hattu
n.Levikki: yleissuomal.
I.
päähine.
1.
lierillinen miehen päähine; jäykähköstä aineesta valmistettu
lierillinen t. lieritön (hienon) naisen päähine. [kartta]Levikki: eniten tietoja länsimurt., vähän t. ei lainkaan tietoja
Kar
Sav Ink. Osia: kupu1 (kolla3, kulla1 5, perä), lieri1 1
(karmi1 3.d, laita, parras, röytä, syrjä), nauha
(panta). Yhd. huopahattu, höyhenhattu, knallihattu, leijahattu, lierihattu, lottohattu, lääppähattu, olkihattu, vilttihattu.
Esimerkit
- Nii se mene, et hatu fliiti (= lierit) heilu. Rauma
- Yleensä naiset pitivät huivia: et se olì oìkke ylìmɛissi herrasihmissi jost ol hattu pääs. Sauvo
- hepenäiset hatut korkiat oli papin tyttärillä. Vihti
- Se otti niit kiiltomatoja hattuuns reunalle että myö nähtiin. Padasjoki
- voaŕilla oĺ voan nyörlakki, mutta isällä jo oĺ hattu. Konginkangas
- Karvari vastasi tyttärilleen, jotka valittivat hänen haisevan pahalta, että hatuista höyhemet loppuu ko hän kuolee. Himanka
- Hattuu tuuloo, vaikkeijoo ku lippalakki sp. Posio
2.
päähine yleensä, lakki. [kartta]Levikki: Kym Kar
Sav KesE Ink, joitakin tietoja
liepeiltä. Yhd. hiippahattu, kakihattu, karvahattu, kesähattu, kirkkohattu, koirannahkahattu, korvushattu, kuolinhattu, lankahattu, limpsahattu, lippahattu, lippuhattu, läpähattu, nyörihattu, reuhkahattu, riihihattu, rällähattu, röllähattu, talvihattu, töröhattu, villahattu.
Esimerkit
- Hattu pääh, ettei pää pala. Kymi
- eihä sitä tiij̆jä enne hattuvoa nostoa enneku herran näkyö. Lemi
- Räntäsateesta: Nii sattaa suuril pisaroil ja levijöi lätsilöi niiko riihuko hattuloi. Vuoksenranta
- Jos lapsi pani hattunsa päälle toisen, sanottiin: Älä paa kahta hattuu päähäis, hiir ko näkköö, nii et kasva ennää! Valkjärvi
- Kiitä lykkyy, nosta hattuu sp. Korpiselkä
- èihän se òuh hattu kannom piässä, kun om miehem piässä sp. Kiihtelysvaara
- Nurin nuttu, viärih hattu sp. Kangasniemi
- Piä on hatun naala sp. Tuusniemi
- Joka hatuta, takita halkoja hakkoa, se turkit peällä toukoja tekee sp. Sysmä
- narri miestä, älä miehen hattuu sanotaan, jos jku lyö leikillään hatun pois toisen päästä. Venjoki
- Arv.: papih hattu paikkoj täynä̀ (saunankiuas). Kallivere
3.
eräs naineen naisen päähine, tykkimyssy. [kartta]Levikki: tietoja KarE (ei luoteisosa),
Pyhäjärvi Vpl. Vrt. myssy, natsi1. Yhd. morsiushattu, rimpsuhattu, silkkihattu.
Esimerkit
- nuorikko ko tehtii (häissä), sillo pantii hattu päähä. Lappee
- Silloh huolta hoikataa, kuh hattua päähääl loikataa sp. Virolahti
II.
jnk (ylä)päässä t. reunassa olevasta suojuksesta, paksunnoksesta,
korokkeesta, jatkeesta tms.
1.
viljakuhilaan t. auman päälle suojaksi pantu lyhde,
hattulyhde ←. [kartta]Levikki: ei tietoja Ver. Yhd. olki-, pystyhattu.
