jalka
s.Levikki: vanhastaan vähän tietoja Var Sat (jossa tav. kontti, muualta runsaasti. Ks. erikseen jalan, jalansyten, jalkajalan, jaloin. Yhd. etujalka, takajalka.
I.
ruumiinosana.
1.
ihmisen alaraaja, eläimen raaja;
jalkaterä. Vrt. ketara, kinttu, koipi, kontti2, käpälä, sorkka. Yhd. arkajalka, avojalka, housujalka, kampurajalka, lattajalka, lenkkajalka, maatajalka, pattijalka, persejalka, puujalka, sukkajalka.
a.
Esimerkit
- Konttin (= jalkani) tliit tualt jala (= jalkaterän) alt araks koon kävelim paljan konten tual sannas. Pyhämaa
- Ot konttis pois härjä jalan tiält, sanos Jaakla trenkki (= rengille) sp. Kalanti
- se (hanurinsoittaja) hakkasi sit kɛsìlɛs ja jalvollas tahtia. Sauvo
- Matti oli niin kännis, et tuli kotja neljin jalvoin. Lohja
- ei tartte (lasten) mennä jalvoinas vesilätäkköön. Vihti
- eì heònel lähres sillai (kuin härkä juoksemaan paarman ahdistaessa), se hakkaa (= tömisyttää) ja sätkii vaaj jalvojans. Vampula
- Uskottiin, että jos käärmettä vie kohti tulta se lykkää jalaat uloos. Pomarkku
- min ̮oon kans niij jaloosta huano. Nurmo
- Huonosti tehdystä puuesineestä: Kylläpä tuo kaappi on ku jaloon tehty. Kurikka
- Kävelee kon kukko palaneilla jalvoilla sp. Tyrvää
- Jallaat (tässä: kengät) piti pyyhkiä rapun eressä. Ruovesi
- Hoh hoh kur ruppee nij jallaap painaan. Orivesi
- nahkahihnalla verettiij jalaan takaa kiinni suksen side. Urjala
- Lampaaj jal̆laas sirotaan kii kun ruvetaan keritsemään. Renko
- istul laattijaam, paj jalat riipuksiin sp. Hollola
- Jos jku jäi ovensuuhun seisomaan, sanottiin: koira puree jalkaa. Myrskylä
- min on olluj jalain niin siunatun kipeät. Artjärvi
- Kylhä sitä jokkaine pohjas jaloi osas uida. Taipalsaari
- jalonnai jo mäni ja potki ne jäätyneet avannot auki. Uusikirkko Vpl.
- Lattia ol nii täynää rommaa (= roskaa), et ei olt jalal siijaa. Kivennapa
- Jalois o jänikse onni sp. Sakkola
- Jos seurassa tulee hiljaisuus, kysytään: Kuka on pant jalat ristii? Hiitola
- miuj jalań eivät enneä siij̆jäk kenkeä. Parikkala
- Hevosta kehotetaan: nostaj jalaka! Kiihtelysvaara
- Poikia opetettiin, että piti tervehtiessä vähä lyyvväj jalakoo ja kumartoo. Puumala
- kenne jalaka kapsaa, sen suu napsaa sp. Juva
- kyllä kuikka jalakasal löytää, kum persek kastuu sp. Konginkangas
- Toisten seurustelusta juoruavalta saatetaan kysyä: Ookko ollu jalkaa pitämässä? Ähtäri
- se (karhu) kävelee kahella jalakaa niinko ihimine. Himanka
- èi päästy kuivij jalvo. Nivala
- Taikaa tehdessään emäntä meni seisoon haaralla jalon tynnyreiden päälle. Pattijoki
- Jku om paha sotkeumaaj jalakoisa, kompastelemaan, kaatuilemaan. Utajärvi
- Peätä juoksoo, jalota ei sp. Paltamo
- sillä tuli jalkhan kuisma elikkä semmonen syöpä. Kittilä
- Jalvoissa se (kävely) tuntuu. Alatornio
- se oĺ hyvin köhyt (= kevyt) jalalta ja sievä kulkemaa. Vermlanti
- se (hevonen) ei ennää jaloistaam pääse, se on ajettu pilalle. Tyrö
- ruvetaas jalkaa painaan, leikkimään erästä voimainkoetusleikkiä. Hämeenkyrö
- sijaj jalat laskiaisena syötii hernekeitossa. Hirvensalmi
- Parempaa se òis pàistettu lammasjalaka ku tyhjät tervèiset. Joroinen
b.
olla (kulkea) ”paljain jaloin”,
”paljaassa jalan (jaloin)” tms. = avojaloin,
paljasjaloin.
Esimerkit
- kyl minä̀kis suvèl̆la olìm paljaij jalvon 12-vuotiaaksi asti. Vampula
- Kulkea kengättömän jalaan kans. Isokyrö
- Teidän talossa on niin paljon väkeä, että teilt joutoa yks mies vaik moatkoa pöksytä jalo. Lemi
- Tuo hevone näkkyy oleva paljaas jalas, ilman kenkiä. Lappee
- oĺ lähten̆nä juostah hàivertam̆maan pitkin tietä ja paĺjastij jaloin. Kiihtelysvaara
- avossa jalon. Sotkamo
- S ̮oon niin köyhä että se kulkee aivaj jalan kengättä, ilman kenkiä. Karunki
- kesällä ne sai kulkea paĺjassa jaloin. Vermlanti
- ain käveltii paljaij jaloin kesällä metsässäkin. Tyrö
c.
”kengät (sukat, housut tms.) jalassa”
tms. Vrt. housujalassa, kenkäjalassa.
Esimerkit
- ja sill ̮olìs saappankenkä jalàs Nakla faaril. Hinnerjoki
- mää verìn toìset sukàt jalkaanin ko olì miä̀lestänin niin kylmä. Vampula
- Fankil or raorat jalvois. Nakkila
- Paa tuasta eres sukat jalakoohis! Lapua
- siitä (tuohesta) tehtihin sittes sellaasia virsuja jota pirettihin kesällä jalaahnansa. Jalasjärvi
- Kenkäs on vääräsä jallaasa. Suoniemi
- Kirkkoon mentäessä vasta Männistös pantih jalkahannap pieksut. Iitti
- Leik.: Kapsis, jalat kenkään viijen päriin aikana! Tohmajärvi
- se (virsu) oli sitä konstii ihmeellineˀ ˀettä sài pitteep paljaallej jalalle, paljaassa jalassa. Kerimäki
- hòusuttomassa jalassa (= ilman housuja) mänvät järvee kaislikkoa niittämään. Hirvensalmi
- paaj jalakaas, nyt on kylymä. Konginkangas
- ne oli ne sivakat (= nevasukset) niillä jalakoisa [!] ko ne heiniä veti. Himanka
- vòi tä̀ötinen kun taas meni kengät vääriij jalakoen! Utajärvi
- Hevosesta, jolla on valkoista jalan alaosassa, leik.: sill ̮on sukat jalassa. Vermlanti
- teritää (= vedetään) sukka jalkaa. Tyrö
- teri pois miult kenkä jalast! Tyrö
- Elä tulek suuhun kengät jalossas sp. Ilomantsi
2.
jnk t. jkn ”jaloissa (jalassa, jaloilla)”,
”jalkojen alla”.
a.
jalkojen juuressa, tiellä, vaivana, vastuksena tms.
olemisesta.
