Temporaalirakenne on adverbiaalina toimiva infiniittinen lauseke, jonka edussanana on E-infinitiivin inessiivi eli essA-muoto tai TUA-infiniitti. Temporaalirakenne toimii puiteadverbiaalina ja kertoo, minkä toisen tapahtuman ajankohtaan hallitsevan lauseen tarkoittama tilanne sijoittuu. Rakenteella on samantapainen tehtävä kuin kun-lauseella. Temporaalirakenteen essA-muoto ilmaisee hallitsevan rakenteen kanssa ainakin osittain samanaikaista, TUA-muoto sitä aiempaa tai aiemmin alkanutta tilannetta (» § 544).
Samanaikainen: -essA | Aiempi: -(t)tUA | |
Subjektillinen | Alhon jäädessä eläkkeelle ~ jäädessään eläkkeelle Virta oli toimistopäällikkönä. | Alhon jäätyä eläkkeelle ~ jäätyään eläkkeelle Virta sai uusia luottamustoimia. |
Subjektiton | Eläkkeelle jäätäessä ~ jäädessä tulee mieleen kaikenlaista. | Eläkkeelle jäätyä on sitten aikaa puuhailla. |
Temporaalirakenteessa on genetiivisubjekti tai sitä vastaava possessiivisuffiksi (» § 546), tai se on subjektiton (» § 547). Rakennetta ei muodosteta erikoislausetyypeistä (*minulla ollessa aikaa, *minusta tultua kuuluisa).
Temporaalirakenteella on periaatteessa aktiivi ja passiivi, mutta niiden jakauma on epäsymmetrinen. essA-rakenteella on morfologinen aktiivi ja passiivi: jäädessä, jäätäessä. TUA-rakenne sen sijaan on morfologisesti passiivimuotoinen mutta tehtävältään pääasiassa aktiivimuotoisen essA-rakenteen kaltainen (» § 548). TUA-infiniitti on aina yksikössä. Se on kiteytynyt analysoimattomaksi ja etääntynyt sekä passiivin että partitiivin merkityksestä. Se käyttäytyy aktiivimuodon tavoin, sillä siihen liittyy sekä genetiivisubjekti että objekti: poliisin pysäytettyä auton ~ heilautettua kättään.
Temporaalirakenne kuuluu niihin infiniittirakenteisiin, joiden objektin sijaan hallitseva lause ei vaikuta (» § 938): totaaliobjekti on genetiivissä (a), eikä hallitsevan lauseen kielteisyys edellytä partitiiviobjektia (b). Tämä koskee ensi sijassa rakennetta, jossa on genetiivisubjekti tai possessiivisuffiksi; muuten objektia ei juuri käytetä.
Huom. Temporaalirakenne on ennen kaikkea kirjoitetun kielen keino. Rakenteen essA-muotoja esiintyi Lauseopin arkiston yleiskielen aineistossa 1000 lausetta kohti keskimäärin 19 mutta murreaineistossa vain keskimäärin 2. Rakenteen TUA-muoto on essA-muotoa harvinaisempi, murreaineistossa erittäin harvinainen. (Ikola ym. 1989: 325–344, 450–453.)