mies, -i

(~ miäs) s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ensimmäiset esimerkit
Leksikkoesimerkit
  • S mies vir, mann, karl, der Mann
  • VR mies, uroh, miehenpuoli vir, mann; mas; täysi ikä, miehen ikä virilis aetas, moghen ålder; wanhamies, äijä, ucko senex, gubbe
  • F mies, uro vir, mas, mann; ijällinen mies senex, åldrigh mann; nainut mies maritus, echtaman; tuhannen miestä manus mille militum, ett regemente; sadan miehen joucko centuria, ett hundrade man; mies pandixi pandu obses, gislan
  • J mies vir, maritus, mann
  • JlisP 12ei ole mies pahoista tehty, eikä aivan arvoisista; 213 nielen miehen miekonensa beväpnad
  • G I 329d kokoko miehen kandamus en hel karlböla; 415b kimmeldyypi mjehexi tulee, wäändyy talon isännäxi, blir, det fogar sig, at han blifwer husbonde; 490a mjesi kulku en lösdrifware; 532b kylästen mjesten främmande, ur byn, oppositum kotoinen; 539a s.v. kyndäjä: kyllä kyntäjät eläisit joska muut meriset mjehet prov.; II 152b martat miehet weklige, som ej hafwa mandom; 177a s.v. mihen: ej miestä mihengään duger ej; 183d mjes mann, karl, vir, maritus; mjesi run.; puoli ikäinen mjes i bästa åren; elähtänyt l. ikä mjes gammal karl; nainut l. waimonen mjes gift; mjehinen mjes starck, braf; 184a mjestens siaiset fullmächtige för deras män; kyllä se on mjes kohdastaan han utgör en karl; toiselle mjehelle saada träda i et annat gifte; mjehelle mennä gifta sig, gifwas manne → mjehelä; mjehexi opettaa lära, tuchta; kuin man olin mjessä nuorempana då jag war ung karl; tarttuwat mjehen tawalla fatta i på karla maner; 184b mjehis, mjehisä; se tehdään mjehis med monga förenade karlars krafter; mjes mjeheldä, mjehitten man från man, en hwar, viritim; 211a hywät mjehet ja musikat ungswennar; 213d s.v. muu: muunna, muun mjesnä kulkee låss wara en, hel annan karl, alienam personam agit; 402a s.v. pölwänä: ylön taitamatoin pölwästi mjehexeen oduglig dum karl; 483c s.v. rinda: sillä mjehellä on rintaa han har mod, god röst; III 144b terwe mjehelle en hälsning; 263b wapaaxi mjehexi tehty adlad ~ wapasukuisexi tehty, suurisukuisexi tehty; Lait. I 167c s.v. hirtän: itse miesi sen teke, kuin hän hirtetän prov. sui cuiqve mores fingunt fortunam; III 191d s.v. turha: turh' mies minä sit olsi, jos mä kaikk' vaimväem puhe uskosi
1
a
miessukupuolta oleva ihminen yleensä
Esimerkit
erik. poikalapsi
Esimerkit
b
aikuisikäinen, täysikasvuinen mies )( lapsi, alaikäinen; myös kuv.
Esimerkit
  • A II 484 (B1–4 1 Kor 13:11) [Paavali:] sitte quin mine Miehexi tulin, nin mine poispanin ne Lapseliset
  • Lju 1609 220 Nyt taita Lapsi nin couin Lyödyxi tulla, että hän sitä cuoleman saapi, nin pitä sen edestä maxettaman puoli miehen hinda (Koll 1648 389 puolen miehen sacko)
  • B1 2 Kn 3:21 cudzuit he cocoon caicki miehet jotca olit ijälliset sotaan (B2–4 caicki)
  • Eras 1670 179 käytöxillä ja wijttauxilla puhua, jos se toisinans hywin seiso Miehelle, eij cuitengan sowi Pojille hywin
  • As 1686b A3b Puolelle Taloille, josa yxi Asuwa ainoastans asu, sallitan Perhenmiehen canssa yxi wahwa Mies, ja puolicasvanut Mies
  • Martin 1689 9 Miesnä hän sen teki, Det giorde han då han war en Karl (→ G II 184a)
  • Flor 1702 A6a Ei Hijri hewoisen wäärtti, häjy Lapsi miehen werta
  • Forseen 1738 238 (RWL 1759 180, RWL 1808 193) täysi miehen hengen sacko, colme sata talaria
  • Alm 1782 B6b tihiä- ja hywin pitkä-caswoisen ruohon – – joca wyötäiseen miestä ulottuu
  • Lencq 1782 20 Tule Poika Pohjolasta, Mies iso Isän alosta – – Vir magne
  • EHild 1797 18 miehen toimi, miehen mieli; miehen järki, miehen kieli, viri dexteritas, viri animus; viri intellectus, viri lingva (G II 183d)
  • As 1798c 13 [Ei] kelpa puolin kaswannet trengit – – mjesten päiwä työtä täyttämään
nuori mies nuori aikuinen mies, nuorukainen
Esimerkit
  • A II 594 [Paavali] mana mös ne nooret Miehet, ette he taualiset olisit (B1–4 Tit 2:6 nuoria miehiä)
  • A III 556 (B1–4 Jer 31:13) Silloin pite Neitzyet tantzisa iloiset oleman, sihen mös noret Miehet, ynne ninen Wanhain cansa
  • B1–4 Snl 20:29 Nuorten miesten wäkewys on heidän cunnians, ja harmat carwat on wanhain caunistus
  • Alm 1742 B7a walitzit he muutamia nuoria miehiä, jotca oli tottunet juoxeman suxillä
  • Gan 1784 125 [Kissaa] halulla halaisi Nuori miesi mielellänsä, Wei sen kohta kotihinsa Otti kissan kumppalixi
c
)( nainen
Esimerkit
  • A I 235 (B1–4 Judit 16:8) eij cucan Mies – – ole hende mestanut – – Mutta Judith se Merarin Tyter, ombi henen cauniudhens cansa, sen alendanut
  • A II 526 (B1–4 Gl 3:28) Ei ole tesse Oria eli Wapah, Ei ole tesse Mies eli Waimo
  • A III 212 Neite cumarsit Hemelaiset, seke Miehet ette Naiset
  • Martti 21 (Lju 1601 26, Koll 1648 40) [Naittaja] on se quin Jsän puolinen on, ia ei äitein puolinen, mies ia ei waimo
  • B1–4 5 Ms 22:5 Waimon ei pidä miehen asetta candaman, eikä myös miehen pukeman waimon waatteita
  • Flor 1688 53 Ei pidä myös Miehen eikä Waimon andaman itzens Awioskäskyyn, ennen cuin he owat tullet lailliseen ja täydelliseen Ikään
  • As 1722a 3 se muoto ja tapa, nijn hywin miesten cuin waimoin waatteis, joka nyt wahwistettu on
  • Forseen 1738 272 (RWL 1759 206, RWL 1808 221) Caikisa yhdesmacamises, joco se on huorus eli salawuoteus; andacon mies Kirckohon neljä talaria, ja waimo caxi talaria
  • Gan 1784 48 Naaroille (eli waimowäelle) – – uroot, (koiraxet, miehet) – – owat antanehet sijhen [johtamiseen] heidän äänettömän eli salaisen suostumuxensa
d
urhoollisuuteen, toimintakykyyn, luotettavuuteen tms. miehisiksi katsottuihin ominaisuuksiin viittaamassa; myös ironisesti
Esimerkit
  • A II 349 (B1–4 Ap 13:22) Mine leusin Dauid Jessen poian, ydhen Miehen minun sydhemeni ielken
