VISK - § 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys

SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > ava-us, opet-us > § 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys

§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys

Johdin ‑Us (: ‑Ukse-) liittyy tavallisimmin vartaloltaan monitavuisiin CtA-loppuisiin verbeihin sekä AA-vartaloisiin supistumaverbeihin (» § 222 asetelma 73). Johdin kiinnittyy CtA-verbin (heikkoon) vokaalivartaloon, ja vartalon lyhyt loppuvokaali jää pois (kunnioit-us, asenn-us, molskahd-us); AA-supistumavartalo on vahva-asteinen, ja sen pitkä loppuvokaali lyhenee (ryntä-ys). Näiden verbien Us-johdokset ovat merkitykseltään valtaosin teonnimiä tai teosta rajautuvaa kokonaisuutta ilmaisevia. Lisäksi Us-johdin voi liittyä muihinkin supistumaverbeihin sekä kolmitavuisiin CtU-, le-, itse- ja Aise-vartaloihin (» § 234). Supistuma-, CtU- ja le-vartaloiden loppuvokaali jää pois tai sulautuu johtimen U:hun (poikke-us, siivo-us; ilmest-ys, hajaann-us; epäil-ys), itse- ja Aise-vartalot lyhenevät enemmän (punni-t‑us, lauka-us). Koko Us-johdostyyppiin kuuluu runsaat 2 000 sanakirjalekseemiä.

Monitavuisista CtA-vartaloisista verbeistä Us-johdokset ovat produktiivinen teonnimityyppi:

‑ttA- > alitus, hauskuutus, jäähdytys, kuntoutus, lakkautus, lihotus, menetys, oksetus, opetus, palautus, peruutus, puuskutus, pölytys, toteutus, ulkoilutus, valitus, vilkutus, ylevöitys | ‑stA- > kiristys, lavastus, pyöristys, rynnistys | ‑ntA- > asennus, varmennus, vähennys | ‑rtA- > kujerrus, ymmärrys | ‑ltA- > kavallus, kimallus | ‑(A)htA- > hairahdus, syöksähdys

Tuunasen mukaan Hornetit muuttavat merkittävästi ilmavoimien koulutusta. Koulutuksen sopeutus uuteen konetyyppiin alkoi itse asiassa jo pari vuotta sitten. (l) | – – ettei malta millään kävellä muitten junasta nousseitten laahustuksen mukana – –. (k) | Päijänne-tunnelin tyhjennyksen aikana Silvolan vedenpinta laskisi yli neljä metriä. (L)

Us-teonnimiä ei kuitenkaan yleensä muodosteta sellaisista vartaloltaan nelitavuisista (U)ttA-johtimisista verbeistä, jotka on johdettu kolmitavuisesta CtA- (tai CtU-) vartaloisesta verbistä:

*kirjoitutus (< kirjoituttaa < kirjoittaa), *opetutus, *vedätytys | ^?asennutus (< asennuttaa < asentaa), ^?kaiverrutus, ^?tarkistutus | *kauhistutus (< kauhistuttaa < kauhistua), *viivästytys

Kuitenkin kantavartaloltaan ltA-loppuisista UttA-verbeistä Us-teonnimi on joskus mahdollinen: edellytys (< edellyttää < edeltää), sovellutus (PS), puhallutus (skt), ^?sisällytys, ^?sukellutus, samoin htU-vartalokantaisista: perehdytys (< perehdyttää < perehtyä), tervehdytys (l). Rajoitus ei myöskään koske AhtA-johtimisten momentaaniverbien (hd)UttA-edelleenjohdoksia (heila(hd)uttaa < heilahtaa), joista Us-johdokset ovat produktiivinen teonnimityyppi – tosin aina hd-ainekseton –, esim. heilautus ~ *heilahdutus, räjäytys ~ *räjähdytys (verbien hdUttA ~ UttA-vaihtelusta » § 323).

Monien AhtA-verbien Us-teonnimillä on variantti, josta puuttuu hd-aines:

huraus ~ hurahdus (< hurahtaa), heilaus ~ heilahdus, jysäys ~ jysähdys, kumaus ~ kumahdus, räiskäys ~ räiskähdys

Tämä vaihtelu koskee lähinnä deskriptiivikantaisia sanoja, mutta ei verbikantaiseen AhtA-verbiin perustuvia kuten käännähdys ~ *kääntäys (< käännähtää), lausahdus ~ *lausaus, uuvahdus ~ *uuvaus; joitakin leksikaalistuneita hd:ttömiä variantteja kuitenkin on: henkäys (~ hengähdys), katsaus, seisaus.

Huom. Merkityksen puolesta sekä AhtA- että UttA-verbiin korreloituvia ovat kulaus, leiskaus, läimäys ja läpsäys; vrt. kulautus, leiskautus, läimäytys (skt).