klenkku1
n.1.
ontuvasta, nilkusta; (liitoksissaan) heiluvasta, huojuvasta,
renkkuvasta. [kartta]Levikki: tietoja VarP-E
SatE-P
PohE HämP-E, Alatornio.
Esimerkit
- Em mnää semsest klenkust hual. Laitila
- Laulua: Rahan tähren klenkun nai, klenkun nai. Taivassalo
- – – ja eì ne ol mittɛn klenkku flikoi. Sauvo
- Eräästä naisesta: viäks (= vieläkö) se semmonen klenkku ellää? Vampula
- Se lavitta (= tuoli) on sellaanen klenkku, jotta se heiluu vähä joka puolelle. Ilmajoki
- se on semmonen klenkku sanotaan vielä heikosta toipilaasta. Hattula
2.
vetelys, nahjus, vätys, hutilus. [kartta]
Esimerkit
- klenkku. Pöytyä
- muutamat talòt olì semmottia klenkuja [!] että eivät kunnostaneet osalleen kuuluneita veräjiä, vaikka rahaa olisi ollut. Vampula
- Kyllä se miäs on kans aika klenkku toimisansa. Hämeenkyrö
- Ylöjärvi