Esimerkit
- Lapsille: pistɛkɛs itten poìs siit jalvost! Sauvo
- toisek kuolevap pois jalvoist, toise astuva numra, numeroon, sijaan. Perniö
- se (kissa) meni ain sej (miehen) jalkois kun vaan hänet näki. Vihti
- sepa (= sepä) vaa peljättää jos jää sinne (kaupunkiin) ihmistej jalvois. Vihti
- s ̮on (Karjala) aìna olluj (sodan) jalvoisa. Vampula
- Kun oma torppa meni tahrottiiv vallaj joutuaˀ uutte tolpparijej jalkoi. Hattula
- Sellainen, joka katsoo tulleensa vain velvollisuudesta kutsutuksi jhk tilaisuuteen, perustelee pois jäämistään: mitäpäs ne halot jaloissa tek̆köö sp. Kiihtelysvaara
- Nuin ramakasti (= joutuisasti) kun työtä teköö niin kytykset jalakoin jiäpi. Kontiolahti
- huonommat oĺ sielä jalossa ja koko kansa pumppus ylite kun kirkosta kaikki ryntäsivät ulos pakokauhun synnyttyä. Juva
- Mikä lain jalakoin joutuu, sille lak tekköö tehtäväsä sp. Kuopio
- pikkukepulla (= pikkukorilla) kannettihij ja piristettihil lehemäij jalakohin niitä hakoja. Himanka
- sinnes sekij jòutu maailimmaj jalakoe. Nivala
- meep pòes siitä ihimistej jalosta. Utajärvi
- se (yhtiön tila) oli ikäsäˀ olluk kunnan jalossa keskellä kylää. Puolanka
- jos se (rautatie) nyt tuolta tullee (tehtäväksi), niin net (kotieläimet) on sej jaloisa sitte myöthänsä. Rovaniemi
- putoś jalkoin. Vermlanti
- Mää tykkä ettei temmossi tarttis enä̀ jalvoistas korja, temmossi (vanhoja, ikäviä) asìjoita. Perniö
- Huonomaineisista naisista: Kylän jalośsa olleita. Kuopio
b.
karjan (lehmien, elävien tms.) ”jaloissa” =
laitumena, hallussa, tallattavana. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP Sav
KesP-E, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- kesäntö, joka on eläviej jalossa. Nastola
- vanha palo (= kaski) jätettih mettittymäh ja eloj jalkoih. Jaala
- Maa on voimakasta se kun on kaŕjaj jaloissa olluˀ ˀilimoisen ikäsäk. Kiihtelysvaara
- Lehmät sontivat täh pitkij jalkoi, tähän missä ihmiset kulkevat. Artjärvi
- ei sitä (lapsenpesuvettä) jalak̆koin (= ihmisten kuljettaviin paikkoihin) saak kaat̆taa. Pudasjärvi
c.
lapsen puhumaan oppimisen viivästymisestä: ”puhe jää
jalkojen alle”, ”polkea puhe jalkojen alle”
tms.
Esimerkit
- puhè o jääny jalkatte al lapsella, joka oppi ensin kävelemään. Rymättylä
- Kun poika vuoden vanhana rupesi kävelemään niij jä̀ehij jalan allep puhe. Juuka
- Ennen sanottiin, että jos lapsi rupee muka ensiks kävelemää nii ramppoa puheesa jalakasaˀ alle. Joutsa
- Lapsella on kieli mennyj jalan alle. Pattijoki
d.
”olla papin jaloilla”, ”syödä papin
(herrojen) jalkoja”. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarE, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Minäkin käskettiin papinjaloille, rääppiäisille kinkereiden päätyttyä ja papin lähdettyä. Virrat
- Myö mei ämmä kans oltii papijaloil, kinkereillä papin kanssa syömässä. Papin kanssa syömään käskettiin vain kylän arvovaltaisimmat isännät ja emännät. Kivennapa
- syyv̆vään nyt papij jalakoja sanottiin, kun papin lähdettyä kinkereiltä innostuttiin syömään. Konginkangas
3.
pystyssä t. seisaalla oloon, liikkumiseen, kulke(utu)miseen,
liikkeellä olon mahdollisuuteen tms. liittyvästi.
a.
pystyssä, jalkeilla olemiseen t. pysymiseen liittyvissä
ilmauksissa.
aa.
”jalalla”, ”jaloilla”,
”jaloissa”, ”jalan päällä”.
Esimerkit
- Poika oli vähällä kuolla, ei ollenka jalvollas pysyny. Sauvo
- s ̮olì (vaimoni) aìna jallaam päällä, jalkeilla. Vampula
- Käy hakemas maitua kun oot viälä seisahilla jaloolla. Kuortane
- vielköhän emäntä oj jalal, kun ei om moniem päiviän näkynny. Hollola
- laps rupijaa nouseh jaloilleh. Iitti
- Tuoha yhel tiel viel voikupkii pöytäähe ko kerra uot juokseval jalal. Kirvu
- varraaha työkii ootta jalossaan. Koivisto
- koha mie pääse jalollei sitten taas kyläilen. Uusikirkko Vpl.
- Sairas kuuluu oleva jo jala piälä. Juva
- se (lapsi) viittoo vua jalakaser ristii eikä ruppeej jalale. Juva
- ne (vanhukset) ov vaiv vielä jalavollaha, jalkeilla? Himanka
- s ̮ei (sairas) ottanuj jalollee, pystynyt nousemaan. Raahe
- olivat kahtoneet sitä kerran kuolovaksi, nyt se on toas jalalla. Sotkamo
- se (lehmä) soatto mennäj jaloltaan kun se oli ammuksissa. Puolanka
- lehmät kravaht seisaville jalolleej ja – –. Vermlanti
- se (kuppaaminen) viep kaik voimam pois, et ennää kestä sit jalallais. Venjoki
bb.
sairastaa ”jalan päältä”, kuolla
”seisovilta jaloiltaan” tms. = vuoteessa
olematta.
Esimerkit
- jalaam päältä vaan sairastaa eräs keuhkotautinen. Alahärmä
- Aivan se meni (= kuoli) seisahilta jaloolta. Alavus
- se olis hyvä kuj jalkainsap päältä pääsis, sairastamatta kuolisi. Längelmäki
- Ne oj jaloltaan kaekki kuolluj jotka tästä ( ”vaivaistalon”) huoneesta on kuollu. Jämsä
- seki on semmonem pahanem mutta jalakainsap päällä se vain sairastaa. Himanka
- ihan kävelövältä jalalta lähtöö, kuolee. Kajaani
- Jalalta pitäin (= vuoteessa olematta) sairastaa. Hyrynsalmi
- se on jalalta pitänyt taotisa. Puolanka
cc.
