Kotus - verkkojulkaisut

Savon maantarkastusluettelo vuosilta 1561–1564

Johdanto

Yleistä

Savon maatalous perustui 1550-luvulla pääosin kaskiviljelyyn. Verotuksen kannalta liikkuva ja jatkuvasti muuttuva viljely poikkesi muun Ruotsin viljelytavoista. Kruunun virkamiesten oli otettava tämä ero huomioon suunnitellessaan verotusta ja laatiessaan veroluetteloita. Savossa ryhdyttiinkin 1550-luvulla laatimaan erityisia maantarkastusluetteloita, joihin merkittiin sekä veronmaksajat että heille kuuluneet kasket ja niityt - osin pellotkin. Viljelysten tuottoarvon perusteella määrättiin joko yhden tai muutaman veronmaksajan muodostamalle veronmaksajakunnalle eli arviokunnalle tai anekille veroluku (= veronahkojen kappelemäärä), jonka perusteella veroa kannettiin. Nykypäiviin saakka ei ole säilynyt ainuttakaan 1550-luvun veroluetteloa. Seuraava veroluetteloiden laatimiskierros on järjestetty vuodesta 1561 alkaen. Se on saatu päätökseen vuonna 1564. Tästäkään kierroksesta ei ole säilynyt alkuperäisiä luetteloita, mutta on sentään myöhempiä kopioita. Vanhin säilynyt kopio on Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelosta vuosilta 1562 - 1563. Kopio on kirjoitettu vuosina 1588 ja 1589 1.

Savon maantarkastusluettelon VA 6331a:n tausta

Suomen Kansallisarkistossa säilytetään Savon maantarkastusluetteloa (VA 6331a), joka karkeasti tarkasteltuna kattaa koko Savon. Kauko Pirisen tutkimusten mukaan se on kopioitu “vanhasta originaalista” vuonna 1664. Kirja on lähetetty Ruotsin kamariarkiston tiliarkistoon, josta on peräisin vanha arkistosignum Finland 1561 N:o 42 2.

Asiakirja on selvästi tarkoitettu kokonaisuudeksi, joka kattaa mahdollisesti erillään olleet Savon maantarkastusluettelot sekä joukon verotuksen kannalta merkittäviä asiakirjoja kopioina. Sisällöltään asiakirja jakaantuu neljään osaan: 1. Suur-Savon maantarkastusluettelo, 2. Pien-Savon maantarkastusluettelo, 3. Venäjältä saatujen rajamaitten luettelo sekä Viitaniemenmaa, 4. liiteaineistona tuomioiden ja maaseteleitten kopioita. Arviokunnat eli anekit on numeroitu juoksevasti niin, että Suur-Savon Pellosniemellä on anekki numero 1 ja Suur-Savon viimeinen anekki on numero 939. Käsialasta päätellen Suur-Savon tekstin on kirjoittanut useampi kuin yksi henkilö. Pien-Savon osuuden eli kukkarokirjan (s. 129) on kirjoittanut ainakin kaksi eri henkilöä tai useampiakin henkilöitä. Venäjältä saatujen maiden luettelon ja Viitaniemen maan on laatinut luultavasti yksi henkilö. Ongelmallisin tulkittava on liiteaineisto, sillä se koostuu varsin monen kirjoittajan merkinnöistä. On mahdollista, että aineisto on kerätty pitkän ajan kuluessa. Tähän liiteaineistoon merkityt reunahuomautukset viittaavat vuoden 1664 maantarkastusluettelossa (VA 8646) käytettyihin jakokuntien numeroihin, jakokuntia on nimitetty myös tuossa luettelossa termillä partie.

Pien-Savon osuus alkaa Säämingin Haapalan neljänneskunnasta, jonka ensimmäinen numeroitu anekki on 940. Viimeinen anekki on Tavinsalmen anekki numero 1816 (s. 275). Vuonna 1598 saadut Venäjän rajamaan anekit ovat numerot 1817 - 1843 ja Viitaniemen maan anekit 1844 - 1851. Lopussa on 72 numeroitua tuomioiden tai setelien kopiota (s. 285 - 307).

