Sävypartikkelit tuovat lausuman propositionaalisen merkityksen oheen jonkin lisämerkityksen eli sävyn. Kullakin partikkelilla on jokin väljähkö oma merkitys, joka saa lopullisen tulkinnan sen mukaan, missä kontekstissa – millaisessa lausumassa ja vuorossa ja missä kohden keskustelua – partikkeli esiintyy. Ne sävyttävät lausumaa samaan tapaan kuin sanajärjestys tai prosodiset keinot. Raja lausumapartikkeleihin päin on häilyvä. Lausumapartikkelit sijaitsevat kuitenkin tavallisesti lauseen tai lausuman alussa sekä ovat merkitykseltään helpommin luonnehdittavia.
Sävypartikkelit esiintyvät vain lauseen- tai lausumansisäisinä ja ovat puheessa tyypillisesti painottomia. Painottomuudesta seuraa äänneasun redusoitumista; osa sävypartikkeleista onkin sanan loppuun sijoittuvia liitepartikkeleita (» § 126 – 137). Asetelmassa 134 on lueteltu keskeisiä sävypartikkeleina käytettäviä sanoja ja liitteitä. Luokka on avoin: tähän siirtyy sanoja muista partikkeliryhmistä ja sanaluokista.
aina, nyt, sit(ten), vasta | ‑hAn, ‑pA, ‑s |
sitä | -pAs |
kyllä, oikein, oikeastaan | |
ihan, vaan ~ vain |
Sävypartikkelit eivät muodosta lausumaa eivätkä vuoroa yksin. Ne eivät käy yksin vastaukseksi kysymykseen, eikä niitä liioin voi fokusoida eikä kieltää. Itsenäisenä sanana toimivat sävypartikkelit voivat sijaita useassa eri kohden lausumaa, lausemuotoisessa lausumassa yleensä joko subjektin tai finiittiverbin jäljessä. Liitepartikkeleilla ‑hAn, ‑s ja ‑pA(s) on kiinteä paikkansa lausuman alussa olevan lausekkeen liitteenä.
Samassa lausumassa voi esiintyä useampi kuin yksi sävypartikkeli ja jotkut niistä esiintyvät toistuvastikin samassa lausumassa. Sävypartikkeleista voi muodostua myös ketjuja, esim. sitä vasta, nyt sit jne. (» § 859).
Lääkäri: | Mitenkäs ne niskat nyt sitten on. |
Potilas: | No ne on jumissa nytkii taas sitte, (P) |
Jokseenkin kaikilla sävypartikkeleina toimivilla itsenäisillä sanoilla on olemassa rinnakkaismuotona (potentiaalisesti painollinen) variantti, joka toimii jonkin toisen sanaluokan sanana: adverbina (» § 823), pronominina (» § 827) tai jonkin toisen partikkeliluokan jäsenenä (» § 828). Sävypartikkeleihin siirtyy sanoja muista partikkeli- ja sanaluokista. Esimerkiksi proadverbit täs(sä) ja siinä ovat joissain yhteyksissä pitkälle partikkelistuneita: On siinä mulla kanssa ystävä; Ei täs ny mitään niin ihmeitä ole.