Esimerkit
- se (lapsi) otta vähä̀ jalkkohis jo, alkaa jo nousta pystyyn. Hinnerjoki
- Sairaudesta toipunut oo jo jalkkates väes, jalkeilla. Kalanti
- Viini menè jalvois, herpauttaa jalat. Perniö
- no se (maitokuume) on sellaanej jotta lehemältä loppuu aivaj jalaat jott ̮ei pysyp pystyskää. Nurmo
- Mei koira rupes nuurumaa – – eikä viimosell ennää teht jalkoi alaksie. Kirvu
- Talven huonolla ruokinnalla ollut eläin ei aina keväällä ”pitänyt jalkaa”, pysynyt jaloillaan. Kanneljärvi
- viime talavena alako viijjäj jalakoja, alkoivat jalat tulla huonoiksi. Juuka
- tuoki (kuvassa näkyvä hevonen) justiij jalakasak kanto niin oli vanhuudenheikko. Saloinen
- Kun on liukasta se viepi ihan tietämätäj jalat alta. Kuhmo
- ei jalaka otap peälleen. Kajaani
b.
”jalalla”, ”jaloilla” tms.
= jalan, jalkaisin.
Esimerkit
- Jalalla vaan niin ko kasalainen (= Kasalan kylän asukas) kirkkoo sp. Merikarvia
- Kauvanks mie pistelen tätä matkaa jalalkaa, se ei oo muuta ko ruokaväl, ruokavälin pituinen aika. Äyräpää
- semmonej jalalla kulettava silta oli ennen Herttuansaareen. Kerimäki
- siitä kävi (= kuljin) jalollai eteenpäin. Juva
- Vanhus on kova kävelemään: saa nuorempiki lähtiäv vielä jalasa fölijyy. Kalajoki
- jaloltani minä Purolassa käyväk könttäsen. Sotkamo
- mää vaikka sie jalal kävelemmää niin matka tuntuu pitkältä. Tyrö
c.
”ottaa (saada) jalat alleen”, ”mennä
niin paljon kuin jaloistaan pääsee” tms.
aa.
nopeasta (vaivattomasta) kulkemisesta, juoksemisesta,
pakenemisesta tms.
Esimerkit
- Menin niim pal ku jalvoista pääsi. Perniö
- kyllä juapunneet sai jalat allaa kun kruununvouti tuli paikalle. Vihti
- Hän karraa kans ain nim paljo ko jalkaa on. Nakkila
- Mennän niin kovaa kuj jalaan alta lähtöö. Lapua
- Vasikka meni livahti airasta kut tyhyjää vain ei siinä jalaap painanu. Alavus
- kyllä minä silloon saij jalakaa heittääk kun n ̮oli (hevoset) haettava kaukaa. Nurmo
- Hyppäs notta jalaka takana. Seinäjoki
- Meniä nin lujaa, että jalat maata hipoi. Padasjoki
- Täytyy pannat toista jalkaa toisen etiä. Hollola
- pittää pittää kerkiää jalkaa jos meinaa sauna saaha lämpimäks. Lavansaari
- mää vällee (= pian), olkoo toine jalka mänemä̀s toine pois tulemàs. Uusikirkko Vpl.
- Män ko jaloil suksiil, nii ol kiire. Uusikirkko Vpl.
- sil ̮on (lapsella) kevyj jalaka. Kiihtelysvaara
- kun ne (pojat) hättyytti (hevosta) ni se näytti että on hänellä jalakoja. Keuruu
- jalaka se hyppäs ja toinen tanssas ko tähän kylähän tulij ja nys se on tämmönen vaivainen. Himanka
- pittää pannaj jalat heilumaan. Puolanka
- Pakeneva sanoo: anna jumala jalkoi! Venjoki
- mie putkahin (= hyppäsin) ninku joka jalast käskyn saatuani. Venjoki
- mie sain yhem paukun (= iskun), mie kaks, panij jalan nojjà! Kallivere
- Kun oliskin vielä jalakansa viliassa (= hyvä liikkumaan; vrt. jalanviljassa), istusko eräs tonttu tässä ikusesti ittekseen! Virrat
bb.
ryhmään aa liittyvästi esineen katoamisesta t. varastetuksi
tulemisesta.
Esimerkit
- Kunn ei noi nenäliinat vaan ottas jalkoja alensaj ja lentäs vallan tonne huanetten ale. Kylmäkoski
- Kyllähän niiller raholle oj jalat löytynym minnoo hakenup perim pohojij joka paeka eikä mistää ool löytyny. Haapavesi
- Kun jku lähti heti syötyään menemään, sanottiin: Ruoka sai jalat allee. Lappee
d.
”jalalla jättää” = juoksemalla jättää jku,
paeta. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Sav, Konginkangas
Utajärvi.
Esimerkit
- Minä särin meijä tuva lasi ja isä meinas antoo selekää mutta minäpä piäsin jalala jättämää. Virtasalmi
- jalal̆la jättää kettu im̆mèisen. Konginkangas
- èi minua jalalla jätetä. Utajärvi
- Kyllä toas vertyy kum peäsöö jalala jättämään, liikkumaan. Saarijärvi
e.
”mennä (painua tms.) jalkoihin(sa)” = mennä
tiehensä, matkoihinsa. [kartta]Levikki: tietoja PohK pohjoispuoli,
PohP
Kai
PerP LänP, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Hätääntynyt eläin ei ollut selitä jalkoinsa. Luopioinen
- Karkulainen on saanut hyvän etumatkan: se om päässyj jo jalkoinsa. Hattula
- Lapselle: mitäs siinä häkkäröihtet, meej jalakohis! Himanka
- Painu jalkoisiin, tai minä otan karpaasin, piiskan. Paavola
- täältä saat alakaak kursiaj jalakoesi ja suiseraan, joutuin! Utajärvi
- jos on assieta niin selevitettään jos ei niim paenuotej jalakoen! Kuhmo
- menej jalkhoisti! Rovaniemi
- Kylhän se Ville sitten päivän mittaan töitä paiskii, mutta ei se tahlo aamulla ensin päästä jalkoins, liikkeelle. Lammi
f.
g.
”vapaalla jalalla” = vapaana kahleista,
vankilasta, vapaana kulkemaan. Vrt. friijalka.
Esimerkit
- Jos laki olis kaikilles sama, ei vapaalla jalaalla ketään olsi sp. Suoniemi
- kyllä siat sai ennen kulkeev vapaalla jalaalla. Hattula
- ennen vappaallej jalallep peäsivät (lehmät), nyt niitä köyven nenässä kiusataan. Ristijärvi
- kyllä se on ihaˀ ˀihmek kun ne jätet̆tääj jalam piälle, semmoset ròettijot (= roistot) kuin esim. murhaajat. Nilsiä
4.
edistymiseen, selviytymiseen, toimeen tulemiseen liittyvästi;
kunnossa, työkykyisenä, varoissaan olon ilmauksissa.
a.
”olla jaloillaan (t. jaloissaan)”,
”päästä jaloilleen (jalkoihinsa)” tms.