Suur-Savon osuudelle ei ole säilynyt vanhempaa vertailukohtaa, mutta Pien-Savon osuuden syntyä pystytään sen sijaan valottamaan. Anekkien numerointi on sama kuin Ruotsin Valtionarkistossa säilytettävässä asiakirjassa “Längd öfwer jordar i Savolax”3. Koska tuossa asiakirjassa lehdet ovat menneet ennen anekkien numerointia väärään järjestykseen 4 ja sama virheellinen järjestys on kopioitu myös puheena olevaan maantarkastusluetteloon, on selvää, että Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluetteloa on pidettävä vanhempana ja alkuperäisempänä. Sen pohjalta tämän Savon maantarkastusluettelon Pien-Savon osuus on kirjoitettu. On mahdollista, että sen rinnalla on ollut jokin toinen käsikirjoitus, josta joitain yksityiskohtia on tarkastettu ja täydennetty. Nähtävästi Suur-Savosta on ollut kirjoittajien käytössä oma erillinen luettelo (joka on sittemmin hävinnyt), sillä alkuperäisen sivunumeroinnin perusteella näyttää siltä, että Pien-Savo on muodostanut oman asiakirjakokonaisuuden, joka on alkanut Säämingin Haapalan neljänneskunnasta (tämä on ollut asiakirjan sivu 1).

Seuraavasssa luettelossa on mainittu havaitsemani eroavuudet Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelon ja VA 6331a:n välillä. Tässä ei ole lueteltu nimien kirjoitustapojen eroja, vaan vain lisäykset ja puutteet:

  • Säämingin Haapalan neljännes puuttuu Pien-Savon maakirjasta. Nämä lehdet ovat selvästi hävineet VA 6331a:n kirjoittamisen jälkeen.
  • Säämingin Säämingin neljänneskunta, Pihlajaniemi by ja Kokonsaari by puuttuvat. Lehdet ovat hävinneet edelliseen tapaan VA 6331a:n kirjoittamisen jälkeen.
  • VA 6331a, arviokunta 1108, lisätty nimi Herr Mårthen Aronis.5
  • Pien-Savon maantarkastusluettelosta ovat jääneet merkitsemättä VA 6331a:han arviokuntaan 1113 Sivoinen ja Kuppi sekä heidän tiluksensa. Nähtävästi tämä on huolimattomuusvirhe.
  • VA 6331a, arviokuntaan 1125, lisätty Ödhe.
  • Arviokunnan 1170 numero on merkitty kahteen kertaan kumpaankin luetteloon. Ilmeinen virhe on siis kopioitu toiseenkin luetteloon.
  • VA 6331a, arviokunnat 1174 - 1189, Kaitas by puuttuu kokonaan Pien-Savon pohjoisosan luettelosta. Nähtävästi nämä sivut ovat hävinneet VA 6331a:n kirjoittamisen jälkeen.
  • VA 6331a, arviokunta 1222, puuttuu Oleff Panninen, joka on mainittu Pien-Savon maantarkastusluettelossa tosin ilman tiluksia ja verolukua.
  • VA 6331a, arviokunta 1282, puuttuu Johan Suinsson.
  • VA 6331a, arviokunta 1284, Kurhilammenmaata ja Mataroahoa koskeva huomautus on toisenlainen kuin Pien-Savon maantarkastusluettelossa, tässä kymmenen vuotta nuorempi.
  • VA 6331a, arviokunta 1295, Per Persson puuttuu.
  • Arviokunta 1304 puuttuu samalla tavoin kummastakin luettelosta.
  • VA 6331a, arviokunta 1350, Per Oluzsson Domar, Domar-nimi on lisätty, myös neljä maakappaleen nimeä on lisätty.
  • VA 6331a, arviokunta 1380, paikannimi Sainkangas puuttuu.
  • VA 6331a, arviokunta 1389, lisätty kommentti.
  • VA 6331a, arviokunta 1415, sukunimi Varonen puuttuu.
  • VA 6331a, arviokunta 1422, puuttuu Henrich Jopson.
  • VA 6331a, arviokunta 1455, lisätty paikannimi Tetrinemen Kangahan Nenä.
  • VA 6331a, arviokunta 1557, lisätty kommentti loppuun.
  • VA 6331a, arviokunta 1589, lisätty kommentti loppuun.
  • VA 6331a, arviokunta 1653, lisätty loppuun yksi lause.
  • VA 6331a, arviokunnat 1677 ja 1678, puuttuvat tästä, mutta ovat Pien-Savon maantarkastusluettelossa; ilmeinen kopiointivirhe.
  • VA 6331a, arviokunta 1684, viimeinen lause on lisätty.
  • VA 6331a, arviokunta 1700, loppuun lisätty kommentti.
  • VA 6331a, arviokunta 1701, paikannimiluettelossa on eroja.
  • VA 6331a, arviokunta 1709, puuttuu “eller Morten Roppoinen”.
  • VA 6331a, arviokunta 1715, puuttuu kaksi paikannimeä.
  • VA 6331a, arviokunta 1743, Pien-Savon luettelossa on mainittu Matz ödes eller Laurj Karpinen.
  • VA 6331a, arviokunta 1746, loppuun lisätty kommentti.
  • VA 6331a, arviokunta 1796, lisätty Matz Parkojnen eller Launoinen.
  • VA 6331a, arviokunnan 1816 jälkeiset arviokunnat, lisätty uusina.

