alasin
s.Asu: alasin (alaisin, alaasin) yleensä, alassin Kallivere. Taivutus: yks. gen. alasimen : mon. partit. alasimia yleensä, yks. gen. alasin : mon. partit. alasia Lemi. Vrt. alainen II.
1.
metallinen
metallintaonta-alusta. Yhd. apualasin, pajanalasin, persealasin, piitealasin, ruotoalasin.
a.
pajakalustoon kuuluva määrämuotoinen taonta-alusta. Alasin oli
ruodolla t. leveästä jalustaosasta kiinnitetty tukevaan pölkkyyn; yläosa leveni
vaakasuunnassa pitkänomaiseksi, päällys oli tasaisena takomapintana, toinen t.
kumpikin pää suippeni sakaraksi (jos oli kaksi sakaraa, toinen oli pyöreä,
toinen nelisärmäinen); takomapinnassa oli reikä t. kaksi raudan katkaisu- ja
muotoilualustana käytettyä irrallista meisseliä tms. varten.Levikki: yleissuomal. Rinn. alainen II.2.f.
Esimerkit
- meìjä raarotetàn kärry ja mnuun täỳty memp pajà lyä̀mä alàsimem pääl. Mynämäki
- ja kolme alàsint myö̀skin pajan ollessa suurimmillaan. Sauvo
- alaisimet ja kaikki vehkeet oli pajassa. Vihti
- Sepäll ̮oli pihirit, viilauspenkki, alaasij ja jenkauskonet ja ahajo. Alavus
- täyty kattoo koska se on sula, rauta, ja pantii santaa ettei se sula läpitte, ja sitte alasimelle. Myrskylä
- Kun kirveen terään kiinnitettiin uusi teräs, kuumennettua teräpuolta lyötiin aluksi alasinta vasten: lyörähpäs alasimeh ensi. Kymi
- toiset sit makso (lääninsepälle työpalkan käteisenä rahapalkkana eli) niinku sanotah alasimel. Kymi
- miul on tällaisia (pieniä) pora₍alaisia. Lemi
- pies ostoa uus alaśi oikei. Kurkijoki
- Parràitem pokkuu (= raudan taivutus) kä̀y alaisimem pyöreellä piällä. Jäppilä
- ”Varastelijasta voidaan sanoa, että se pitäisi viijäˀ alasimellej ja tak̆kook kynnet litteeks.” Maaninka
- kun se (viikatteen) terä meni vahavaksi ni se pisti ne sinne ahajooj ja alasimem päällä ne kilikutteli ohuemmaksi sen. Ii
- ei se olèp pajànalàsin ittet tehtävä, s ̮on liika suuri rauta ittet tehä̀. Kainulasjärvi
- piippu (= pyöreä sakara) on sitä̀ varten alàsimessa että siinä on herrallinen kääntää rautaa ja sarànoitaki ku teh̆hään. Täräntö
- pitää panna (naula) alaisimem sakarallej ja oijaista. Vermlanti
- alaisin ol isetty pölkkyyhen. Tuuteri
- alassimem päällä pittä̀ takkò. Kallivere
b.
muista taonta-alustoista.
Esimerkit
- Alustasta, jota vasten kengänkoukut lyödään kiinni: Koukku peeteteen alasimem peellä. Kankaanpää
- Hevosenkengän naulojen kärjet taivutettiin ja sitten käännettiin kädensijallisen, viistoreunaisen metallialustan, "alasimen", päällä: sitten sillä alasimella vasta sitten kiristettiin ne kenkät. Padasjoki
- Lyijyalasin oli pehmeänä sopiva eräisiin töihin, sellaiseksi sopi "mikä lyijymöhkäle hyvänsä". Maaninka
- Viikatetta taottaessa oli ennen käytössä n. 5 cm:n läpimittainen puualustaan lyöty alassin. Kallivere
2.
jtak rakennelmaa kannattavasta hirsikehikosta.
