Karjala-nimistä

Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta?
Kieltä ja murretta – Kartta
Miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa?
Karjalan kielen murteet
Suomen kielen karjalaismurteet
Karjalan kielen ja suomen karjalaismurteiden tulevaisuus
Karjala-nimistä: Suomen Karjala ja Venäjän Karjala
Karjalankielisten paikannimien taivutuksesta
Karjalan kielen ja murteiden nimittämisestä
Kirjallisuutta

Suomen Karjala muodostuu nykyään Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnista.

Suomen Karjala voidaan hahmottaa myös Karjalan muinaismaakuntana, Suomen itäisimpänä historiallisena maakuntana. Stolbovan rauhan (1617) jälkeen muodostunutta Karjalan maakuntaa on pidetty Suomen karjalaisten asuma-alueena talvisotaan (1939–1940) asti.

Suomen Karjalaan on siis kuulunut myös luovutettu Karjala: entisen Viipurin läänin Karjalankannas ja Laatokan Karjala, jonka osa on ollut Raja-Karjala.

Venäjän Karjala muodostuu nykyään Karjalan tasavallasta. Karjalan tasavaltaan kuuluvat Vienan Karjala ja Aunuksen Karjala.

Nykyään voidaan myös käyttää monikkoa Venäjän Karjalat, kun toiseksi Karjalaksi ajatellaan Tverin Karjalaa; mukaan luetaan toisinaan myös Novgorodin Karjala.

Venäjän Karjalasta on käytetty myös nimityksiä Itä-Karjala, Kauko-Karjala (joskus tarkoitettu vain Vienan Karjalaa) ja rajantakainen Karjala.

On huomattava, että venäläisille nimet eivät välttämättä merkitse samaa kuin suomalaisille. Esimerkiksi Pohjois-Karjalalla he tarkoittavat Vienan Karjalaa, Keski-Karjalalla Aunuksen Karjalan pohjoista osaa (Seesjärvi–Porajärvi) ja Aunuksen Karjalalla pelkästään Aunuksen piiriä. Itä-Karjalasta puhuessaan venäläiset tarkoittavat Äänisen itäpuolista aluetta, joka ei oikeastaan kuulu historialliseen Karjalaan lainkaan.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 129