min|ä, -a

(~ min, mi|e, -ä, ma, -n, mä, -n, -ä) pron. ja s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ensimmäiset esimerkit
Leksikkoesimerkit
  • J minä ego, jag
  • JlisP 216 minun muistin-aikani min minnes-tid
  • G I 12d ilmanpa ma täs aikailen eljest roar mig; 61a emmä, embä icke jag, jag icke, non ego ~ en; en mä l. emmä sinne menis waikka tapetaisijn contractum ab en minä, jag skulle icke gå dit, fast jag slogs ihjäl; 93a se tekee mulle haikiata gör mig ondt, skadar; 218c annasta minäin hypristän drager til; 259d minä jätettijn häneldä, hewoselda lämnades af; 261d minun jälisäni efter mig; 321a s.v. kallio: käys mun kjerten kallioni gå omkring mina bergs hällor; 325d kammahdin minä wähän, kammosti l. kammahti minua wähän = nosti karwaani, jag higsnade, häpnade, räddes litet, expavescebam paululum; 331d minä kans, sinä kans, tämä kans äfwen jag, du; 415c minäkin, sinäkin jag, ty, äfwen; 496a minä kummastun katala jag stackare flatnade med häpenhet; kumma, kumma ma pro kuin ma, kuin minä, jottama run. när då jag, cum egomet; 518c s.v. kutti: kuttis minä pä sain; II 118b minä pojka Jumalan luoma jag Guds skapade creatur, opus creatum; 139a ma pro minä; jolla ma hwarmed jag; kuin ma olin mjessä nuorempana då jag war yngre karl; 149b man, män postpos. pro minä; sixi kuin man til dess jag; 157b postponitur pro minä et Aboice etiam in initio; milläs mä sinun lunastan hwarmed skall jag förlösa dig; 161a män pro minä; ennenkön män förän jag; 187a minä, minun jag, ego; minäik, minäak jag ock; minutta utom mig; minäkin, minä myös äfwen jag; minun min; minun weihteni, hewoseni, isäni min knif, häst, fader; minulle åt mig, mihi; 196b mua pro minua poet.; 204b mungin pro minungin mei qvoqve; 286d ojsi mulla jag skulle wäl äga; 288c olimpa minäik ennen mjes jag war ock tilförene karl; 387b s.v. piukka: min joudun piukkasen paikkaan Aboice, i klämma; 435b s.v. pystyä: ej minuun noidan nuolet pysty trollskott tar ej på mig; III 303c s.v. werehtyä: kuin man tästä werryn när jag blir satt i munterhet; Lait. I 55d ekkä sinä, engä minä hwarken du eller jag; 135d s.v. he: hem mä sano rätt nu säger jag; II 79b s.v. lijkuskella: minä olen liikuskellut sielä ja tääla; III 123c ota mua tarakkas tag mig i din släda
1
persoonapronominina
Esimerkit
erik.
a
jäljessä seuraavan attribuutin määrittämänä
Esimerkit
b
painokkaasti lausuttuna
minä, minä
Esimerkit
minäpä
Esimerkit
minä itse
Esimerkit
  • A II 511 mine itze Pauali manan teitä Christusen siueydhen ia Lakiudhen cautta (B1–4 2 Kor 10:1 minä Pawali)
  • B1–4 Jes 41:4 Minä olen Herra sekä ensimäinen että wijmeinen, idze minä
  • Gan 1784 71 Satu pahasta Maalinasta ja Kilkan kenkä parista – – nijnkuin minä itte olen nähnyt, löytän Hattulan kiwi-kirkon katon alla [maalattuna]
Minä olen Jumalan Vanhassa testamentissa itsestään käyttämä nimitys
Esimerkit
2
refl.pronominina: itseni, itseäni jne.
Esimerkit
minuani itse, itse minustani jne. itseäni, itsestäni jne.
Esimerkit
3
substantiivina
toinen minä
Esimerkit
  • HLilius 1728 7 Tämä Waimo on wacanen: Silmän cucka, mesi mielen – – Lepyttäjä lemmikäinen, Toinen Minä Miehellensä