Savon maantarkastusluettelossa käytetty aluejako

Savon linnalääni on jaettu kahteen kihlakuntaan, joiden nimet ovat olleet Suur-Savo ja Pien-Savo. Edellinen on kattanut Savon lounaisosan hallintopitäjät nykyisen Mikkelin ympäristöstä. Pien-Savoon on kuulunut maakunnan itä- ja pohjoislaita Savonlinnan seudulta Iisalmeen. Kihlakunnat ovat jakaantuneet hallintopitäjiin (socken) ja jokainen hallintopitäjä neljään neljänneskuntaan (fierdung) ja jokainen neljännes kuuteen kymmenyskuntaan (tiende) eli kylään (by). Näin ollen jokaisessa hallintopitäjässä olisi periaatteessa 24 kylää. Käytännössä kymmenyskuntien ja neljänneskuntien määrät vaihtelivat. Jostain syystä Visulahden Melkkolan neljännekseen on merkitty seitsemän kymmenyskuntaa. Tavinsalmella oli vain kaksi neljännestä, joista toisessa oli vain kaksi kymmenyskuntaa.

Aluejako:

Suur-Savon kihlakunta

Pellosniemen hallintopitäjä

  • Pitkälahden neljänneskunta
  • Hurisalon kymmenyskunta
  • Pitkälahden kymmenyskunta
  • Ilmiälahden kymmenyskunta
  • Seppälän kymmenyskunta
  • Järvikansan kymmenyskunta
  • Järvikansan kymmenyskunta
  • Pellosniemen neljänneskunta
  • Himalan kymmenyskunta
  • Kariniemen kymmenyskunta
  • Pöntilän kymmenyskunta
  • Hankaistenmaan kymmenyskunta
  • Kaskenmäen kymmenyskunta
  • Heromäen kymmenyskunta
  • Kiialan neljänneskunta
  • Alasjärven kymmenyskunta
  • Tuomalan kymmenyskunta
  • Varilan kymmenyskunta
  • Kyyhkylän kymmenyskunta
  • Pellosniemen kymmenyskunta
  • Kankaan kymmenyskunta
  • Hallilan neljänneskunta
  • Toivolan kymmenyskunta
  • Hirvensalmen kymmenyskunta
  • Lahnamäen kymmenyskunta
  • Taipaloisten kymmenyskunta
  • Vaittilan kymmenyskunta
  • Tuomolan kymmenyskunta

Visulahden pitäjä [eli Mikkelin pitäjä]