Esimerkit
- ruìskuhìlassi ja kavèi₍issi (= pieniin aumoihin) ain tällätä hatùp päähä. Mynämäki
- jokù laìtti vièl hatù kykkään päälle suojaamaan sateelta. Sauvo
- tehrä vanhanaikane hattu (kuhilaan) päähä, tyvì ylö̀skɛsì. Suomusjärvi
- sik ko kyä̀s olì valmis ni eì muuta ko hattu plätä̀ttiim päähä. Vampula
- viimise hatu nokka pit ollak kotii päi. Lemi
- Yks lyhe hajotettii (viisikossa) tois̆siin latvoin piälle hatuks. Sortavala
- Parràite àuma hattu pittää vèij jos sen tekköö pajusta. Joroinen
- kolomettoista niitä lyhteitä pantiij ja hattu päähä kuhilaaseen. Lehtimäki
- Hathum panthin kaksi lyhettä. Tervola
- Kymmenikköön yheksäm pannaa pistyy, a kymmenännest tehhää hattu. Koprina
2.
viina- tai kahvipannuun liittyen.
a.
viinapannun (irrotettava) yläosa, jonne höyrystynyt neste
kerääntyy ja josta se putkea pitkin johdetaan eteenpäin. [kartta]Levikki: tietoja eri puolilta. Vrt. hattulierikko.
Esimerkit
- Viinankeittovehkeis hat ol pläkpelline. Pertteli
- Hatun syrjät tukittiin kyrsän (= taikinan) kanssa. Längelmäki
- viinapannu hatust ne tuĺ ne pillit, piiput. Lemi
- Se hattu painettihim pääl̆le, ettei se päässy falskaan ollenkaa˷. Kalajoki
b.
kahvipannun kansi. [kartta]Levikki: KarP eteläpuoli, SavP eteläosa, Juva
Sysmä.
Esimerkit
- paah hattu peähän ni se (vesi) välemmiv varistuu, kuumenee nopeammin. Haukivuori
- Kuparipannuh hatussa or rèikä. Jäppilä
3.
lieden yläpuolella oleva kupu, joka johtaa savun piippuun;
saarnastuolin katos. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Häm KesE, Kankaanpää Jaala Luumäki. Vrt. hatunkaulu, hatunkulma.
Esimerkit
- se oli tiilistä muurattu se hattu takan päällä. Orivesi
- hattuha se oĺ joka (tuvan) uunin suun eessä oĺ ja joka johti savun ylös. Sysmä
- oli vallan kaksinkertaset hatut saarnastoolim päällä. Orivesi
4.
5.
sienen lakki. [kartta]Levikki: eniten tietoja Kar Sav
Kai Ink.
Esimerkit
- Sienet pitää panna hyväst virssii (= koriin), jottei hatut säry. Harlu
- hattu oli se päällyosa sienessä. Himanka
6.
tuulimyllyn (ns. harakkamyllyn) kiertyvä
yläosa. [kartta] Vrt. hattumylly.
Esimerkit
- Hattula
- ”Ainoastaan myllyn ylin osa l. hattu kääntyy 'hännästä' väännettäessä.” Nivala
7.
merran t. rysän nielu; merran perän sulkeva
suppilo. [kartta]Levikki: joitakin tietoja HämP
Kai, Pihlajavesi Muhos.
Esimerkit
- Rysässä on kaks hattua, vino hattu ja se missä nialulankat on. Pälkäne
- juurista on sokloteltu (= punottu) semmonen hattu joka painetaan siihem (merran) per̆rään. Vaala
8.
9.
varren tms. pään paksunnos, nuppi, leventymä.
a.
b.
c.
rukin pyörää kannattavien tolppien yläpää; rukin rullalaitteen
jalustaosa.
Esimerkit
- ”Pöyvän alapäässä on aisat, aisojen päässä hatut, joijen päällä on pyörän veili”, kampi. Suomenniemi
- tapiist ko kierrät, sit se hattu nousoo tappiihen ko tahot kierää lankaa, a ko tahot lievempää sit pittää hattuu laskee alemmaaks. Tuuteri
d.
olkavarren yläpää;
polvilumpio. Vrt. hattuluu, hattunen. Yhd. olkahattu, polvihattu.
Esimerkit
- Mun on olkapääni hattu puronnu ales, ja se särkee ja pakottaa et kiukuttaa. Janakkala
- se o hattuluu tää onkii, polvehattu; se liikkuu ku pannoo jala suoràks ni se liikkuu. Uusikirkko Vpl.
e.
muuta.
