§ 398 Yhdyssanojen päätyypit: määritys- ja summayhdyssanat

Yhdyssana on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta tai useammasta sanasta mutta on kielen yksikkönä yksi sana. Yhdistäminen eli kompositio tarkoittaa sanojen liittämistä toisiinsa yhdeksi sanaksi ja on johtamisen ohella toinen keskeinen sananmuodostuskeino (» § 146). Yhdistäminen on luonteeltaan rekursiivista: yhdyssanoista on edelleen muodostettavissa toisia yhdyssanoja (» § 405).

Yhdyssanoja on kahta päätyyppiä:

• Määritysyhdyssanat (» § 408–) koostuvat kahdesta yhdysosasta, määriteosasta ja edusosasta, joiden suhde on semanttisesti epäsymmetrinen, esim. autotie, kädensija, maastamuutto, lainmuutosesitys, hyvännäköinen, hermojaraastava, aikaansaada.
• Summayhdyssanoissa (» § 432–) on kaksi tai useampia yhdysosia semanttisesti symmetrisessä suhteessa toisiinsa, esim. parturi-kampaamo, musta-puna-valkoinen, jotenkuten.

Summayhdyssanoille osin läheinen, mutta omanlaisensa ryhmä ovat yhdysnumeraalit (» § 780), esim. yksitoista, viisisataa, kaksisataaviisikymmentäviisi.

Yhdyssanoissa on myös sellaisia, jotka on muodostettu yhdyssanasta tai kaksisanaisesta lausekkeesta johtamalla (ns. johdosyhdyssanat), esim. [kansaneläke]läinen (< kansaneläke), [pitkätukka]inen (< pitkä tukka), [turhantärke]ys, [ajanmukais]taa, [päivänselvä]sti, [viikonloppu]isin. Nämä sanat ovat tavallisimmin (i)nen‑, (U)Us- tai sti^x-johdoksia.

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus