kissa1
s.Yhd. emäkissa, hiirikissa, ikäkissa, ilveskissa, joulukissa, juoksukissa, kahvikissa, kaivokissa, kollikissa, kulkukissa, natukissa, pajunkissa, villikissa, vilukissa, voikissa.
1.
Felis domestica, kesykissa.Levikki: vanhastaan
harvinainen luult. Var PohE
KesL. Vrt. kassi2 1, katti1 1, kissi, kisu2.
Esimerkit
- Se o vis vanhapiika merk jos kis men nuore flika syli. Kalanti
- Turhasta vihoittelevalle: Kissav vihois on ku lämmysis fällyis sp. Kiikala
- hän (tikka) oli siik (oven alaosassa olevasta) kissar reijäst tullut sisälle. Vihti
- Järijestä nyv vähä nuota lavittoota (= tuoleja) paikoollensa, kuk kissa pesöö nuon kovaa vierahia. Jalasjärvi
- Pientä se on mitä kissa potkii sanotaan halveksivasti jkn tekemisistä. Kankaanpää
- Kumpiko tehrää, tapetaanko talon kissa vaip pannaanko emäntä kaivoo sp. Tyrvää
- ei se (koira) toh kissahkah käyk kiiv vaikka se tos (pihalla) käyp. Artjärvi
- Jos jonnaah lähtiis musta kissa juaks yli tiän nii pit pyärtäh takaas koska sen uskottiin ennustavan onnettomuutta. Kymi
- kuttooha ne salakat viel mut ei ihmist niitä ota, kissa syöp. Ruokolahti
- Siellä ol naisii, ko Vilkkilä kissoi ja kaik hyö etsiit miestä. Heinjoki
- älä kirroo kissa purroo sp. Uusikirkko Vpl.
- Laiskotellen ei saa mitään aikaan: èi sitä mak̆koojan kissan suuhuh hiir tulek sp. Kiihtelysvaara
- kun èi ne sittem maltam mittään nuo tytöt isot tytöt kum pittää kissòen kansal lèikkii, ä̀etim pittää kàekki työt tehä. Juuka
- Vieraasta, joka ei pysty jättämään kotiinjääneitä mielestään: Se männöö kyllään kissonesa koirinesa. Sääminki
- Saidasta: yksinnäähä kissa sualiises syöp sp. Juva
- mèill ̮oĺ hyvijä kissoja, salavamattomija oraisija (= urospuolisia) kissoja, mut mihkä liem männeet. Haukivuori
- Loppu kun kissam matka Àonuksee sp. Kuopio
- èipäs kissa lähtennä (lypsylle menijöiden) jäläkeen. Vehmersalmi
- paha ilima tul̆loo, kissa syöp hèinijä ja oksent̆taa. Nilsiä
- vivaht̆taahan tuo kissav verraˀ (= hiukan) ˀim̆mèis̆seen sp. Nilsiä
- Mikäs Marille tuĺ, ku hyppee ku kissa pistoksissa. Kiuruvesi
- Voi sinä sen heleveti kissa ku roapii että ver vuotaa! Karstula
- Pahantuulisesta ihmisestä: ollam mörrötti kun kissa hapankapassa, taikinanjuuren säilytysastiassa. Konginkangas
- Jos piika pääsee emännäksi, hän on ylpeä: kun kissasta karhu tulloo niin se onkin sitten karhu sp. Konginkangas
- kissa pahus meni uunihi, kyllä tuli pakaset. Himanka
- kissa piikasi, kòira renkisi, penkinalta lö̀yvvät kumpasenni sp. Utajärvi
- Lyhyestä vierailusta: pistäösi kun kissa kuumassa uunissa. Sotkamo
- aevan näetä moakissoja, vanahan tyylin kissa semmonen että paikalla kuulu ne hengiltä ottavan rotat. Kuhmo
- kissan sanotaan noetuvan kun se häntejääm pahastim mutraottelloo, heilauttelee. Puolanka
- s ̮ei (umpeenmenevä lehmä) lypsäˀ ˀennää paljo mithän, ei ku pikkusel lirahtaa (maitoa) kissale. Rovaniemi
- ko hihtoo (= hiihtää) pitkäm päivän sillon syöpi vaikka kissan nälkäänsä. Raisi
- Velkaisen talon isännästä: On niinku kissa pytynkannela. Alatornio
- niitä ysiä (= isoja) harmaita rottia kissa ei syö. Vermlanti
- kissàst (maksuksi) neula, koiràst naskàl niin kummastakin tuli uudessa talossa hyvä kotieläin. Venjoki
- ko et syötä kissaa, sit syötät hiirii sp. Tuuteri
- Kiert: ”Ilvestä ei sanota nimeltä, vaan metsän kissaksi, ett' ei se syö lampaita.” Karstula
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä. Vrt. koira 2.
a.
maltaiden happanemisesta, leivän tms. ruoka-aineen
pilaantumisesta, häältymisestä, ummehtumisesta: ”maistua (t. haista,
tulla tms.) kissalle” tms. [kartta]Levikki: VarP
HämP, joitakin tietoja HämE-K KesP,
lisäksi yksittäistietoja. Vrt. kissastua 1.
Esimerkit
- Imellys (= imellytetty seos) jählytettään ensim muuten se tullee kissalle. Aitolahti
- Siinnä (lihanpalvauksessa) kanssa on se kissam pääsy vaarana. Virrat
- Huonosti kuivattuihin talkkunoihin tulee kissam maku. Myrskylä
- sanottiim pian sitte nii että, että on kissa männä parveej jos niin tuli semmosia kitkeräm makuśia maltaista. Viitasaari
- jos ne (maltaat) jäivät tuoreena seisomaan ni, sanottiiˀ että kissa meni maltaisii. Keuruu
- Jopa kävi kissa kusella, sano akka kum maltaat tunkkausi. Hailuoto
- vielä kissale haisee riihi, joka ei ole täysin ehtinyt kuivua. Rovaniemi
b.
etsiä ”kissain koirain kanssa” tms. =
uutterasti, kaikin mahdollisin keinoin. [kartta]Levikki: enemmän tietoja itämurt. kuin länsimurt.
Esimerkit
- No mihi pannahissie mie nyt uo sen patavihkoi (= patasutini) pant, ko sitä ei löyvy vaikk essis kissoi ja koirii kans. Kirvu
- No, mist tuo miu kaulavaattehei nyt tuoho ilmahuś, ko eilise päivää kissoi koirii kans etsittii iha joka paikast eikä mistää löyvetty. Kivennapa
- siin̆näet talossa neov vehk̆keet kissaen koer̆raen kansaˀ ˀetittävissä. Nilsiä
- Vauva ei saanut rintamaitoa ollenkaan ja sitä (lehmän) maitovaki kissojen koirijen kanssa kerättii pitkin kylijä ja jokàesel lehmät ol ummessa. Joutsa
c.
tulen sammumisesta (ennen aikojaan) uunissa: ”musta
kissa meni uuniin” tms. [kartta]Levikki: eniten tietoja Kar.
Esimerkit
- siä̀ om musta kissa pesä̀sä. Vampula
- Joku oli ain vahtimas, ettei päässyk kissa kiukaalle. Loppi
- Musta kissa män uunii, ko tuli ei syttynt. Vuoksenranta
- musta kissa vuovoa (= yrittää) uunissa moata. Vermlanti
- Leivinuunin tiilien väristä katsottiin, ettei ollut mustaa kissaa kiukuassa, ”uunissa kuumentumatonta kohtaa”. Sakkola
d.
väsymyksestä (t. janoisuudesta tms.): ”ei jaksa kissaa
sanoa”. [kartta]Levikki: enemmän tietoja itämurt. kuin länsimurt.
