kapula

s.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä
[kartta]

Levikki: ei tietoja Ink. Yhd. arpakapula, hakokapula, hankauskapula, huulikapula, häntäkapula, jukkokapula, kaulauskapula, kitakapula, käsikapula, oltermanninkapula, puukapula, väkikapula.
1.
puunpätkä, kalikka, kepakko.
a.
Esimerkit
  • mist saara vahv kapùl et kestä vettä väkìkapùla. Mynämäki
  • jottan klapei (= polttopuita, halkoja) tuòran taìk kapùlei. Sauvo
  • kyl siinä ostaas saa jokà kapùlaj (= polttopuun) jos on suvì taikka talvi. Vampula
  • semmossil kapuloil lyötii puintihäkin päällä. Myrskylä
  • ku tamppi (= tamppimylly) pantii seisomaa, nii hampahannenää tellättii kapula pystyy. Jaala
  • se (huimaus) nakkaa (potilaan nurin) kun kannetun kapulan sp. Kymi
  • Olha siinä (vetisen paikan yli) laitettu joitai kapuloita, mutta liukkaita olvat ja luiskahi niiltä. Korpilahti
  • se (jännesahan narun kiristyspulikka) oli semmonem pikkunen kapula jolla pyörhäytti kiini. Rovaniemi
b.
karjan kuivikkeeksi hakatun havun mukana lannan sekaan joutunut (ja lannan mukana peltoon kulkeutunut) oksan ruodon kappale.
Esimerkit
  • Niin kauvvam pelto kasuaa, kun siä kapuloota näkyy. Kauhajoki
c.
palamatta jäänyt puunpätkä kaskessa.
Esimerkit
  • Kaskettaessa lapsek kantovat piänii kapùlii semmottiim piäniin kassoisii, sit taas tällättiiv valkja niihi. Somerniemi
  • Emäntä kävel (kaskea poltettaessa) tulev välissä ja söi leipää esliinastaa ja huus, hyvä jumala, polta kapulat pois! Ylämaa
  • seittyisiä (palamatta jääneitä) kapuloita palosta pantiin pieleksen pohjaksi. Vermlanti
d.
puisia kiinnitysnappuloita t. -koukkuja.
Esimerkit
  • siäl (kakkula-aisojen) nokkalaurass ̮oli semmonem paulavitta ja sit semmonen kapula joka yhdisti kakkula-aisat ajopelien vitsalenkkiin. Loppi
  • kapula, nuotan vetoköyden päässä oleva puupalikka, jolla veto- ja heittoköyden päässä olevat silmukat yhdistetään. Kiuruvesi
  • Silavaljaissa: Kapulat. Uurainen
  • Takkavitsassa: Kapula. Piippola
  • kapùla se jolla (poron vetohihna) on ahkian nokan reiässä. Jukkasjärvi
e.
viestikapula, jolla levitetään sanaa talosta taloon. [kartta]Levikki: tietoja Poh PerP Orivesi Ylitornio.
Esimerkit
  • kapula kierti, että ol lähettävä hak̆keen eksynyttä. Utajärvi
  • vaikka tahottassin täältäki kapulala metsäpaloa sammuttamaan. Rovaniemi
f.
Esimerkit
  • Kapula, poron valjaisiin kuuluva luokkia vastaava osa. Simo
2.
kädensijoja ja kahvoja. [kartta]Levikki: Poh KarP Kai PerP LänP, lisäksi yksittäistietoja.
a.
viikatteen varren kädensijatappi. Rinn. kapu1 5.c, kapulainen 1, kapulas 2.
Esimerkit
  • Tuosa varres ̮on kapula liial lähellä kunniaa, varren litteää päätä. Oulujoki
b.
vääntötappi, kampi.
Esimerkit
  • Lointa kangaspuihin kierrettäessä: Piä (tukin) kapula tiukalla! Sääminki
  • kapùla josta veivathiin käsikiviä. Täräntö
  • kapùla, kangaspuitten tukin vääntötappi. Vittanki
3.
piena, puola.
a.