Esimerkit
- ”Alasin” oli kivillä täytetty salvos, jonka päällä itse käännettävä mylly oli. Lemi
- se (savutuvan uuni) oĺ puualasimmii piäle tehtynä. Juva
- uuniˀ alasimet. Maaninka
- ”Uunin alasin ja siinä hirsissä oli neliskulma-aukko josta kissat ja lapset kävivät uunin alla.” Pielavesi
- Uuniˀ alasiˀ oli salavettu puusta korkiaksi kum pöytä. Hyrynsalmi
- ”Muureja on tehty alasinten, puualasinten päälle.” Kittilä
3.
paidan alaosa, alainen II.1.a ←.
[kartta]Levikki: tietoja
HämK Kym KarE-K SavE KesP-E Kai
ja liepeiltä.
Esimerkit
- Alasimen kans laitettu paita. Orimattila
- naiset tek alasimeh rohtimiisest, mu ylii aivinaisest. Iitti
- siin (paidassa) olliit näät ne alasimet. Uusikirkko Vpl.
4.
alapaula 1 ←. [kartta]
Esimerkit
- Heinola
- Liperi
- Kerimäki
- Siinä (nuotassa) oĺ hirvee palakkeenkiel iha alasimev vieressä. Mikkeli
- Kangasniemi
- Jäppilä
- Maaninka
- Löysee alasinta! Vehmersalmi
- Nilsiä
- Kiuruvesi
- Keitele
- Vesanto
- Karstula
- Konginkangas
- Konnevesi
- se (keskimmäinen soutumies) vetää niitä alasimia. Lappajärvi
- Lestijärvi
- Haukipudas
- Puolanka
- Posio
- Kemijärvi
- se oli narunen se alasin, johon se oli silimätty (= kiinnitetty silmistään) se nuotta. Rovaniemi
- Kittilä
- ” Se iso hauki oli aivan alasimella.” Karunki
5.
6.
7.
pannunalunen. [kartta]
Esimerkit
- ”Kahvipannun alle laitetaan alaasin ettei esim. maali pöydästä pilaantuisi.” Laihia
- Vähäkyrö
- Sääksmäki
- Padasjoki
- Vesanto
- Karstula
- Pelkosenniemi
- Pello
8.
kerän t. puolan alunen. [kartta] Vrt. alainen II.2.d.
Esimerkit
- Sievi
- Rantsila
- Tuostapas (palikasta) saahaa hyvä kerä alasin, siihe o hyvä lankaa kerijä. Liminka
9.
vaimosta t. naisesta, etenkin sukupuoliobjektina.
Esimerkit
- Merkillinee mies, ku tarttee vierai naissii, vaik kotoo on nii hyvä alasin. Kiikala
- Kyllä ukko lyö ja pynttee jos akka alasimeks ruppee. Kuopio
- Kyllä niitä lapsia olis vielä tullu mutta ku vanhani tuo alasin. Kittilä
- Mikäs se tuo nainen on, enpä mie sitä tunnekhaan. – No sehän on se Päämaan Eemin alasin. Karunki
10.
muita alustoja ja alaosia.
Esimerkit
- alasin, luhtiaitan alakerta. Orivesi
- Puusepälle: Tulin tilaamaa ittelleni alasint (= sänkyä), jos kerkisitte tehrä, meinaan täs mennä naimisii. Nurmijärvi
- Alasin, vuoteen suojakangas, alaisvaate 1 ←. Mäntyharju
- Siin ̮o siinä (pyssyn) nallissa itessää alaśij (= räjähdyksen aiheuttava kohouma) ja kaikki. Kangasniemi
- Asiat ovat niin huonosti, ettei saa yöllä levätyksi: ne on kovat peän alasimet sp. Maaninka
- Sitä (verkkoon käärittyä vastaa vitomisalustana) sanottiiˀ alasimeks, vittiiˀ alasimeks. Uurainen
- Vesirattaan akselia kannattavista laakereista: se oli kivinen se etualasin aina. Himanka
- ”Sillä lehmällä on komeat alasimet”, utareet, alaiset ( alainen II.5 ←). Ylikiiminki