Esimerkit
- sit ruvèttin kiiltävä hatù (= nupit) sit laìttama koristeeksi länkiin. Sauvo
- Se tehtiin sinnep (haravan) piikim päähän semmone hattu (= kanta) että se oli päästä taas pikkusel leveempi. Urjala
- ”Myöhemmin saara-atra (= hankoaura) tehtiin rauvvasta jossa yläosa (hattu) oli puuta johon saarat (= vantaat) ruuvattiin lujasti kii.” Lappee
- silloin (muinoin taikoja tehdessään) ne pań (uunin) pahtaan hattuun joka laj̆jie jyveä. Vermlanti
10.
luonnonmuodostumista.
a.
kannon päähän kasaantuneesta lumimöykystä. Etenkin sanonnassa
”Matti laskee hatun kannon päähän” tms. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarE, Karjala Tl.
Metsäpirtti Kiihtelysvaara Venjoki.
Esimerkit
- Mattì laskè hatun kannom päähä. Karjala Tl.
- Nyt siint koht vissiikii tulloo kesä kosk kivet ja kannotkii jo hattujaa viskoot. Vahviala
- Arv.: kesällä hatutat, talavella hattu piässä (kanto). Kiihtelysvaara
b.
11.
laidan tms. jatkeesta.
a.
tervaveneen varalaita. [kartta]Levikki: Kai eteläpuoli, Oulujoki
Muhos Utajärvi. Vrt. hattulauta 1.
Esimerkit
- Keolahangosta laijollep päim pantiin keolaaj ja perrääh hatut. Muhos
- laskim Pyhäkosken; siinä Pällissä piti hattu pannav venneeseen, oli isot oallot siinä. Kajaani
b.
nuotan lisäverkko. [kartta]
Esimerkit
- Kuusamo
- ”Hautoja (= syvänteitä) vetäissä pannaan aina hatut paikoilleen ettei kalat ylitä paulaa.” Kemijärvi
12.
muuta.
Esimerkit
- Kun tyttäret kehrätessään tai kartatessaan päästivät villoja ajelehtimaan lattialle, torui äiti: suoletaa nuo villat tuola làela että oj joka rikka hattu piässä. Juva
- Hatulla (= tervahaudan yläosalla) ei om mittääv virkaa jos se vuotaa, se ei saap päästääˀ ees savuakkaal läpi, liekistä puhumatakkaa. Keuruu
- hattu, tupakkapiipun kansi. Utajärvi
- ”Olutta valmistettaessa tehdään oljista hattu, joka asetetaan astiaan ja oljet hajotellaan ympäri astian pohjaa.” Kallivere
III.
sanontoja ja kuv. käyttöä.
1.
ihmisen järkeen, järkevyyteen, mieleen, mielialaan, ajatteluun
tms. viittaavissa sanonnoissa.
a.
”olla jllak hatulla” tms. = olla jtak mieltä
jstak, olla jllak tuulella. [kartta]Levikki: tietoja Sat PohE, Vihti Ruovesi Askola Nilsiä.
Esimerkit
- mä olin sil hatul et jokos mää sano asian, joka painoi mieltäni. Vihti
- Millä hatulla isäntä oli kun käyy työpellolla? Kurikka
- Àelihan siit ̮oĺ huonolla hatulla. Nilsiä
- Kylhän se teköö mitä vain, kun sil on sellaanen hattu. Laihia
b.
c.
”saada häpeä hattuun” tms. = joutua
häpeään.
Esimerkit
- häpiä tuli hattuu lakkolaisten palatessa tyhjin toimin työhön. Vihti
- Kylhää se juaks siäl piikoon aitas ninet sai viimmenältäh häpiät hattuhuh, ei kukah huallukkah. Kymi
- Sain häppeet hattuhein. Koivisto
- ka se oĺ sitte häpejä hatussa joka viljaa leikatessa jäi muista jälkeen. Joutsa
d.
e.
vähäjärkisestä, omalaatuisesta, ymmärtämättömästä tms. ihmisestä:
”kukkia hatussa”, ”hatussa vikaa”,
”hatulleen heimoja” tms.
Esimerkit
- Onk siäl hatu al mittä? Rauma
- Se Lassi on vähän hatulleen heimoja. Nurmes
- se on tuo Pekka vähän hattuusa heimoja. Valtimo
- Höpsähtäneestä, hassahtaneesta: Kukkia hatussa. Pihlajavesi
- kyllä senki on hatusa vikaa. Himanka
f.
”havaita hattunsa” = oivaltaa, tulla
tietämään, ymmärtämään jtak t. jk. [kartta]
Esimerkit
- On sekkii jo hattusa havanna. Maaninka
- Nyt vasta hattusa havahti. Kuopio
- Pielavesi
g.
omasta halusta, tahdosta: ”oma
hattu”.Levikki: tietoja PohE. Vrt. hattu III.2.d.
