Lause voi olla yksinäinen (itsenäinen) tai toisiin lauseisiin nähden päälause taikka toisiin lauseisiin tai lausekkeisiin nähden alisteinen eli sivulause. Alisteinen lause kuuluu osana toiseen lauseeseen (» § 885). Alisteisuuden merkkinä on yleensä konjunktio, esim. jos, vaikka tai että, tai relatiivipronomini. Seuraavissa esimerkeissä alisteinen lause on kursivoitu.
Lause, jonka osana toinen lause on, on tämän suhteen hallitseva lause. Hallitseva lause voi itsekin olla jäsenenä toisessa lauseessa. Kompleksinen lause rakentuu siis rekursiivisesti: sen osana oleva lause voi puolestaan toimia hallitsevana lauseena. Esimerkiksi verbin täydennyksenä oleva että-lause voi koostua jos – niin ‑yhdyslauseesta, jolloin adverbiaalinen jos-lause on että-lauseelle alisteinen (a). Toisaalta että-lause voi olla täydennyksenä alisteisessa jos-lauseessa (b).
Sivulauseita voi myös rinnastaa keskenään. Kuvio 9 havainnollistaa kompleksisen yhdyslauseen sisäistä rakennetta ja osien välisiä suhteita tällaisessa tapauksessa. Esimerkkilauseessa on päälause ja sille alisteinen kun-lause, joka on puolestaan myös yhdyslause: se on rakentunut kahdesta keskenään rinnasteisesta lauseesta. Yhdyslauseen päälause on tämän alisteisen lauseen suhteen hallitseva.
Huom. Kompleksisen lauseen päälause (lihavoitu) ei välttämättä ole yksi kokonaisuus, vaan voi olla hajallaan alisteisten lauseiden lomassa:
Edellinen pykälä