leuka
s.Levikki: yleissuomal. Yhd. akanleuka, alaleuka, ihraleuka, ikkunanleuka, irvileuka, koiranleuka, koukkuleuka, känäleuka, käpyleuka, liikaleuka, papinleuka, pitkäleuka, päkkileuka, rasvaleuka, sammakonleuka, sianleuka, uuninleuka, veuruleuka, väkäleuka, vääräleuka, yläleuka, ämmänleuka.
1.
ruumiinosan nimityksenä; "leuat" = ylä- ja
alaleuka.
Esimerkit
- Värikäs silkkinauha hatun ympärs täst vaa ja kumminaoha kans leuvan ̮alta ja – –. Velkua
- pual senttii leukajev väli oli hämähäkillä. Vihti
- hirmu tukèja ne (mastopuut) olì, miästä leùkaan saakka sittek ko se reem palkulla olì se tyvì. Vampula
- Lehmän tuottama maitomäärä riippuu ruokinnasta: lehmä lypsää levvoistansa, antaa suuhun saamastansa sp. Vampula
- Jurvas on hyväs turvas, Teuvalla on räkä leualla sp. Laihia
- leuvan ̮alta alaataha lampaan keritseminen. Nurmo
- Sillä leuhkuus leuvam pääsä, jolla peukalo keskellä kämmentä sp. Suoniemi
- Rautanauloilla pantiin (ankerias nyljettäessä) lautaan kiil leuvoista ja siinä verettiin nahka pois. Karkku
- Kyllä tätä taitaa, sano entinen ämmä kon hän leukaansa penkkiin hakkas sp. Tyrvää
- Sitä (jäistä leipää) purtiin että tuli levvat kippeeksi. Virrat
- se (kalliolta pudonnut poika) pyhki vaav verta nokastaaj ja levastaaj ja poras surkeesti. Loppi
- sil (toisella kissanpoikasella) oli valkunem pilkku levaan alla. Nurmijärvi
- rupeś niin kauhiastik kiristeän näist leu₍oist kun oli sikotauti. Padasjoki
- Koiralle: niil lopsauttelet leukojas. Nastola
- kyl ol leipiä, kuv vaal levvat kestiä sp. Hollola
- Sill ̮ei (lohella) ol kun muutama lanka suussa mitä se on, tuat (verkon) liinaa vähä ottannu, leukohoh noine nii, siint se pitelee nyk kiinne. Anjala
- nääthän kun se (lehmä) jäynää (= jauhaa) sil taval leukojah märehtiessään. Kymi
- siinähä se on leva alla. Miehikkälä
- kanan nahka oli vielä sel (auton kuoliaaksi töytäisemän ketun) leukoissa. Virolahti
- Pyrkimälukua: laskekaa tytöt poikii ko leukaana o oikii, leukaana ko männöö käykkää ni poikii (ei) ennää näykkää. Ruokolahti
- kyl se toisii (= naapurin) emäntä on lihava, sil ