Referatiivirakenteen subjektin normaali sija on genetiivi. Genetiivisubjekti sijaitsee referatiivimuotoisen verbin (a) tai hallitsevan finiittiverbin edellä, etenkin kun tällä ei ole omaa subjektia (b). Mahdollinen on myös verbinjälkeinen genetiivisubjekti (c).
Genetiivisubjekti vastaa referatiivirakenteessa perussubjektia. Eksistentiaalisen rakenteen subjekti voi olla nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa (d) (nominatiivin ja genetiivin vaihtelusta » § 541). Lisäksi referatiivirakenteen subjektina esiintyy lause tai infinitiivilauseke (e).
Kun referatiivirakenteen subjekti on sama kuin hallitsevan lauseen, tämä osoitetaan verbiin liittyvällä samapersoonaisella possessiivisuffiksilla (f).
Possessiivisuffiksi ilmaisee referatiivirakenteessa nimenomaan samasubjektisuutta. Tässä se eroaa muissa yhteyksissä olevasta possessiivisuffiksista, joka voi olla eripersoonainen kuin lauseen subjekti: Uskon voittoosi mutta Uskon sinun tulevan. Possessiivisuffiksia ei referatiivirakenteessa käytetä persoonapronominin genetiivin yhteydessä: Uskon hänen voittoonsa mutta *hänen tulevansa.
Huom. 1. Samasubjektisuus on ilmaistavissa myös refleksiivipronominilla: Johanna ja Eeva Leena eivät katso itsensä kuuluvan sen enempää kiusattuihin kuin kiusaajiinkaan (l) ~ eivät katso kuuluvansa. Tämä mahdollistaa rinnastuksen substantiivilausekkeen kanssa: – – Ferrand ei voisi kuvitella itsensä tai ystäviensä innostuvan kommunismista tosissaan (l).
Huom. 2. Verbit harkita ja suunnitella, jotka yleensä ilmaisevat subjektin tarkoitteen suuntautumista omaan toimintaansa, saavat lähes aina täydennyksekseen samasubjektisen referatiivirakenteen: Älä harkitsekaan käyttäväsi muita kuin kaupasta saatavia tuotteita – – (l); Yksi ja toinen suunnitteli lähtevänsä finaalin ajaksi kahville, – – (l).