Predikatiivi on kieliopillissijainen lauseenjäsen, joka luonnehtii toista lauseenjäsentä eli predikoi siitä ominaisuuden tai luokan. Predikatiivilauseen perustapaus on lause, jossa predikatiivi luonnehtii subjektia ja verbinä on olla. Predikatiivi on rakenteelliselta kannalta olla-verbin täydennys mutta semanttisesti ei sen argumentti vaan osa lauseen predikaattia (» § 868).
Predikatiivi esiintyy useissa eri lauserakenteissa (» asetelma 147).
olla | Perussubjektillinen | Subjekti | Sinä olet aivan ihana ~ ystäväni. |
olla | Tilalause | – | Keittiössä on kuuma. |
tulla | Intrans. tuloslause | Elatiivi-NP | Meistä tulee kuuluisia ~ tähtiä. |
tulla | Tilalause | – | Meille tulee kivaa. |
tulla | Perussubjektillinen | Subjekti | Kala tuli herkullista. |
tehdä ym. | Trans. tuloslause | Elatiivi-NP | Teen sinusta kuuluisan ~ tähden. |
Olla-verbillisissä lauseissa predikatiivi luonnehtii yleensä subjektia, mutta eräät adjektiivit voivat esiintyä predikatiivina subjektittomassa tilalauseessakin (» § 954; tilalauseesta » § 900). Predikatiivi liittyy myös muutosta implikoivaan tulla-verbiin, tavallisesti intransitiivisessa tuloslauseessa, jossa se luonnehtii elatiivimuotoista NP:tä (» § 904, 957). Adjektiivipredikatiivi esiintyy tulla-verbin kanssa myös tilalauseessa ja marginaalisesti perussubjektillisessa lauseessa. Lisäksi predikatiivi esiintyy transitiivisessa tuloslauseessa, jossa se liittyy verbiin tehdä tai muutoksen aikaansaamista tai odottamista ilmaisevaan verbiin ja luonnehtii niin ikään elatiivi-NP:tä.
Huom. Tyyppi Kala tuli herkullista on harvinainen ja ilmeisesti murresidonnainen (Ikola 1997: 265).
Tätäkin marginaalisempi on objektia luonnehtiva predikatiivi, esim. Aidan hän teki lujan. Yleiskielessä sitä vastaa transitiivinen tuloslause Aidasta hän teki lujan (Ikola 1997).