Esimerkit
- Ol niin väsyksissä jotta ei jaksanna kissoo sanoo. Kiihtelysvaara
- no on se kun yöllääˀ ˀuup̆puu (yskiessään) niij jotta èi jaksas èi kissoo san̆noo. Nilsiä
- Nii on kova jano ettei saatak kissaakaas sanua. Vaala
e.
jtak on hyvin vähän: ”ei ole kissalle eikä
Riitalle” tms. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP
SavP PohK-P Kai LänP,
Rovaniemi.
Esimerkit
- tästä nyt èijj òuk kissallen èikä Riitallen. Nilsiä
- sitä (maitoa) oli niiv vähä ettei sitä olluk kissalle eikä Priitalle antaa. Himanka
- sielä (saunassa) ei tullu löylyä kissale eikä Priitale. Rovaniemi
f.
vähättelevästi sellaisesta (pojasta), joka ei vielä polta
tupakkaa t. käytä viinaa: ”haista
kissalle”. [kartta]Levikki: KarE.
Esimerkit
- Ehä nuo pienii poikii viel pie männä pelpaikkoihe, kissalha ne viel haisuot. Kirvu
- Siit ei haiso kissalle ku haisoo viinalle. Kanneljärvi
g.
”soutaa kissaa” = vetää liian kauas järvelle
laskettu nuotta soutamalla rantaan, koska vetoköydet eivät yllä rannalle
asti. [kartta]Levikki: joitakin tietoja HämP, Loimaa
Korpilahti. Vrt. kissanhäntä 6, kissansoutu, kissasoutu, papinsoutu.
Esimerkit
- Joka ehtoo täyty kissaa soutaak kun ei köyrep piisannu. Pälkäne
h.
erään joululeikin leikkimisestä: ”kengittää
kissaa”. [kartta]
Esimerkit
- ne kengitti kissaa. Kymi
- Hartola
- Leikki, jossa huudetaan: Kissa palo uuniin. Saloinen
j.
väheksymistä, harmistumista tms. osoittavissa
huudahduksissa. Vrt. kissankitti, kissankoipi 1, kissankontti 1, kissannilkat, kissanpieksu, kissanvillat.
Esimerkit
- haist kissa rikkeny, takapuoli! Hinnerjoki
- ”Sanoitteko lääkärille, että paransitte jalkanne omilla lääkkeillänne?” – kissan kinttuu, vielä mitä! Vihti
- Kissav villat, kattia kanssa! Lempäälä
- ”Pestiinkö kädet, kun tultiin käymälästä?” – kissah hännät! Urjala
- kissam piru, sano Anstov Villo kun ̮ei ok kipossa kaljaa sp. Hattula
- Kissan paskat hää toi niitä vaik lupais! Koivisto
- Haistak kissar rikkinäine! Parikkala
- ”Saiko tuo elatusta (aviottomalle lapselleen)?” – phyˀ, kissavviikset! Himanka
- ja kissa, enkä rupia opettahan ketää! Himanka
- kissan kiekura minä sinullet toisen (karamellin) annan! Kajaani
- Kissa ku en muista! Kittilä
k.
muuta.
Esimerkit
- Ylös vaaj jo ei siälä tartte kissoja imettää (= loikoilla) iankaiken. Loimaa
- Äänestä, joka syntyy, kun talon palvelija lypsää salaa omaan astiaansa maitoa: Kissa porraa. Vesilahti
- ei saal laskeak kissaa leiväm päälle sanotaan lapselle, joka pyrkii nuolemaan voin ja jättämään leivän. Hollola
- Jos syntynyt lapsi on tyttö, sanotaan: Kissa piäs saunaa. Mikkeli
- em min̆n ̮òuk kissoks tähkäj jälestä juoksem̆maa, minua ei niin vain narrata. Nilsiä
- sitte panhim (= pantiin) pois työstä, sai kissan, potkut. Vittanki
3.
laitteita ja välineitä.
a.
puinen t. metallinen väline, jolla sahan jaotus, haritus
tarkistetaan. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP
PerP, Ii Kuusamo. Rinn. kissankäpälä 6.