  • Sor 1625 502 wastacat minua sijhen ios te Miehet oletta
  • B1–4 1 Sm 4:9 Olcat sijs rohkiat sydämest, ja olcat miehet Philisterit – – Olcat miehet ja soticat
  • Menn 1699 A5a cosc pääse Olta juoman Eli Wijna wetelemän Sijnä Mies on aiwan wirjä
  • Flor 1702 A2b Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa, cusa miestä tarwitan
  • Flor 1702 D3b Toinen mies, toinen miehucainen (→ JlisP 214)
  • Weg 1749 895 he taitawat olla miehet miestengin seasa, cosca nijn tarwitan
  • Gan 1784 121 Yhellä Isällä oli yxi melkein pahan kurinen Poika, jota hän tosin kotona pyysi opettaa ja neuwwoa miehexi
erik. vähättelevästi
Esimerkit
  • Sor 1625 265 Catzo nyt meidän Foudiam mikä mies hän nyt on, ioco nyt täyty Keriätä
kolmen markan mies vailla kunniaa ja arvostusta oleva
Esimerkit
  • Gan 1784 61 köyhydesä ihmiset usein etsiwät wääriä wälikappaleita edestulemiseensa; nijn myös tämä mies menetteli itsensä, ja tuli kälmixi eli kolmen markan miehexi
  • Gan 1784 62 nijnkauwwan kuin minä olen ollut kolmen markan mies, eli kunniata, olen minä saanut rauhasa asua ja olen rikastunut
2
a
jonkin maan tai paikkakunnan asukas; kansalainen; jonkin yhteisön (täysivaltainen) jäsen
Esimerkit
b
jonkin viran, luottamustoimen haltija; palvelija, käskyläinen
Esimerkit
  • As 1638 A3a [Sadosta] vlos luetan, nijldä miehildä cuin me eli Maan Herra meiden puolestam sijhen asetta – – joca kymmenes jalalinen eli sitomus
  • B1–4 2 Mkk 14:37 Nicanorille sanottin Jerusalemis olewan yxi mies wanhimmista, Rhazis nimeldä
  • Koll 1648 105 Kenelle jotakin tancaldaista soimatahan, warjelcaan ihdhensä cuudhen ajocunnan miehen walalla (Martti 74 metzän aion miehistä, Lju 1601 62 aio miehistä)
  • As 1649b B2a meidhän Miehet ia Palweliat, pitä myös – – arwaman, jos yhdes Krouwis eli wieran holhoias ombi kyllä
  • As 1680d 4 jotca ilman syytä meidän oikeuden Miehin ja Käskyläisin ryhtywät
  • Flor 1688 82 [Piispa valitsee] Kirckoherran – – Capitlumin Miestens canssa
  • Varia 1740b 6 on hywäxi löytty, ja Esiwallan miehildä Ruotzin ja erinomattain Wästgötin maalla jo ennen tätä päälle pandu
kuninkaan mies, kuninkaallisen majesteetin mies kruununpalvelija, kruunun virkamies
Esimerkit
Jumalan, taivaan jne. mies
Esimerkit
  • Finno Vk esip. 3a Moses Jumalan mies ia wijsas propheta
  • Hemm 1616 19 [Jeesuksesta:] Autuun oikja polcu, Toevoitten turva – – Vesa juur Jessen cannon – – Taevan mies perät
  • B1–4 2 Kn 8:2 Waimo nousi ja teki nijncuin Jumalan mies sanoi
  • Sten 1771 6 [Toivo] tekee yhden Herran miehen – – rohkiamielisexi itze cuolemasakin
hyvä mies, uskottava mies, vieras mies jne. uskottu mies; arviomies; hyvämaineinen mies
Esimerkit
  • Martti 52 otot sildä [ulkomaille matkustaneen] maalda pitä wieran miehen tagha tähdelle pandaman (Lju 1601 48 wierahan miehen)
  • As 1584 1 meiden vlos lähetettyden vskolisten miesten ia palueliaitten
  • Eli 1610 A2b me saamme aika – – [parantaa] hyväen miesten cansa tätä Lakikiria (Koll 1648 6 hywäin miesten)
  • Koll 1648 451 seisocaan Ando uscottawain miesten hallusa, siehen saacka, että Perillinen cotia tule
  • As 1734e A3a tule maan Herrain sama [kiistanalainen] tolpa panna wierahan miehen taca