  • Vuolingon neljänneskunta
  • Synsiän kymmenyskunta
  • Salmen kymmenyskunta
  • Vanhamäen kymmenyskunta
  • Vuolingon kymmenyskunta
  • Rannan kymmenyskunta
  • Harjumaan kymmenyskunta
  • Norolan neljänneskunta
  • [nimeämätön kymmenyskunta]
  • Höyhenbyyn kymmenyskunta
  • Saarjärven kymmenyskunta
  • Ratilan kymmenyskunta
  • Rahulan kymmenyskunta
  • Noroselän kymmenyskunta
  • Paukkulan neljänneskunta
  • Pyhityn kymmenyskunta
  • Pieksämän kymmenyskunta
  • Paukkulan kymmenyskunta
  • Suosaaren kymmenyskunta
  • Jokioisten kymmenyskunta
  • Jokioisten kymmenyskunta
  • Melkkolan neljänneskunta
  • Vehkamäen kymmenyskunta
  • Remojärven kymmenyskunta
  • Vehmaan kymmenyskunta
  • Vehmaan kymmenyskunta
  • Melkkolan kymmenyskunta
  • Jauhomäen ja Lieteniemen kymmenyskunta [hakemistossa luettu Juvan pitäjään]
  • Haukivuoren kymmenyskunta

Juvan pitäjä

  • Joroisten neljänneskunta
  • [nimeämätön kymmenyskunta]
  • Juoskansan kymmenyskunta
  • Järven kymmenyskunta
  • Synsiän kymmenyskunta
  • Suontien kymmenyskunta
  • [hakemistossa on lisäksi Jauhomäen ja Lieteniemen kymmenyskunta]
  • Vesikansan neljänneskunta
  • Kaitaisten kymmenyskunta
  • Sauvuniemen kymmenyskunta
  • Maaveden kymmenyskunta
  • Hällinmäen kymmenyskunta
  • Vehmaan kymmenyskunta
  • [kuudes kymmenyskunta puuttuu]
  • Koikkalan neljänneskunta
  • [ensimmäisen kymmenyskunnan nimi puuttuu]
  • [toisen kymmenyskunnan nimi puuttuu]
  • Polhiasten kymmenyskunta
  • Tyyrilän kymmenyskunta
  • Rannan kymmenyskunta
  • Ikalan kymmenyskynta
  • Juvan neljänneskunta
  • Kiiskilän kymmenyskunta
  • Rapijoen kymmenyskunta
  • Mattilan kymmenyskunta
  • Suurenniemen kymmenyskunta
  • Männynmäen kymmenyskunta
  • [kuudennen kymmenyskunnan nimi on mainitsematta]

Pien-Savon kihlakunta

Säämingin pitäjä

  • Haapalan neljänneskunta
  • Haapalan kymmenyskunta
  • Kosolan kymmenyskunta
  • Ruokojärven kymmenyskunta
  • Moijbyn kymmenyskunta
  • Haapalan kymmenyskunta
  • Kulennoisen kymmenyskunta
  • Säämingin neljänneskunta
  • Pihlaniemen kymmenyskunta
  • Kokonsaaren kymmenyskunta
  • Haukiniemen kymmenyskunta
  • Tolvanniemen kymmenyskunta
  • Joutsenmäen kymmenyskunta
  • Hiltulan kymmenyskunta
  • Itälahden neljänneskunta
  • Otavaniemen kymmenyskunta
  • Kaitaan kymmenyskunta
  • Telalahden kymmenyskunta
  • Ruokoniemen kymmenyskunta
  • Itälahden kymmenyskunta
  • Särkilahden kymmenyskunta
  • Puumalan neljänneskunta
  • Niinisalon kymmenyskunta
  • Lintusalon kymmenyskunta
  • Laamalan kymmenyskunta
  • Kerinniemen kymmenyskunta
  • Kuhataipaleen kymmenyskunta
  • Kitulan kymmenyskunta

