä
kantaa väitteessä esitettyyn propositioon. Tällöin liitekysymys
on muotoiltu myönteistä vastausta edellyttäväksi eli kieltomuotoiseksi.
Tavallisimmat tällaiset liitekysymykset sisältävät
kieltoverbin ja kO-kysymysliitteen lisäksi
partikkelin niin tai vaan tai
nominin totta. Väitelause voi ilmaista
asiaintilan, johon odotetaan vastaanottajalta vahvistusta (a); se
voi vedota yhteiseen tietoon tai siinä voi olla jokin yhteiseen
tietoon vetoava kielenaines, esim. liite ‑hAn (b–c).
Kysymysliite voi liittyä myös tarkistuskysymyksenä esitetyn väitelauseen
jäljessä olevaan niin-partikkeliin (d).
(a)
1 | Virkailija: | Joo mut tää on kuitenki pätkätyön jatkoo eikö niin, |
2 | Asiakas: | On (P) |
(b)
Metsäkyyhkysiä
ei ollut mutta kanahan on melkein sama, eikö
niin? (k)
(c)
V: | Joo:.
Ja siellähän on nyt se on vaan tota niin Stiig-Eemilin
perukirja. |
S: | Just joo. |
V: | Et se toinenhan sulla on, eiks ni |
S: | J. toinen mulla on
juu. (p) |
(d)
T: |
Se näkyy ihan selvästi se maanantaipäivän (.) eri |
[laisuus |
niinkö] |
|
A: |
|
[niin |
kyl] |
lä (P) |
Liitekysymyksessä voidaan toistaa myös
väitelauseen verbi:
(e)
Tyttö tulee äitiinsä, eikö
vain tulekin? (k) | –
Sinä menit tapaamaan niitä ihmisiä, etkö mennytkin? (k)
| Ja sä oot saanu äitiysrahaa eks ookin. (P)