  • Forseen 1738 13 Ei mahda sencaldaiset esipuhet mitän kelwata, ellei jalot miehet todista, että ne ennen wihkimistä tehdyt owat (RWL 1759 11, RWL 1808 11 wierat miehet)
  • AHF 1777 215 Uskottu Mies, Manherra ja General-Majori nijn myös Riddari Meidän Miekan Orderista
  • As 1798c 5 pitä siemen ja kylwäminen umbiaidoisa, wierasten miesten arwamisen jälkeen palkitttaman niille, jotka niitä ennen wiljellet owat
talon tai talollinen mies, (talon) asuvainen mies talollinen, isäntä
Esimerkit
  • Martti 21 (Lju 1601 26, Koll 1648 40) pyttkän luuan hänen oikea naittaia mieheldäns, 12. wahuain asuuaisten miesten walalla (ruots. bolfasta manna)
  • Martti 88 ne iotka wahuat taloin asuuaiset miehett ouat (Lju 1601 72 taloin aswaiset, Koll 1648 120 talolliset)
  • Lju 1609 212 Caicki asuuaiset miehet, quin talon poiat ia muut sen caltaiset (Koll 1648 375 taloilliset miehet)
  • Koll 1648 451 Eij ole yhdhelläkään [oikeutta] Edhespäin nijtä Lahjoja ricko, jos ne täydhen toimen cansa, talollisten miesten läsnä ollesa tehdhyt owat
  • GPCal 1744 1 Taitawainen Talon mies, Cunniallinen caikis ties, Poicans opettane
vapaa mies, vapauden mies, veroton mies jne. aatelinen, rälssimies, verosta vapautettu
Esimerkit
  • Martti 8 Caicki pitä wapadhet miehet kilpein Cadzelmuxella tuleman (Lju 1601 18 wapahudhen miehet, Koll 1648 24 wapahiten miesten)
  • Koll 1648 12 Cuinga werottoman miehen pitä asetten, sekä hewoisen cansa Kuningasta palweleman (Lju 1601 11 wapah miehet)
  • As 1664a B3a [Uudet talot] coska ne werolisexi laskettu on, ia ynnä muiden taloin cans hewoisella wapadetan, ia tehdän nijstä se oikius qwin muistakin wapain miesten taloist
  • As 1673c A3a jos se on joku wapa Miesi, jonga Manderesta sencaldaiset [malmi]Juondeet löytän
  • RWL 1759 245 (RWL 1808 264) Howrätin pitä myös tuomitzeman nijden ricosten ylitze, joiden cautta wapasucuinen mies ricko hengens – – omaisudens, eli perindö-oikeudens (Forseen 1738 327 wapa mies)
vapaaton, vapahtamaton mies, verollinen mies veroja maksava, tavalliseen kansaan kuuluva, )( aatelinen
Esimerkit
c
sotajoukon tms. miehistön jäsen, (tavallinen) sotilas
Esimerkit
  • A I 182 (B1–4 1 Mkk 7:41) [Enkeli] tappoij [vihollisjoukosta] sata tuhatta, ia wisi ydhexet kymmende tuhatta mieste
  • A III 449 (B1–4 1 Sm 17:52) ne Israelin ia Judan miehet, ylesnousit, hwsit ia tacaaioit ne Philisteuset
  • AHF 1555 7 pitä iokaijtzen vlgos tekemen nijn monda hyffuisti hangittua miest heuoiszen kansa quin – – väke ia woijma ombi
  • B1–4 1 Sm 23:8 Saul cudzui caiken Canssan sotaan Kegilaan, pijrittämän Dawidi miehinens
  • As 1659a A2b tämä luoto ilman yhdengän miehen cadotust eli haawoittamust – – K:seld M:tild onnelisest woitettin
  • As 1683a 35 gemeineistä hirtetän ioca kymmeines Mies arwon jälken
  • As 1741l 1 yxiosa Miehistä näinä edesmenneinä Wuosina, Fännikän – – alda pojesluopunet owat
  • STS 1776 85 Europan sotamiesten luku – – [on] kolmesataa wiisi wiidettäkymmentä tuhatta miestä usiampi kuin wiimeis wuotena
  • As 1790c 4a yxi Under-Upseeri ja 30 Miestä hawoitettua
  • As 1807f 1 että ne Ruotit, joiden tykönä Torpat wuonna 1805. owat ulossynätyt – – laittawat Munstringijn kelpawaisia Miehiä
3
mies suhteessa naiseen: aviomies, puoliso, sulhanen, kumppani; myös kuv.