Rantasalmen pitäjä

  • Putkilahden neljänneskunta
  • Osikonmäen kymmenyskunta
  • Parkunmäen kymmenyskunta
  • Vaahersalon kymmenyskunta
  • Heinäveden kymmenyskunta
  • Vaahermäen kymmenyskunta
  • Tuusmäen neljänneskunta
  • Lajun kymmenyskunta
  • Halttulan kymmenyskunta
  • Kolkontaipaleen kymmenyskunta
  • Pietilän kymmenyskunta
  • Tuusmäen kymmenyskunta
  • Mielittylän kymmenyskunta
  • Keriharjun neljänneskunta
  • Kerisalon kymmenyskunta
  • Huosioisrannan kymmenyskunta
  • Hakojärven kymmenyskunta
  • Haapataipaleen kymmenyskunta
  • Tinamavirran (p.o. Turjanvirran) kymmenyskunta
  • Varkauden kymmenyskunta
  • Rantasalmen neljänneskunta
  • Rantasalon kymmenyskunta
  • Heinäveden kymmenyskunta
  • Lautakotalan kymmenyskunta
  • Harjurannan kymmenyskunta
  • Sy[? v]äisen kymmenyskunta
  • Voinsalmen kymmenyskunta

Tavinsalmen pitäjä

  • Saamaisten neljänneskunta
  • Ensimmäinen kymmenyskunta
  • Toinen kymmenyskunta
  • Kolmas kymmenyskunta
  • Neljäs kymmenyskunta
  • Viides kymmenyskunta
  • Kuudes kymmenyskunta
  • Savilahden neljänneskunta
  • Ensimmäinen kymmenyskunta
  • Toinen kymmenyskunta
  • Kolmas kymmenyskunta
  • Neljäs kymmenyskunta

Savon maantarkastusluettelo on kattanut 1900-luvulla käytetyn aluejaon mukaan tiluksia Ristiinan, Anttolan, Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Puumalan, Juvan, Joroisten, Virtasalmen, Haukivuoren, Pieksämäen, Suonenjoen, Ruokolahden, Säämingin, Punkaharjun, Sulkavan, Kerimäen, Enonkosken, Rantasalmen, Kangaslammin, Heinäveden, Leppävirran, Vehmersalmen, Kuopion, Tuusniemen, Maaningan, Nilsiän, Pielaveden, Iisalmen, Lapinlahden, Varpaisjärven, Sonkajärven ja Kiuruveden alueelta.

Maantarkastusluettelon merkinnät

Useimmista neljänneskunnista on luettelon alkuun merkitty 12 lautamiehen muodostama lautakunta, jonka vallan nojalla maantarkastusluettelo on tavallaan laadittu. Luettelolla on ollut oikeudellinen sitovuus.

Maanomistajat on ryhmitelty niin, että on muodostettu arviokuntia eli anekkeja, joille on määrätty veroluku (tämä on merkitty kunkin anekin kohdalle viimeisen omistajan nimen vasemmalle puolelle). Sivujen vasempaan reunaan on merkitty anekkien numerointi juoksevasti. Numerointi ei kuulu alkuperäiseen 1560-luvun maantarkastusluetteloon, vaan se on myöhempää perua, kaiketi 1600-luvun alusta.

Verotuksen kohteena olleet pellot, kasket ja niityt on lueteltu arviokunnittain peräkkäin. Nimet on erotettu toisistaan pilkulla. Toisinaan pilkutus on ollut tulkinnanvaraista, mistä johtuu, että jotkin nimet ovat muuttuneet väärän pilkutuksen vuoksi tunnistamattomiksi. Oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi auttaa eri käsikirjoitusten vertailu ja paikallistuntemus.

Tekstin merkinnöissä kirjurit ja jäljentäjät ovat käyttäneet lyhenteitä. Tähän toimitettuun laitokseen olen merkinnyt tekstin niin kuin se olisi kuulunut merkitä lyhentämättömänä ja lyhennetyn osan olen osoittanut alleviivauksella. [Hakasulkeisiin] olen merkinnyt sellaisen tekstin, jonka olen pystynyt päättelemään vaikkapa asiayhteydestä. Hakasulkeisiin olen myös merkinnyt muunlaisia huomautuksia, esimerkiksi huomautukset yliviivauksista.