Esimerkit
- Kyllä silloon tyä käyy, kun on oma hattu. Lapua
- mitä se ku on oma hattu. Nurmo
2.
ihmisen fyysiseen olotilaan, tilanteeseen, oloihin tms.
viittaavissa sanonnoissa.
a.
humalassa olosta t. humalaan tulosta: ”olla
hatussa”, ”nousta hattuun”, ”kaksi hattua
päällekkäin” tms. [kartta]Levikki: joitakin tietoja SatE-P Poh
Häm, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- ko s ̮olì semmosta se uìtinkalja (= sahti) että se hiùka hattuunkim menì. Vampula
- Eivät nuuttipukit sahtia niin paljon juoneet että se ois hattuum mennykkä. Urjala
- Nyt niil ukkoloil on taas kaks hattuu päälekkää, ko kaulakkaa tulloot tuol kujasii myötä. Kivennapa
- joskus ny otti niinki palijo että pikkusen hattuhum meni. Himanka
- sill ̮on kaks hattuu pääs. Tyrö
b.
työn tms. raskaudesta, rasittavuudesta: ”hiki
hatussa”.
Esimerkit
- Piiat teki hiki hatus navetta₍askaresta pyhäehtoolla jotta kerkesivät hyppyyhin. Kurikka
- kyllä su hiki hattuus tulee ennenkö päähäm päästää. Hattula
- siinä (kaskenpoltossa) sàe virreetä liikettä pittee – – siinä soapi veleh̆huaˀ (= työskennellä ahkerasti) ihan hiki hattuun. Rautavaara
- sitä mentiin kovasti, hiki hatusa polkkaa. Raahe
c.
isästä, jolla on poikalapsi t. jonka pojasta on tullut isän työn
jatkaja t. jonka poika muuten on kunnon ihminen: ”ei jäänyt isän hattu
kannon päähän” tms. [kartta]Levikki: tietoja Kar, Sulkava
Hietamäki.
Esimerkit
- Pojasta, josta on tullut kelpo mies: Ei jäänt isä hattu kanno päähä, jäi poja päähä. Rautjärvi
- Ei jiänt hattu kanno piähä sanotaan, kun pojasta on tullut isän ammatin jatkaja. Sakkola
- Pojasta, jolla on yhtä paljon lapsia kuin isälläänkin: eij ̮ooh hattu jiänyk kannom piähän. Kitee
- Poika on perinyt isänsä tavat: Isän hattu on poijam piässä. Eno
d.
sellaisesta, joka on vapaa menemään t. toimimaan oman tahtonsa
mukaan: ”ei hattu haittaa”. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarE-P
SavE, Ruovesi
Valkeala Iisalmi Sysmä. Vrt. hattu III.1.g.
Esimerkit
- ei sen hattu haittaa, ei hän häikäile. Valkeala
- Pikkupojat maalailivat uudet puvut yllään; joku epäilee, että pukujansa maalailevat: ei siinä paĺj̆joo hattu hàit̆toov vàikka rup̆pèisivat kiŕj̆jàilem̆maam pukuj̆jaan. Kiihtelysvaara
- Ei minuva hattui paĺjo haettoo, vaekka läksisi Ameriikkaa. Juva
e.
f.
g.
h.
muuta.
Esimerkit
- Köyhyydestä: Hattu päähää ja kaikki on katon alla. Marttila
- Ei se enää saa olla huanosta hatusta (= heikkopäinen), joka sitä (kirkkoa) kattaam menee. Urjala
- Sanoin humalaiselle, joka pyrki tupaan: sellaista hattua sinull ̮ei ole et tännet tulet! Lemi
- Muurahaisten munia kerätään usein niin, että muurahaispesän huippu peitetään sananjalan lehdillä: hatullee pannaa päälle sanajalat jolloin muurahaiset kantavat munansa lehtien alle. Uusikirkko Vpl.
- Tukkapöllystä: Kopranahkane hattu. Kivennapa
- Tukistamisesta: Sinnuu sietäs antua hattuu vast. Kurkijoki
- Poika om mänettänt hatun, poikuutensa. Jaakkima
- Kuusen telkit on hatussa, kuusi kukkii. Vermlanti