Esimerkit
erik. miehestä sukupuolikumppanina
Esimerkit
  • A I 84 (A II 163, B1–4 Lk 1:34) sanoj Maria Engelille, Quinga teme tulepi? ettem mine mieheste miten tiedhe (UT 1992 olen koskematon)
  • A II 433 (B1 Rom 7:3) ios Mies coolepi, nin hen [vaimo] on wapah Laista, ettei hen Hoora ole, ios hen secaunde toisehen Miehen (B2–4 toisen miehen canssa on)
  • Lju 1609 157 (Koll 1648 275) Sigittä mies lapsia salawotes ia åtta sittä sen waimon auio waimoxens
  • Sor 1621 1217 eij sinun pidä synnyttämen miehen siemenestä, eikä mös mies mitäken pidä siehen tekemen
  • B1 4 Ms 31:18 caicki waimonpuoli, jotca ei ole miestä tundenet, eikä maannet miesten tykönä (B2–4 miestä – – miehen)
4
ottamatta erityisesti huomioon sukupuolta
a
ihmisestä yleensä
Esimerkit
b
aikuisikäisestä, täysikasvuisesta ihmisestä; myös kuv.
Esimerkit
  • A I 461 [Sanasta] me iocapeiue auuoin caswolla sinussa – – miehexi caswamma, ia sinun aijnocaises Jesusen Christusen teudhelisexi mitaxi ioudhume
  • A III 716 Lapsest, Piltist, ia Norudhest, vrhost, Miehest, ia Wanhudhest
  • B1–4 1 Sm 2:33 caicki sinun huones paljous pitä cuoleman, cosca ne owat miehexi tullet
  • Flor 1702 B6a Jos minä lasna laitetan, kyllä minä miehenä muistetan
  • Gan 1783 33 Ihminen, lassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla
5
edellisiin liittyviä sanontoja ja sanaliittoja
miehen ikä
a
ihmisen elinaika; sukupolven aika
Esimerkit
  • As 1689a A3b Waldacunnat ja Hallituxet saawat picaisesti – – suuremmat muutoxet, cuin coco Miehen Ijäsä olis taittu ajatella
  • Alm 1800a B2a Hjilen-jätteet – – ej myös mätäne maasa usiammasa miehen ijäsä
b
aikuisikä; paras miehuus
Esimerkit
täysi, täysi-ikäinen, täydellinen mies aikuinen; myös kuv.
Esimerkit
  • A II 539 (B1 Ef 4:13) ette me caiki tulema ydhencaltaisen Uskoon – – ia ydhexi teudhelisexi Miehexi tulemma (B2–4 täydexi miehexi)
  • Lju 1609 172 cosca nuorucainen tule täydexi miehexi (Koll 1648 304 miehen ijälle)
  • GJCal 1734a 8 [Sudet] Monda piendä – – Söiwät lasta laitumella, Täytit täytten miesten päälle
  • Forseen 1738 244 (RWL 1759 185, RWL 1808 199) coetellan hänen [viisitoistavuotiaan] paha-sisuns ja kiuckuns suurembi olewan, cuin hänen ikäns wasta; silloin rangaistacon hän nijn cuin täysi ikäinen mies
  • Weg 1747 110 waicka hän [uudestisyntynyt ihminen] on yxi täysi mies ja ihminen – – hän on ainakin wielä heicko lapsi
joka mies jokainen (ihminen), kaikki
Esimerkit
  • A II 573 (B1–4 2 Tss 3:2) eipe Vsko ole iocamiehen
  • Martti 150 Ios on caicki kihlacunda kouakoruainen, maxakan – – rikoxest 3. marka. ioca miesi
  • Lju 1609 175 Quinga leuiän ioca miehen Katunn eli kuian oleman pitä (Koll 1648 308 warsi raitit)
  • Menn 1699 A4a [Ahkeraa isäntää] kijttä joca Miesi
  • Alm 1732 B1a caicki nämät [neuvot] taitawat Almanachan cautta kewiästi tulla joca miehen käsijn
  • Varia 1773a 3b Jos Joulu Aatona ja Joulu yönä on selkiä ilma – – silloin tule hywä wuosi, ja joka mies saapi kyllä elätyxexensä
niin kuin yksi mies kaikki yhdessä, yksimielisesti; kaikki kerralla
Esimerkit
miehissä kaikki yhdessä