Olen tulkinnut ja kirjoittanut käsikirjoituksen vertaamatta nimien kirjoitusasuja muihin käsikirjoituksiin. Tätä periaatetta olen noudattanut se vuoksi, että muut käsikirjoitukset eivät ole päässeet vaikuttamaan tulkintaan ja lukutapaan. Vasta käsikirjoituksen valmistuttua olen vertaillut aineistoa esimerkiksi aiemmin mainittuun Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluetteloon, mutta en ole muuttanut tulkintoja toisten käsikirjoitusten perusteella. Vertailun avulla voidaan todeta, että nimistö on kopioitu varsin hyvin, lähes jokaisen nimen paikalle on merkitty jokin nimi toiseenkin käsikirjoitukseen. Kirjoitustavoissa on sen sijaan eroja, joista osa johtuu nimien alkukirjainten erilaisesta tulkinnasta (N ja M), osa a:n, ä:n, o:n, ö:n ja e:n merkinnän ja tulkinnan erovuuksista, mutta myös muiden merkkien tulkinta on voinut olla hankalaa. Käsikirjoitusten välillä ei ole havaittavissa järjestelmällistä “virhettä” paikannimien kirjoittamistavassa: Toisin paikoin Pien-Savon pohjoisosan veroluettelossa käytetty merkintätapa on varmaankin osuvampi kuin VA 6331a:ssa käytetty kirjoitustapa. Toisinaan asiat ovat päin vastoin. Lähes kaikille eroavuuksille voidaan esittää järkevä selitys. Oikean tulkinnan tavoittamisessa auttaa eri käsikirjoitusten vertailu ja paikallistuntemus.

Nimihakemiston toimitusperiaatteita

Julkaisun alussa on painettuna asiakirjan VA 6331a teksti, minkä jälkeen on julkaistu kirjoitusasuisten henkilönnimien hakemistot (etunimet, patronyymit, sukunimet). Näitä seuraavat toisessa niteessä paikannimien ovat hakemistot (kirjoitusasut ja normaalistetut nimet). Normaalistettujen nimien hakemistot on luotu nimien kirjoitusasujen perusteella eikä vertailua nykynimistöön tai muihin aineistoihin ole tehty (tämä olisi vienyt kohtuuttomasti työaikaa). Tämä vuoksi normaalistettujen nimien hakemistoon sisältyy virheitä. Virheiden oikaisemiseksi käyttäjät voivat vertailla eri käsikirjoitusten kirjoitusasuja ja yrittää etsiä nimiasun tulkintaa muista aineistoista (nykynimistö, vanhat kartat yms.). Hakemistossa esitetetyt sivunumerot viittaavat alkuperäisen asiakirjan sivuihin.

Nimien normaalistamisessa olen noudattanut varovaista linjaa: olen yrittänyt säästää mahdollisimman tarkoin alkuperäisen nimien kirjoitustavan. Erikoiset astevaihtelusuhteet olen jättänyt yleiskielistämättä, esimerkiksi luhta : luhan. Kirjoitusasun lax olen normaalistanut asuksi laksi, mitä vastaava genetiiviasu on yleensä lahen. Joissain paikoin, mihin kirjuri on merkinnyt asun lahden, olen tietenkin merkinnyt hakemistoonkin lahden.

Lukijat voivat ilmoittaa tämän kirjan toimittajalle normaalistetuissa nimiasuissa havaitsemistaan virheistä ja ehdottaa korjauksia, jotka myöhemmin voidaan ottaa huomioon maantarkastusluetteloista laadittavissa ja ylläpidettävissä sähköisissä laitoksissa.

Timo Alanen

1 Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562 - 1563 (VA 6345b), toimittanut Timo Alanen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 137, s. 5 - 6.

2 Kauko Pirinen, Savon vanhin verollepanomaakirja, Arkisto 1, s. 17, 37.

3 Julkaistuna: Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562 - 1564, toimittanut Timo Alanen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen juljaisuja 154.

4 Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo, s. 6, 12.

5 Kauko Pirisen tutkimusten mukaan pappismies Martinus Aronis on saanut Säämingin Luostarniemen tilan vasta vuonna 1615, joten merkintä on tehty tuon ajankohdan jälkeen, Pirinen, mts. 30.