Esimerkit
- nee (lapset) vähä pääsi jalallaa kun rahaa saivat. Vihti
- Kyllä minä sen maksan kun pääsen omille jaloolleni. Kuortane
- Kun torpparit itsenäistyivät, heidän elämänsä parani: rupes vähä sit pääsemääj jalkois, rupes ittellekkij jotaij jäämää. Loppi
- Sev verrav viel oj jalossaa, ettei ihlan unteloks viitti heittäytyä. Heinola
- ehkä se (velkaantunut kauppias) viel pääsee jaloilleh. Iitti
- Mie pijin karitsoi tuvas nii kauva, ko mie sai ne jalal. Heinjoki
- Nii kauva ko mie jala pääl oon, ni mie määrään ja sanon mite päi kannikka pietää täs talos. Äyräpää
- On siin vähävaraisil vanhemmil etehie kahtomista, ku on sutkane (= isonlainen) lapslauma soatettu jalal. Hiitola
- Hävinnyt lammas löytyi syksyllä: se oĺ kehno jalam piälä (= elossa) vielä niät. Kiihtelysvaara
- Ei nyt ennee kylymä tiet touvvoĺe (pahaa), ku n ̮ooj jo nuej jalala. Juva
- Heti kàet sitä pit kottoosal lähteek kuv vuaj jaloilleej joutu. Maaninka
- voe kum peäsis – – semmoseks kum paras aeka on ollu, kyllä ne näkis ihmeitä sitte kum minä oesin sillä jalalla. Saarijärvi
- Mutta kum (lehmät keväällä ulos päästyään) peäsvät vähäj jalkoinsa nii kyllä niistä eläviä tuĺ àeka änkäreitä. Luhanka
- Poika meni naimisiin ko se tuli omillej jaloillehe. Himanka
- Mie olen olluj jalakaini päälä oleva mies nuorempana. Kemi
- äiti män lapsiihen kans ahtamaa (riihtä) mitkä vähänki jo jalal olliit, pystyivät työhön. Venjoki
- se Jenny kuol ko se ol vasta jalalt noust, tullut aikuiseksi. Heinjoki
- Vävy nosti taloj jalollee. Lappajärvi
- kansa nousi jalalleen nimismiestä vastaan. Puolanka
b.
”olla jalalla (jstak)”, ”olla jnk
jalalla” = olla selvillä jstak, perehtynyt jhk, osata;
”päästä (jstak) jalalle” = päästä (jstak)
selville. [kartta]
Esimerkit
- Ois jo luvu jalal jos koton opettoa. Joutseno
- Kaukola
- Mut sit ku Heikki piäś jalalle siitä asiasta – –. Kangasniemi
- Serkku rallatteĺ ja tòene serkku joka jo oĺ jalalla (tanssista) nis se sittä opetti. Sonkajärvi
- okko sää jalalla mikä se ruotivaivanen on? Himanka
- Kalajoki
c.
olla ”huonolla jalalla” = vaikeuksissa,
vastoinkäymisissä, sairaana tms. [kartta]
Esimerkit
- On vähä niiku huanol jalal olt elämässä. Joutseno
- – – nuih huonolla jalallaˀ oot. Konginkangas
- Korpilahti
- Tietymättömissä olevasta: Kuhan ei ois paholla jalolla, eksyksissä. Kiihtelysvaara
d.
”ei jatka jalkojaan”, ”jalat eivät
jatku” = ei kasva, ei edisty. [kartta]Levikki: tietoja Kym Kar
Kai, Heinola.
Esimerkit
- eipä se paljo ol jalkojah jatkannu toi ruahokaan kun on ollut niin kuivaa. Kymi
- Työ ei sillä tekijällä jatka jalkojua, edisty. Kaukola
- No ei ou sekkiä poika jalkojua jatkant, taitua tulla pien mies. Jaakkima
- èi se (vasikka) òuj jalakoj̆jaaj jatkanna. Kiihtelysvaara
- ei oos sitte paljo jalat jatkuneet kum minä sen ensi kerran näen. Puolanka
- Kyläilijä ei lähtenyt enää toiseen, kauempana olevaan paikkaan: ei vua jalat jatkuna. Juva
- Ei minu jalakan jatkunna siellä käyvä, täytyy toisella kerralla käyvä kun on enempi aikoa. Karstula
e.
”saada (panna) jalalle” = saada aikaan,
toimeksi, liikkeelle. [kartta]
Esimerkit
- Vaimo saap sen kahakaj jalalle aviopuolisoiden kesken. Jaala
- ja ne (ovat) jo suanneet sem puhheej jalallej jotta se on käännä yöjalassa sen tytöl luona. Pielisjärvi
- Ii
- tänne on tahottu tietä montaek kertaa, vàen èi sit (asiaa) oos saatu jalalle. Utajärvi
- se on seorakunnassa pannuj jalalles sem pyhäkoulun. Sotkamo
- ejj ̮ota jalkà alla, ei tee yritystäkään, ei suostu. Kallivere
f.
”tanua (talua, jutata) jalkansa.”
[kartta]Levikki: tietoja VarU HämE, Kuusjoki Maaria Urjala.
Esimerkit
- Kyl sun jo elääk kelppaa, kun olet lapses saanu jo niin suureks et ne jo it jalkas tanuvat, tulevat omillaan toimeen. Kuusjoki
- Kyl se jo jalkas tanuu, vaik ei ol viäl vuarenka. Nummi
- Siäläkin ne lapset ovap päiväkauret yksiine, mut sii hei vaaj jalkas tanuu. Sammatti
- nin sitä sai koht köyhäst korost lähteek kuj jalkas talui. Vihti
- Kylä senkin äijäparaan on vaan aina mentävä, nin kauvan kuhan vähänkin jalkansa juttaa. Urjala
- Kyllä se meilän poika jalkaas talluu (= selviytyy) solasaki. Forssa
- Kyl sit jo kelpas, ku se (lapsi) rupes kattoma jalkas, pitämään huolta itsestään. Lokalahti
g.
panna ”oma jalka pöydän alle”, ”jalat
saman pöydän alle” tms.
Esimerkit
- Paniva jala sama pöödä al, rupesivat yksiin leipiin. Rauma
- Kun tulee oma koti ja talous, ei niin helposti muuteta asuinpaikkaa: eì stä sitte ennään sillai mennäk ko tullee omà jalka pöörän alle. Vampula
- On ny nirsu, mut ku saa oma jala pöyrä alle (= perustaa oman talouden), ni eiköhä huanompiki (ruoka) kelpa. Nurmijärvi
- Rupejaat (seurusteleva pari) yhen pöyvän alla jalakojaan pitämään. Kontiolahti
- Rippikoulun käyneestä: laps pääsi jo oma jalka pöylän alle sp. Urjala
- Leik. syömäänkutsu: Tuleppas vieras että pietää jalakoja pöyvvän alla. Viitasaari
h.
”syödä (elää) jalkojensa (jalan) alta” tms.
[kartta]Levikki: tiedot enimmäkseen itämurt.
Esimerkit
- kesähän nyt ̮on, saaphan nyt vaikka jalkah alta ruokansa. Kymi
- syökyöt siit kesäl jalloase alt heinii (lehmät), eihä talvèl mist heinii soattu. Sakkola
- jalakasaˀ ˀalta ellää, elättää itsensä. Maaninka
- Jalośtaan ne sö̀e lehmät ennen. Tuusniemi
- Ompaha sitä sitte aikoa vanhana kyleällä ku tenavat peäsii jalakasa alta syömää. Jämsä
- Kesällähän sitä kyllä on (lehmien ollessa laitumella) paremminki lehemänantia, ko lypsävät jaloistahan eikä sarvestahan. Kemijärvi
i.