Esimerkit
  • AHF 1789 268 paratin edessä pitä oijattaman, van ej Sotalain jälken, van senjälken kuin miehissä räditän
mies mieheltä, mies miehen jälkeen yksi toisensa jälkeen; ihmiseltä tai sukupolvelta toiselle; jokaiselta
Esimerkit
  • B1 4 Ms 3:47 Pitä sinun ottaman wijsi Sicli mies mieheldä Pyhän Siclin jälken (B2–4 joca hengeldä)
  • As 1747j 4 jotca Weron-wähennyxen ajasta nijtä [perintötaloja] mies mieheldä pitäneet ja nijsä asuneet owat
  • Weg 1747 548 [Sanoma] joca meille aica ajasta ja mies mieheldä annettu on
  • As 1758e 3 Transporti-Sedelit, jotca nijldä, joiden Käsisä eli hallusa ne owat Transporterataan mies mieheldä
  • Gan 1783 3 että ne [arvoitukset] tallella pidetäisijn ja ei jäis – – mies mieheltä ulkomuistilta ailehtimahan
  • As 1789g 3b Krunun talon [asukkaat] – – ja heidän lapsensa pitä nijssä poisajamata istuman mies miehen jälkeen
itse miehensä, oma miehensä itsenäinen, taloudellisesti riippumaton ihminen, oma herransa; )( toisen alainen, palvelija
Esimerkit
  • Lju 1609 245 se ioca idzens anda tuplin ia ej ole idze miehens (Koll 1648 435 Ihdhemiehensä)
  • Koll 1648 245 Eij mahdha yxikään, sen corwasa tuhlata, joca eij ole ihdhe miesnänsä, eijkä myös oma calua ole (Lju 1609 245 idze esimiehensä)
  • Wall 1706 52 Cosca me itze miehinämme olemma, ja oma sokia järkiämme ja hullua Päätämme seuramme
  • As 1747m C1a tulewat myös caicki muut työntekiät – – jotca Manufacturein ja Fabriquein alla owat, tästä Ulosteosta – – wapaaxi, jos ei he ole itze miehensä, eli tee työtä oman kätensä päälle (ruots. sine egne)
  • As 1757d 4 jos se on yxi Förlags Mestari – – joca estää hänen Edelläkätten-maxajansa cajomasta itze walmijxi tekemiseen, nijn se – – [ei] ole ikänänsä mahdollinen pääsemään omaxi miehexensä
kolmas mies sivullinen; lak. joka ei (alun perin) ole osapuolena asiassa
Esimerkit
Yhdyssanat
aadeli-, aadels-, aatelis-, aika-, aita-, ajo-, alku-, alus-, ammatti-, ammatus-, ansa-, ansio-, anto-, appi-, apu-, arpa-, arvaus-, arvio-, arvo-, asia-, askare-, askarus-, astia-, asunto-, avio-, avios-, beslagi-, beslags-, edes-, edesanto-, edestos-, edesvastaus-, edus-, edustus-, elatus-, elo-, enrolleerinki-, eri-, erotus-, erä-, esi-, esivallan-, etelä-, etsikko-, etu-, frälsi-, frälsin-, fuur-, färi-, fördels-, gardie-, gatuhus-, gernings-, gesti-, gevalderin-, giernings-, gärnings-, haaksi-, hahti-, hakkuu-, haksi-, hantvärkki-, harava-, harmaan-, heinä-, herrainpäivä-, herrainpäiväin-, herras-, hevos-, hiihto-, hirsi-, hoi-, holli-, huo-, huone-, huori-, huovi-, huovin-, hyyry-, härkä-, hösy-, hövits-, ihme-, ikä-, into-, istunta-, istunto-, isäntä-, jahti-, jako-, jalka-, johto-, jousi-, jouto-, joutsi-, junkkari-, juoma-, juomari-, juttu-, jyvä-, jägeri-, jääkäri-, kaarti-, kala-, kanssa-, kapakka-, katselemus-, katsellus-, katselmus-, katselus-, katto-, katuhuone-, katuhus-, kaupan-, kauppa-, keihäs-, keino-, keitos-, keskus-, kesti-, kihlakunnan-, kihla-, kirja-, kirjoitus-, kirkko-, kirkon-, kirves-, kivalterin-, kolkka-, konsti-, kontti-, korkorahan-, kortteeri-, kortteerin-, kortteli-, kortti-, kosija-, kosio-, koti-, koto-, kruunun-, kruununperintö-, kukkaro-, kulmakunnan-, kuokkima-, kutsu-, kuudennes-, kuudennus-, kuusi-, kvarters-, kylvö-, kylä-, kylän-, kyntö-, kyttä-, kyyti-, kädenalus-, käräjä-, käräjätunnustaja-, käsityö-, käsky-, lahja-, lain-, laina-, lainaaja-, laiva-, laivan-, laki-, lakikunnan-, lakikunta-, lanko-, laulu-, lauta-, leikkuu-, leipä-, leski-, liehto-, liika-, liitto-, likvidationin-, lintu-, lintukodon-, lois-, luku-, luotsi-, luotus-, lähetys-, läksijä-, länsi-, lääni-, maa-, maakunnan-, maan-, maankatselmus-, maankauppa-, mahti-, maja-, manaus-, marja-, matka-, matkan-, mekko-, mela-, meri-, messu-, metsä-, metsäajo-, metsänajon-, miekka-, miero-, mieron-, mieru-, mitta-, mittaus-, muistos-, murha-, musta-, muu-, muuri-, myrrys-, mäki-, mäkituvan-, mänki-, mökki-, naittaja-, naitto-, nelinnös-, neliskunnan-, neljännes-, neljänneskulma-, neljänneskulman-, neljännys-, neljäskunnan-, neljäskunta-, neula-, neuvo-, niitto-, nikkari-, nimentä-, niminnys-, nimintä-, nimintö-, nimis-, nimit-, nimits-, nimitys-, nouto-, nuori-, nuotta-, nälä-, näälä-, oikeuden-, oja-, ojennus-, omistus-, orja-, osa-, osto-, otto-, pahointekijä-, paikkakunnan-, pako-, palkaitsija-, palkan-, palkka-, palvellus-, palvelus-, pappi-, pappis-, peijais-, peitsi-, peli-, pellon-, pelto-, perhe-, perheen-, peri-, perijä-, perintö-, perä-, peräänkatsanto-, peräänkatselmus-, peräänkatso-, peräänkatsoja-, peräänkatsomus-, piltos-, piltto-, pitäjä-, pitäjän-, pohatta-, poika-, posti-, pruukin-, puhallus-, puhe-, puheen-, puhuja-, puoli-, puolus-, pyhä-, pyssy-, pyytö-, päivä-, päivätyön-, pää-, päällistys-, päällys-, raadin-, raamattu-, raati-, ratsas-, ratsastus-, reservi-, riddar-, riddaris-, riddars-, rihkamakauppa-, riita-, runo-, runsi-, ruoti-, ruotiosa-, ruotu-, ryöstö-, ryövääjä-, saama-, saarna-, saatto-, salvama-, salvo-, salvu-, sanoma-, seetri-, selitys-, sepis-, seppä-, seura-, sikla-, silmä-, siltainkatselmus-, sisaren-, skuti-, skyttä-, skäri-, soidin-, soitto-, sosieteetti-, sota-, soti-, sovinto-, spitaali-, suksi-, suku-, sulhas-, suojelus-, syyni-, takaus-, takseerinki-, taloin-, taloinyhdistys-, talon-, talonyhdytys-, talouden-, talous-, teko-, tieto-, timmer-, todistaja-, todistus-, toimi-, toimitus-, travantti-, tros-, trossi-, tulli-, tunnustus-, tutkistelemus-, tyyri-, työ-, ulosmittaus-, upsynings-, vahti-, vahvistus-, vaino-, vala-, valta-, vantti-, vapaa-, vapaas-, vapade-, vapades-, vapahdus-, vapauden-, vapaus-, vara-, vargerinki-, vargerninki-, vargärninki-, varjellus-, varjelus-, vartia-, vartija-, varustus-, vaunu-, veistin-, velho-, velka-, vero-, veronlasku-, verta-, vesi-, viha-, viinamäen-, viinatarha-, viinatarhan-, vika-, virka-, vitsa-, voi-, voitto-, vuokra-, vuoren-, vuorten-, vuori-, vuoribruuki-, vuoro-, väli-, värtä-, värtö-, värvi-, yhdistys-, yhdys-, yhdytys-, yhteisyys-, yhteys-, ylkä-, ylöskanto-, ylöskatsannus-, ylöskatso-, ylöskatsonnus-, yökunnan-, äärimies; edustus-, joutsi-, leski-, maan-, vapaamiesi; pyhä-, pyhäin-, pyhänmiestenpäivä.