SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Genetiivimääritteet > Genetiivimääritteiden keskinäiset suhteet > § 578 Määritteiden järjestys ja
vaikutusala
§ 578 Määritteiden järjestys ja
vaikutusala
Varsinaista omistamista ilmaisevat genetiivimääritteet edeltävät yleensä muunlaisia
suhteita ilmaisevia genetiivimääritteitä. Muu substantiivilauseke
on siis tavallisesti sellaisten omistamista ilmaisevien genetiivimääritteiden
vaikutusalassa, jotka tarkentavat, kenelle kuuluvasta entiteetistä
on kysymys.
Possessiivinen interrogatiivipronomini kenen ~ minkä on
lausekkeessa ensimmäisenä (a) (» § 570). Persoonapronominit poikkeavat muista
genetiivimääritteistä siinä, että niiden yhteydessä lausekkeen edussanaan
liittyy possessiivisuffiksi (b). Toiseksi genetiivimuotoinen persoonapronomini
sijaitsee lausekkeen alussa eikä sen edellä voi olla esim. perusasteista
adjektiivimääritettä, toisin kuin muiden possessiivisten genetiivimääritteiden
edellä: hänen mielenkiintoinen teoksensa,
vrt. mielenkiintoinen Lehtolaisen teos.
Superlatiivimuotoinen adjektiivimäärite on kuitenkin mahdollinen: paras
hänen teoksensa.
(a)
Kenen Suomen
presidentin poika on ollut pääministerinä? (L)
| Minkä [eduskunnan valiokunnan] puheenjohtaja on Tuija
Brax? (L) | [Minkä maan] pääkaupunki
on Bamako? (L)
(b)
Se sinun
ihmeellinen Lassesi pistää rahasi kurkustaan alas – –. (k)
| Poika kääntyi ja hänen pienillä kasvoillaan
vilahti tyytyväisyys. (k)
Genetiivimääritteinä toimivista substantiivilausekkeista
possessiivinen edeltää muuta kuuluvuutta ilmaisevia (c). Ensimmäisenä
oleva genetiivimäärite voi ilmaista myös tekijää ja toinen sitä,
mitä esim. kyseinen teos käsittelee (d).
(c)
Maijan Setälän
kielioppi | tytön Viron matka
| – – hän käynnistää samalla [Suomen Unicefin [Bosnian
keräyksen]] (l) | [Leena Luostarisen
[Oulun näyttelyssä]] (l) | Kastejuhlaa
vietettiin [Teemun ja Sirpan [Suomen kodissa]] – –. (l)
| Haavikon [kahden vuoden projekti]] (l)
| Lainaukset ovat [Aamulehden [viime viikon [SM-liigaottelujen
selostuksista]]]. (l)
(d)
[Castrénin
[hantin kieliopissa]] ei ole lauseenjäsennystä eikä pilkkusääntöjä. (l)
| [Cennino Cenninin [maalaustaiteen opaskirja]] tulee neljän
vuosisadan takaa, mutta pätee yhä. (l)
Genetiivimääritteiden ketjun voi aloittaa myös kehyksenä
toimiva ajankohdan määrite (e). Ajankohtaa ilmaiseva genetiivimäärite
voi myös toimia toisen genetiivimääritteen määritteenä (f).
(e)
artikkeli
[vuoden 95] [Suomen
jääkiekkojoukkueen] maailmanmestaruudesta (k)
| Osansa [talven 1956] [Kekkosen
kannattajien] loanheitosta sai myös SDP:n presidenttiehdokas
K. A. Fagerholm. (l)
(f)
Hämäläinen
sanoo [[lauantain Helsingin Sanomien] haastattelussa],
että – –. (l)
Peräkkäisten genetiivimääritteiden keskinäinen suhde voi
olla rakenteellisesti kaksitulkintainen. Ryhmän (g) esimerkkien
ensimmäinen genetiivimäärite saattaa ensin hahmottua pelkästään
jälkimmäisen possessiiviseksi määritteeksi. Konteksti ja yleinen
tietämys ohjaavat kuitenkin tarkoitettuun tulkintaan:
(g)
Kaari
Utrion perheen historia romuttaa käsityksiä (L) ’Kaari
Utrion [perheen historia]’ ei: ’[Kaari Utrion perheen] historia’
| Maisemassaan vaikuttava Huttusen Nakkilan kirkko (a)
| – – suomalainen graniitti on se perustus, jolta hänen [Pietilän] presidentin virka-asuntonsa
kohoaa. (l) | Syyttäjä kuulusteli
miestä, joka oli alunperin asunnossa uhrin kanssa. Hänen kertomuksensa
meni pahasti ristiin pahoinpitelyyn osallistuneen miehen
tapahtumien kuvauksen kanssa. (l)