”ei ole hyvä jalassa (jaloissa)” = asiat eivät
ole hyvällä tolalla tms. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP
SavP Kai PerP, Kiiminki.
Esimerkit
- Kun jkta yksin kaukana töissä ollutta ei kuulu tulevaksi tavalliseen aikaan, sanotaan: èi òuh hyvä jalassa. Kiihtelysvaara
- Päiviteltäessä: Hyvä oj jalassa: lampaeta on otrapelto täönnä! Pielavesi
- nyt ei ooh hyvä jalassa. Sotkamo
- ei ole hyvä jalassa kun se (elohiiri) vaiv värähtellee. Sodankylä
- Johan minä sanoin kuin se nauroo kitkotti – – että hyvä ei jalkoo pane. Kuopio
5.
ilmauksissa, joissa pää, keppi, hevonen tms. esiintyy jalan
korvikkeena t. jossa abstr. käsite esiintyy elollisena, jalallisena.
a.
mennä (kulkea, juosta) ”pää kolmantena
jalkana” = kiireesti; kulkea ”kolmella jalalla” =
keppi apunaan.
Esimerkit
- minä vein sittej (lääkettä) jotta pää kolomantena jalakana, juoksujalkaa. Nurmo
- Arv.: aamulla neljällä, päivällä kahrella ja ehtoolla kolmella jalaalla (ihminen eri ikäkausinaan). Hattula
- Ei enne ole vanha ko kolmel jalal käyp. Lemi
- Nyt se taas männöö pää kolmantenna jalkanna ku on kova kiire. Ylämaa
- Sielä meni yks (nurin) pää kolomantena jalakana, pää edellä, päälleen. Lohtaja
- – – kävelee mietheishän, pää kolomantena jalakana, pää painuksissa. Kittilä
b.
”pitää hevosta jalkanaan”, ”kulkea
hevosen jalalla” tms. = pitää hevosta kulkuneuvonaan, kulkea
hevosella. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Kai, Kiihtelysvaara
Juva Kuopio Utajärvi.
Vrt. hevosjalalla.
Esimerkit
- johan sitä (rekivetovarsaa) jalakan̆naan suap pit̆teek lyhyillä matkoilla. Kiihtelysvaara
- ajatteli että piemmähä (= pidänpähän) jalakannai (nuoren hevosen), ajelemmaha milloin missäi huviksenikin, selitti vanha isäntä. Juva
- vèi (puheena olevan) hevosem mettääj jalakanaan kun ̮oli sinneppäem menossa. Utajärvi
- hevosen jalalla piti kulukeap Pietarissa asti kun ei ollut rautatietä. Puolanka
6.
mitan, määrän, määräajan, sijainnin, aseman tms.
ilmauksissa.
a.
b.
antaa (annostella) jtak ”jalalle” = jalkaa
kohti; leik.: antaa (ottaa) jtak (tav. ryyppy)
”toisellekin jalalle (toiseenkin jalkaan
tms.)”.
Esimerkit
- jahka ma annan toisellekkij jalaaller ryypy. Hattula
- Leik.: Koura jalalle (= henkeä kohti) suolaa keithon! Kaustinen
- "Kahmalo jalalle" pannaan hevosen appeeseen jauhoja. Pudasjärvi
- vanahan aijan ihmiset sano että (panevat) kopran jalakoo kohti appeeseen jauhoja. Sotkamo
- Kovasti humalassa olevasta: Eihä se olis mitä haitannu, jos olis vain toiselle jalalle ottanu, mutta ko oli ottanu toisellekki. Kemijärvi
c.
d.
”jalka ei jakaannu” = ei ole tilaa astua, ei
ole jalansijaa. [kartta]Levikki: PohE osaksi, joitakin tietoja
SavP.
Vrt. jalanjako.
Esimerkit
- On niin paljo roinaa lattialla jottei taharo jalka jakaapua. Laihia
- Kun on kersoja piha täynnä niottei jalka jakaannu. Isokyrö
- No täälähän on töskää (= kamaa, roinaa), ei täälä palijo jalaka jakaa. Ilmajoki
- No onpas tuaś tuvan lattija roipetta täönnä, niin ettei jalaka jakau. Pielavesi
- Ol täänä tupa väkkee, ihan jalalla painain. Maaninka
e.
tarpeeksi nukkumisesta: ”jalka pohjan ottaa”
tms.
Esimerkit
- Joks jalat täytti pohjua (= oli unta tarpeeksi), ku heräsit. Jaakkima
- antaa (nuorten pyhäaamuna) nukkuan niin kàuvvon että jalaka pohojan ottaa, niin kauan kuin nukuttaa. Utajärvi
- ? Seisomaan, liikkumaan pystymisestä: sittä myötem mierossa kun on jalaka pohjan ottanna. Sotkamo
f.
”yksissä jalkain teissä”, ”yhtä
jalkaa” tms.
aa.
seisoa (olla tms.) ”yksissä (samoissa) jalkain teissä
(sijoissa)” tms. = paikoillaan, samassa paikassa; ”yksistä
jalan (jalkain) teistä (sijoista)” tms. = samalta paikalta, yhdeltä
seisomalta; siitä paikasta, vitkastelematta, heti; saman tien.
Esimerkit
- Niilt jalvoiltas lähti menemään. Maaria
- pikkulinnuk kyllä mennee siittä jallaan tiästä lentoon eivätkä tarvitse juoksumatkaa. Vampula
- minä menin ̮aukaasohov veräjää ja ne (lehmät) lähti hyppäämähän ̮yksistä jalakaantiloosta. Nurmo
- Kun kuulin, että olet sairastunut, niin lähdin niistä jalakaini tilosta sua kattomaan. Virrat
- em miä yhtääh huilam (työpaikalle päästyäni) miä läksih heti samool jalkool töih. Kymi
- Nii sain tulla samaa jalkaa takaas jälleh, ei ollu kotuun kutaah. Kymi
- Ko sain asjain reilua ni läksin silt jalalt patikoimua takasii päi. Metsäpirtti
- sattu semmośia àena jotta sàe ihan yksistä jalak̆kàen sijosta ammutuksi useita lintuja. Rautavaara
- se amp yksilä jalakoset teilä monta pyytä. Juva
- Kylläpä sitä jo mielelläns istuuki ko on koko ajan joutunu seisohan yhesä jalan tiesä. Ullava
- se (eräs poromies) noetuu kyllä oapisen täyven yksissä jalakaesas sijossa. Puolanka
- Isä sano että hän ampu nuorena miehenä nelijä riekkoa jalantiestä kärpäspyssyllä. Kittilä
bb.
cc.
kulkea ”yhtä (samaa) jalkaa”, ”yhteen
jalkaan” = tahdissa; hypätä ”tasaista jalkaa” =
tasajalkaa.
Esimerkit
- Se oli nim pahalla päällä että oikee hyppäs tasasta jalkaa (= tasajalkaa) mun eresänin. Huittinen
- Niinhän tua mumma ja paappa astuu viälä samaa jalkaa ku sotamiähet. Isokyrö
- – – kävelthin siinä peräkanaa yhesä messäpolokua suorhan yhtäjalakaa. Kaustinen
7.
avioliittoon, raskaana olemiseen, synnyttämiseen t. kuolemaan
liittyvissä ilmauksissa. Kiert.
a.
avioliittoon kuuluttamisesta.