Esimerkit
  • Kiekovien kapulat, kärrynpyörien puolat. Savitaipale
  • häkin (= puintihäkin) kapulat. Luhanka
  • ”Tikapuun osat ovat kaiteet ja kapulat.” Pertunmaa
  • ”Heinähäkki on tehty pystykapuloista kahden kaiteen väliin.” Korpilahti
b.
reessä: kaplas. [kartta]
Esimerkit
  • Kalajoki
  • Pyhäjoki
  • Oulainen
  • Hailuoto
  • Utajärvi
4.
suukapula.
Esimerkit
  • Paa sillen kapula suuhun niin ei palio ääntele! Lapua
  • ”Vuohen vohlilla oli suussa kapula, jotta ne eivät voineet imeä emäänsä.” Ähtäri
  • Kapula, savukkeen imuke. Metsäpirtti
5.
kaulaustukki. [kartta]Levikki: tietoja SatE Häm Kym ja liepeiltä.
Esimerkit
  • No ei niit vaattehii ennen silitetty sellasel kapulal kapuloitii vaa vähä siliämmiks. Sippola
6.
punonta- t. kudontavälineitä.
Esimerkit
  • ”Niiniköyden teossa käytettiin n. puolen metrin mittaista puista kapulaa l. kalikkaa.” Heinola
  • Kapula, verkkoa kudottaessa sen kumpaankin reunaan silmiä suorassa pitämään asetettava puupulikka. Virolahti
  • Kapula, pitsin nypläyksessä käytettävä puurulla, jonka ”kaulan” ympäri lanka oli kiedottu. Virolahti
  • Kapula, puupuikko, johon nauhan kutomisessa tarvittavat loimet luodaan. Virolahti
7.
muita kapulamaisia välineitä.
Esimerkit
  • Tuhlit (= perunat) kuoritaa, keitetää kattilassa, pannaa kuumaa maituu sekkaa, purssitaa (= sotketaan hienoksi) tuhlipuurokapulalla. Tytärsaari
  • Lasten suksista: Kapulat. Terijoki
  • kapula, ohuesta puun rungon kappaleesta ja siinä kiinni olevasta ohuemmasta oksasta väännetty rengasmainen laite, joka hevosen nilkan ympärille pantuna hidastaa hevosen liikkumista ja estää sitä karkaamasta. Kiihtelysvaara
  • Hankoauran mullankääntäjälastan vartta vasten olevaa kalikkaa sanotaan kapulaksi. Nurmes
  • Kapula, rysän merkkikoho. Ii
  • Rimpilän ukko laetto kapulan jolla levyjä nylettiin männystä leipäaineeksi. Kajaani
8.
muuta käyttöä.
a.
(lampaan t. vuohen) jaloista, sorkista.
Esimerkit
  • Kapulat, lampaan sorkat. Virrat
  • kun se (vuohi) tuolla kalliollakin se niiv vaikka sill on sellaset kapulat niim pienet kaviot. Ruovesi
  • Jalkakapulat liikkeelle, mars matkaan! Nurmijärvi
  • ”Kun keitettiin ohraryynejä ja herneitä, höysteeksi pantiin lampaanpään puolikkaita ja kapuloita (= lampaan sorkkia) ja vähän muuta.” Pihlajavesi
b.
Esimerkit
  • Sellaisille, joiden välille uhkaa syttyä riita: Ruppenks mä kapuli kantama? Halikko
  • se (hitaasti edistyvä työ) vasta on kiusan kapula, kappale, riesa. Hattula
  • Huonosta vaimosta: semmoisennik kapulan kun kàul̆laasas suap vaivoikseen, ristikseen. Kiihtelysvaara
  • jòut̆tuu kapula jalak̆kaan (= joutuu kiinni) hirven salakaadosta. Kiihtelysvaara
  • Kyllä siullon huono hevosen kapula, kaakki. Ilomantsi
  • ”Imeä l. syödä kapulaansa”, olla kotivävynä, elää vaimonsa omaisuudella. Nilsiä