VISK - § 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Objekti > Objektin sijat > Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio > § 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija

§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija

Objektin sijana on partitiivi tai jokin kolmesta totaaliobjektin sijasta: nominatiivi, yksikön genetiivi tai t-päätteinen akkusatiivi. Partitiiviobjektin esiintymiselle on kolme ehtoa (» kuvio 10). Jos mikään niistä ei päde, lauseessa on totaaliobjekti. Sen sija perustuu toisaalta lauseen rakenteeseen ja verbin muotoon, toisaalta objekti-NP:n tyyppiin (» § 934 – 935).

Kuvio 10: Totaali- ja partitiiviobjektin valinta

Totaaliobjekti

Partitiiviobjekti

Myönteinen, aspektiltaan rajattu lause,
kvantitatiivisesti määräinen objekti

Olen nähnyt sen elokuvan.
Tapasin hänet.
Katsoin elokuvan loppuun.
Talomme maalataan ensi kesänä.
Löysin hillon kellarista.
Söin puuron kokonaan.
Huomasit kai ne virheet tekstissä.

Tulkinnaltaan kielteinen lause

En ole nähnyt sitä elokuvaa.
Tapasitko häntä?
Tuohon on mahdoton antaa vastausta.

Aspektiltaan rajaamaton lause

Katson tässä neloskanavan elokuvaa.
Taloamme maalataan.
Arvostan sinua.
Ongelmaa pitää vielä selvitellä.

Kvantitatiivisesti epämääräinen objekti

Löysin kellarista hilloa.
Söin aamulla puuroa ja omenan.
Huomasin tekstissä virheitä.
Eilen tehtiin isoja päätöksiä.

Jos lause on myönteinen, partitiivin voi motivoida lauseen rajaamaton aspekti (» § 1498, 1508) tai NP:n kvantitatiivinen epämääräisyys. Aspekti ja kvantitatiivinen (epä)määräisyys kietoutuvat kuitenkin monin tavoin yhteen (» § 931). Lauseen kielteisyys on siinä mielessä vahvin partitiivin käytön kriteeri, että kielteisessä lauseessa sekä aspekti että määräisyys neutraalistuvat (» § 932).

Partitiiviobjekti on mahdollinen kaikkien verbien yhteydessä jo siksi, että sitä käytetään kieltolauseessa. Pelkästään totaaliobjektin saavia verbejä ei siis ole, mutta on verbejä, jotka saavat vain partitiiviobjektin:

Kausatiivisia tunne- ja tuntemusverbejä: aivastuttaa, arveluttaa, harmittaa, hävettää, vaivata | Tunne- ja suhtautumisverbejä: aristella, epäillä, halveksia, harmitella, hyljeksiä, kadehtia, kaivata, pelästyä, sääliä, vierastaa | Toimintaverbejä: harrastaa, karttaa, lähestyä, matkia, paeta, rangaista, suositella, syrjiä, uhmata, vainota | Abstrakteja verbejä: edustaa, jatkaa, merkitä, muistuttaa, noudattaa, tarkoittaa

Pelkästään partitiiviobjektin saavia verbejä on kuitenkin mahdotonta luetella tyhjentävästi. Niillä on aspektuaalisesti rajaamaton merkitys, joka jossakin tilanteessa voi olla mielekkäästi muunneltavissa.

Infiniittisen verbin objektin sijaan vaikuttaa osittain lause, johon infiniittinen rakenne kuuluu, osittain infiniittisen rakenteen oma luonne. Objekti voi olla partitiivissa lauseen kielteisyyden vuoksi (» § 933), ja lauserakenne voi vaikuttaa totaaliobjektin sijaan (» § 936 – 937). On myös sellaisia infiniittisiä rakenteita, joihin lauseen vaikutus ei ulotu (» § 938 – 940). Sijanvalinnassa on kompleksisemmissa rakenteissa usein vaihtelua.

Huom. Kuviossa 10 ei oteta huomioon verbejä, jotka saavat totaaliobjektin, vaikka ilmaisevat rajaamatonta tilannetta, tilaa: Tunnen hänet; Setäni omistaa valokuvaamon (» § 1502, 1512).

Hämmästymis- ja pelästymisverbien partitiiviobjekti on lähellä elatiivimuotoista syyn adverbiaalia: Kauhistuin uutista ~ uutisesta (Siiroinen 2001: 30–40).