Esimerkit
- Maijald meni pyhän jalka poikki ko pappi pudotti hänen saarnastoolista alas. Ahlainen
- minä olin kolmekkymment sillor rohkeestik kul lyätiij jalka poikki. Loppi
- Velettih toinen jalka kirkon kattoh kun kuulutettin ensimmäisen kerran. Elimäki
- jalka katkio kun ne kuuluttaa niitä, ne potkaisoo kirkonkattoo. Vermlanti
b.
c.
lapsivuoteessa olemisesta, synnyttämisestä: jkn ”jalka
katkeaa (taittuu)”, jkn ”on jalka poikki” tms.
[kartta]Levikki: eniten tietoja KarE-K, vähemmän
Poh
KarP Sav PerP Ink, joitakin tietoja
liepeiltä.
Esimerkit
- Sielä (naapurissa) oli emännältä katkennu jalaka. Kuortane
- Silt (miniältä) taittu jalka ja käpäläkkii pantii vieree. Kivennapa
- Onko teillä mennyˀ emännäj jalaka poikki ku sitä ei näy missää? Alajärvi
- Se om balja jalgo Raumal tul, on syntynyt Raumalla. Rauma
d.
aviottoman lapsen saamisesta. Etenkin: ”tehdä (saada)
jalalta” lapsi. [kartta]Levikki: tietoja PohP PerP, Kalajoki Vaala Suomussalmi.
Esimerkit
- se teki ensimä̀esel lapsej jalalta. Utajärvi
- se (lapsi) oj jalasta tullu. Pudasjärvi
- – – kun jalalta lapsen soapi. Suomussalmi
e.
f.
jku viedään (lähtee) ”jalat edellä”,
”jalkojaan myöten” tms. = kuolleena; vanhasta,
huonokuntoisesta, sairaasta: jklla on ”toinen jalka haudassa, toinen
haudan partaalla”.
Esimerkit
- en sunkka mnä̀ täst koròst lähre ennenko jalà erèl. Mynämäki
- Vanha ihminen itsestään: mitä̀s mää ennääk (saan työtä tehtyä) ko oon toìnej jalka haùrasa ja toìnen haùram partaalla. Vampula
- Nyt lähe ja hapruast (= äkkiä) tai viijiän jalat iel. Rautu
- ei mishän nimesä (olisi tahtonut lähteä kodistaan), ennen ko jalkoiham myöten. Rovaniemi
- Menen minä vaan vaikka jalakoja perässä tuotaisiin. Ähtäri
- joka harppajakseel (= askeleella) ol mies jalat pistyys (= kuolleena) rintaman kuljettua seudun läpi. Tyrö
8.
muita sanontoja.
Esimerkit
- Nuorena paappa oli iloluontoinen ja huoleton: hänellä jalaat oli irti. Nurmo
- Kun jalkoihin tuli liasta ja kosteudesta haavoja, sanottiin, että lokakurki söi jalat. Urjala
- Ihmisestä, joka aina on jtak pyytämässä: ainahaa sen ̮on toinej jalka asijaa hakemas. Iitti
- min ̮on kaik lapsei ihlan täs jalajjuures, naimisis täss ̮ympäristös. Iitti
- Sellaisesta, joka tahallaan aiheutti pahaa mieltä toiselle, on sanottu, että hän män jalkoneen toisen syvämmeen. Virolahti
- On säästettävä pahan päivän varalle: se pittää pittää takimaine jalka ieleppäi sp. Uusikirkko Vpl.
- sieltähän tok Nevalast on hèil̆lennik käś ja jalaka, vakituinen apu. Kiihtelysvaara
- Kyllä siinä on ollut käin työ jalan ammatti, enneku tuokin talo on pystyyn pantu. Sääminki
- Pettää seisoville jalolleen, suoralta kädeltä, julkeasti. Vehmersalmi
- se (isäni) puhutteli sitä (vankilassa ollutta miestä) päästä jalakohin, perusteellisesti. Himanka
- Se om minunki jalakain aikana (= minunkin eläessäni) sanottu. Hailuoto
- se se on kansaj (= myös) jalam piiska jos savotassa joutuu useita öitä perätysten valvomaan. Sotkamo
- hevosellet tuli jalaka sitte kun kaviovika parani. Ristijärvi
- piru on soanuv vallan ja jalakasas sijan nykyisessä maailmassa. Hyrynsalmi
- jalatha ne suven syöttäät sp. Venjoki
II.
jnk esineen, rakenteen tms. kannattava t. tukeva osa t. alaosa
yleensä. Yhd. kivijalka, kolmijalka, kynttilänjalka, pannunjalka, rukinjalka, sianjalka, tynnyrinjalka.
1.
jnk esineen, rakennelman tms. jalkamainen osa (joita samassa
esineessä saattaa olla useita); us. mon.: jalallinen teline,
jalusta, yhtenäinen kannattava alaosa.
Esimerkit
- sauh tartte tul (sysimiilun) jalàst ulòs ja sillo sanòta et se pala jalkka. Perniö
- semmonej jalka kur ryyppilasis oli maitolasissa. Vihti
- Kraakun jalka, uunin nurkalla oleva puinen tolppa, jossa padankannatin oli kiinni. Vihti
- Pan se paistimpannu jalkaim päälä kirisemmään, paistumaan. Somero
- toìsisa kelloisa (= laitteissa, jollaisiin kankaan loimet kierretään) on oìkeen tehty semmonej jalka kelàjjalka. Vampula
- Aitaa pystytettäessä jalvoja (= halkaistuja pölkkyjä, joihin kuhunkin oli kairattu seiväspari) kans tehtiin kalliomaìsa ja semmottisa paikoissa. Vampula
- Matto oli kasas pöyräj jalvotte alla. Harjavalta
- Saarnastoolin jalaka. Jalasjärvi
- Alasimej jalaan tarttee ollat tukevaa tekoo. Suoniemi
- Papan kotona oli jalaka (= kirjateline) etutuvassa, ja siinä oli aina auki kuvaraamattu. Juupajoki
- kuusej jalaaj juuresta hakattiin rakennuspuuksi aiottu kuusi poikki. Urjala
- Peltimuurissakin sanotaaj jallaaks (uunin alaosaa) tohom pesän suuhun ̮asti. Luopioinen
- Sermij jalka, ajorattaiden aisojen päällä oleva pystylauta, johon poikittainen suojalauta t. -levy on kiinnitetty. Tuulos
- kolme jalkaa rukil oĺ millä se sèiso. Padasjoki
- tavallisist särkemättömist kivist olkin se jalka silloin (ennen) rakennuksissa. Padasjoki
- Äit, otetaak myö sienist jalatkii korrii? Kivennapa
- Pihij jalaka, pärepihdin kannattava osa. Kangasniemi
- Savutuvan uuni on puujalallet tehty eikä kivijalalle. Jäppilä
- Mihinkä ne soahvin jalat oj joutuna. Saarijärvi
- Kun kangas jäi pitkäksi aikaa kangaspuihin, todettiin leik.: no, puiset jalathan sillä on kyllä se jaksaa sèista. Konginkangas
- Ompelukoneen jalaka, jalkaosa pöydästä alaspäin. Alajärvi
- se oli semmonen korkia jalavoilla se aitta. Himanka
- heinäpieleksetki ol (Limingan rantaniityillä) semmosillek korkijoellej jalolle. Haapavesi
- myllyàitta salavettiin sen jalam päälle. Pudasjärvi
- jalaka, jousipyssyn tukki. Puolanka
- N ̮oom maalahneet toolijjalakki keltasiksi. Karunki
- Muurij jalka. Ylitornio
- Tervahauta on sytytetty monèsta paikkaa jalàlta. Kainulasjärvi
- aijjan jalka. Vermlanti
- yhes otsaas oĺ (pellavaloukussa) kaks jalkaa. Tyrö
- täs ov vanha kirkoj jalka, tähä meinattii tehhä kirkko mutta tehtiinkin toiseen paikkaan. Tyrö
- Talon naispalvelijasta, joka kantoi silppukorilla lehmille ruokaa, leik.: Pelukopan jalka. Sääksmäki
- jalka, pannunalunen. Nilsiä
2.
jnk rakennelman tuki(puu).
a.
b.