Esimerkit
- Kissalla katottii˷ ett ̮ol lavi (= sahan terä) tasaneḛ. Ii
- sitte oli kissa jolla kattothin tulikko yhentasasek kaikki terän piit. Rovaniemi
b.
haarakuokka, naara, hara. [kartta]Levikki: KarE
Kaukola Toksova.
Esimerkit
- Kissa, lannan hajottamisessa käytettävä haarakuokka. Lappee
- Mihi sie syksyl laitoit ne kissat joita käytetään apuna perunaa nostettaessa. Ylämaa
- Kun suoturpeet on leikattu neliön muotoon, ne nostetaan kissalla ylös. Joutseno
- kissa, naara. Uusikirkko Vpl.
c.
harava, jonka piit ovat lapaan nähden kohtisuorassa. Tällainen
harava ei haravoitaessa luista hyvin vaan raapii maata. Oikein tehdyn haravan
piit ovat kallellaan varresta poispäin. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohK, Kinnula.
Esimerkit
- Se (harava) on kissa, ei se huilaa (= luista) hyvästi. Haapavesi
d.
e.
ompelukone, jolla ommellaan jalkineiden pohjien, valjaiden tms.
paksuja neuloksia, suutarinkone. [kartta]
Esimerkit
- Turku
- sanòta suutarin kissaks. Sauvo
- Vihti
f.
Esimerkit
- sit (karstatut villahahtuvat) laìtetti simmoseks kissaks (= sykeröksi) ku sanòtti villakissaks. Sauvo
- kissa, lovipäinen n. metrin mittainen keppi, jota käytetään apuna köyttä tehtäessä. Jaala
- Sit vastem myö ne kissat (= merkkisolmut) tehtii (hinausköyteen) et niist sit aina näk, paljoks sit varppii viel ̮ol veles. Valkeala
- kissa (= puitaessa vahingossa ehjäksi jäänyt kauralyhde) jäi naukumoa sin. Sakkola
- Sitten (tarvittiin) ne lisärissat (= pyöräset) kum mońniitistä (kangasta) kuvottiin nin niitä sanot̆taan kissaks. Tuupovaara
- ajak kissa pihalleˀ ˀettei kissoja (= sykkyröitä) tulep punontàesees sanottiin leikillisesti tottumattomalle punojalle. Konginkangas
- vieläkö on Kallem mustassa kissassa (= viinapullossa) pitämistä. Kajaani
4.
ihmisistä.
a.
b.
kuokkavieraasta. [kartta] Rinn. kissavieras, kissaväki.
Esimerkit
- Olì siäl (lihtaustalkoissa) aina kissoiki. Nummi
- Vihti
- Muutamim paikoin (häihin) säälittiin (= valmistettiin) kissoil tanssihuane oikein erittäisi. Somerniemi
- Lähdettekö häihin? – mitä̀ kissoilla kirkosa tekkee, pois siältä koìrakkin ajètaa! Vampula
c.
kissasilla-leikin etsijästä t. kiinniottajasta.
Esimerkit
- Kissasil kun ̮oltii, kaik käytii rinkii istumaa ja kengäl lesti pantii menemää polviin ̮alta, se oli se hiir, kissa hyppi kesel rinkii. Vehkalahti
- kissa oĺ keskel ja kopsi et kenne jalkai alt se ( ”hiiri”) löytyy. Lemi
- kissaks jä̀i. Kiihtelysvaara
- ”Sinä oot kissa, sanottiin (hippaleikissä) kun toista kosketettiin.” Pudasjärvi
d.
perunannostossa perunoiden poimija. [kartta]
Esimerkit
- Heinola
- Mäntyharju
- Jokaisella luomamiehell (= henkilöllä, joka haarakuokalla veti avatusta vaosta perunat esiin) ol oma noukkijansa sitä sanottiin kissaks. Sysmä