(kala)padon selkäpuun tuki. [kartta]Levikki: LänP, joitakin tietoja PohP
PerP.
Esimerkit
- Net jalat salavethiv vastavirthan siinä pavosa. Rovaniemi
- siinähän on kaks jalkaa ensiks siinä (lohipadon) selä̀ssä, selkäpuussa. Karunki
- sitte jalàt on kolòttu, ja (niiden) tyvì (pannaan) sölä̀n (= selän, selkäpuun) reikhään, ja lalva pohjaan. Pajala
3.
jnk esineen jalasmainen, alustaa vasten liikkuva osa.
a.
kehdon,
keinutuolin, harv. reen jalas. [kartta]Levikki: KarE-P
Sav Ver, joitakin tietoja
SatE-P HämP
KesP, Suursaari Puolanka.
Esimerkit
- Kehroj jallaat olivat kikkerämpiä kor rytkyj (= keinutuolin) jallaat. Tyrvää
- Keinutuolin etujal̆laat on tuumam pitemmäk kun takaset. Urjala
- kätk̆kyyj jalat. Juuka
- Kehdon jalan nokat kä̀öp latteese (= lattiaan) kun kovasti keinuttaa. Juva
- on kireä pakkanen jotta reej jalat juŕisoo. Vermlanti
- Sellane ol heija kahe jalan kans – – ninku kiikkutuoli jalat siin olliit heijas. Valkeasaari
b.
(kehä)auran maata vasten kulkeva jalas, antura.
[kartta]Levikki: joitakin tietoja VarP
SatE-L HämP.
Esimerkit
- Se välti jalk kulk vaò pohja myäre ja se ol puust, mut siin ̮ol sit se rautane vannas. Luvia
- Aura on muuten hyvässä kunnossa mut täytyy jallaan alle pistää uuret anturat. Kokemäki
- Vältij jalka. Teisko
4.
jnk (ala)puoli, -osa, -reuna.
a.
se pää viikatteen vartta, johon terä kiinnittyy; kädensijan ja
terän välinen osa viikatteen vartta. [kartta]Levikki: eniten tietoja Kym, joitakin tietoja
HämK
KarE-P SavP
Kes PohK-P, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Viikatteen terä kiinnitettii siihe jalkaa, hihna ol siin kiinne. Myrskylä
- Viikatteh jalka ol vähän niittäjäm pituvem mukah. Iitti
- Jalan kohalta se (viikatteen varsi) ussèim pòekki männöö. Siilinjärvi
- vikatevvarress ̮on (ylhäältä lukien) kunnia, hartiavväli ja kapula ja jalaka. Utajärvi
b.
nuotassa: alapaula (painoineen), jalkapaula 1 ←;
rintaverkkojen ja perien yhtymäkohta. [kartta]Levikki: joitakin tietoja HämP
SavE Kes, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Kun nuottaa aletaan vetää rantaa kohti, yksi laskijoista ryhtyy nuotan perien lähestyessä jalakaa nostaan l. kokoamaan jalkapauloja yhteen, etteivät kalat pääse karkuun. Ikaalinen
- menes jalkaan sanottiin (porkkamiehelle) kum perät tuli likelle paatir reunaa. Längelmäki
- Meil ̮oĺ sellane nuotta ettei jalaka pohjaa käyny. Mikkeli
- Kun nuotan alapaula ylettää pohjaan, voidaan todeta: Nuotta kulukoo jalaka pohjassa. Vehmersalmi
- Jos nuotan alapaula on veneessä joutunut yläpaulan päälle, niin siin ̮om pelissä kum potkoo jalan niskam peältä järvee. Kinnula
- Pohjanuottaan pantiin runsaasti painoja: ”Pohjanuotta asetettiin niin kovaan jalkaan, että se kulki pohjia myöten.” Ähtäri
- jalvoisa olhaan kun ”ollaan alhaalla nostimilla” kullenuottaa vedettäessä. Karunki
c.
ryhmään b liittyvästi: nuotan (verkon) ala- ja yläpaulan
pituusero. Nuotassa on ”jalkaa”, kun alapaula on yläpaulaa
pitempi. [kartta]Levikki: tietoja KarE-K, Hirvensalmi
Vuolee.
Esimerkit
- Nuotan paulojen keskinäisen suhteen määräämistä sanotaan ”jalan vetämiseksi”. vettiit jalkoa. Joutseno
- Paljonks sie panit tähä (verkkoon) jalkua? Jaakkima
d.
(sanaliiton t. yhd:n jälkiosana:) (kaltevan) pellon, niityn tms.
maastonkohdan alapää, alapuolella oleva (viljelemätön) kaista, kosken alus,
alajuoksu. [kartta]Levikki: tietoja SatP
HämP-K
KesP-E PohP, lisäksi
tietoja liepeiltä.
Esimerkit
- viet tonne hevoses liakaan, tonnep pelloj jalakaan. Hämeenkyrö
- Joki tekkee aika mutkan siinä vainion jallaasa. Tyrvää
- semmonev vähänen talo siinnä koskej jallaassa. Virrat
- meiläm pellojjalast mänvät järven ylitte. Nastola
- menkäi syöttäh noit lehmii tuol pellojjalas! Iitti
- Nyt luulis tulevam puolukoeta, tuolla kaskej jalalla on niin kukkia. Kangasniemi
- Tuosta tie mennee – – pellom pauloa, niityj jalakoa. Multia
- Kosteus vaivaa tuolla pelloˀ ˀalajalassa. Laukaa
- lasket tuohon niituj jalakaan (= niityn alle rantaan) koukkus. Jämsä
- Vuorej jalassa. Koskenpää
- Suoj jalassa. Koskenpää
- Jalasta (= rantaniityltä) vejätet̆tää heinät märkänä ylemmäs kuivamaa, ettei vesi viä. Liminka
e.
vuoteen (kehdon) ”jaloissa” t.
”jaloilla” = jalkopäässä.
Esimerkit
- Sänky jalvois piretti enne muntta sortti tavaroi. Pertteli
- Tansseista palattuani paìskasi sem parèma klɛnninkin sin alìssɛnky jalvol. Sauvo
- mää istuin tääl (kehdon) jalvois ja keinutin kehtoa. Vihti
- Tohon se (kissa) aina tulee maata mun sänkyni jalkoin. Akaa
- Tuolla meijjän (vuoteen) jalossahan se tuo kissa makovaa. Pielisjärvi
- Sieltähän se Poavon paeta löytyj sängyjjalośta. Tervo
f.
tervaspuuksi aiotun puun kolottu (kuorittu)
alaosa. [kartta]
Esimerkit
- Savitaipale
- Tervahautaa varten tehtiin ”kolme vuotta tervaksii, ensin (ensimmäisenä vuonna) jalat niin yllää ko yletettii kirveellä”. Ylämaa
- Enstäi tehtii jalat, kuorittii puut ieltpäi miestä korkeaks [!]. Luumäki
g.
Esimerkit
- Jalka, ennen varsinaisen ojankaivun aloittamista maahan tehty aiotun ojan suuntainen viilto. Vihti
- oksaj jalka, oksavarstan alareunaan pantu puinen talla. Pälkäne
- On puhe sanomalehdessä olevasta artikkelista: siellä se on siuj (= sivun) jalkoissa, alaosassa. Virolahti
- ”– – jos linnunrata on puhtas ja selvä syksyllä se tietää vähälumista talvea. Tai jos linnunrata on esimerkiksi jalat hyvin levällään ja tuhruiset kyllä tulee lunta jo ennen joulua.” Pielisjärvi
- kirkon kellotapulij jalośsa (= ? juurella, alakerrassa) oĺ jalkapuut. Jäppilä
- Oluen jalat, käyte. Pertunmaa
- Sysmästä ja Heinolasta tuatiiv viinaa rännistä veneellä – – ja myytiin kirkoj jalaaj juuressa. Kuhmoinen
- Satamaj jalasa, aivan satamassa kiinni. Hailuoto
- Jalka, heinäseipään alaosassa (varsinaisten tappien alapuolella) oleva kiinteä poikkipuu. Ylitornio
III.
laajentunutta
käyttöä. Yhd. hanhenjalka, juoksujalka, karvajalka, kissanjalka, puujalka, sananjalka, varsanjalka.
1.
kuhilas. Yhd. varajalka.
a.
(ruis)kuhilas. [kartta]Levikki: PohE, KesL
pohjoisosa, PohK pohjoispuoli, PohP, Kai länsipuoli,
Parkano
Karvia Tyrvää
Kiuruvesi Karunki. Lisäksi
sp.-tietoja varsinaisen levikkialueen ulkopuolelta.
Esimerkit
- kymmenej jalakaa piti leikatar ruista päiväs. Laihia
- Riihi voi tilavuudeltaan olla esim. viirenkymmenen jalaan riihi. Alavus
- meill ̮oj jo ruvis jalaalla, leikattuna, kuhilailla. Nurmo
- Jaakona jalaalla Uatina orrella sp. Tyrvää
- Sem mallinen akka ku tekemä jalaka sp. Paavola
- viljat on leikattu ja pantu jalalle. Puolanka
b.
(pitkänomainen) toukoviljakuhilas. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Kym, Heinola
Nastola.
Esimerkit
- Johai noi kaurat kostuu kaikki ku sie tiät noo pieniä jalkoja. Nastola
- Jalkah tul ̮yks parisiloh hatuks taikka jos se (jalka) ol pitkä niim pantih kakskih tyvet vastakkain. Iitti
- kymmenen silonta jalkaan. Jaala
2.
kuhilaan keskuslyhde (lähinnä itämurt.) t. ( myös
mon.) tav. kolmesta lyhteestä muodostettu (sidottu) kuhilaan keskustuki,
jonka ympärille muut lyhteet ladotaan (lähinnä länsimurt.),
jalkalyhde 1 ←. Vrt. kolmonen.
Esimerkit
- Se kuhilaaj jalka täyryi olla hyvin tyrnävä (= vankka) et se hyvìm pysyi pystys sit. Vihti
- tullee toistakymmentäkij (sidonta) jalkaim päälle kuhilaisiin. Tyrväntö
- Jalka katkaistih (= taitettiin) ja sihin ruvettih mättämäh toisia lyhteitä ympärille. Valkeala
- neljällä jalalla tai kolmella pitää olla se kuhilas. Virolahti
- jalallen tehtii, viistojalallen kyyli, kuhilas. Vimpeli
- kolomel lyhettä ruviskuhilaaj jalakaa. Ristijärvi
- Ohra- ja kauratuppuja (= kaurakuhilaita) tehtäessä käytettiin pieniä poikia tupun jalakana l. pitämässä ensimmäistä lyhdeparia pystyssä, kunnes toinen lyhdepari pantiin sitä vasten. Oulainen
3.
kuhilaassa pystyssä oleva lyhde (erotukseksi hattulyhteestä), muu
kuhilaan pystylyhde kuin keskellä oleva tukilyhde; jalkalyhde 2 ←. [kartta]Levikki: Eniten tietoja Kar, joitakin tietoja
SavP
Ink, Saloinen
Puolanka.
Esimerkit
- Kuhilaassa on neljä jalkaa ja yks hattulyhe. Ruokolahti
- Kuhilaan tekemisestä: pannoa jalka jala peäl ja yks jalka väĺlii. Kurkijoki
- Ruiskuhilaassa kaheksam (lyhdettä) männöö jaloks ja yks ihan ensmä̀eseks jalaks ja sitte hattulyhe. Rautavaara
- kaheksan tulloo niitä jalakoja kuhilaaseen. Jäppilä
- kakskymmentä jalakaa on kuhilainen. Saloinen
- rukkiissa on kymmenen lyhettä varajalassa (= kuhilaassa), yheksän on jalakana ja hattu kymmenes. Puolanka
4.
suksessa: jalkavuus. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohP
Kai PerP LänP.
Esimerkit
- Se om paras eteläpuolipuu niin tullee sukseem pysyvä jalaka. Muhos
- Kun sukset on oikeista puista tehty, niin niihempä (= niihinpä) ei tarttep pàinaaj jalakaa. Ii
- se om pullo semmonen suksi jossa ei ooj jalakoa yhtää, jalaka on oijennup poes. Kuhmo
- Suksi tehtiin suorasta kojusta (= koivusta) se kimpasi jalan ittesthän. Rovaniemi
- sivàkassa juoleva jalka tasàsesti kovèrtuu alla, ei ylö̀n jalka olè hyvä̀. Täräntö
5.
pituusmittana: n. 30 cm. Yhd. englanninjalka.
Esimerkit
- jalk ̮om puàl kyynärä taik kakstoist tuuma. Mynämäki
- Tukit olivat aina kahteenkymmeneenkahteej jalkaan astikka pitkiä. Vihti
- Se pellovaane ei olluk kuj jalaam mittaasta. Kuortane
- Happaat jaettiin niin että alapaulasta tuli jalakaa pisempi kun yläpaulasta. Ruovesi
- Suurimmat veneet olivat viithen kymmenhen jalkhan saakka isot. Jyykeä
- lautoi kera mitattii jalankaa. Kallivere
- jalka, vanhanaikainen vetomitta. Täräntö
- jalka se on ennen ollu tuon kapan asemesta. Täräntö
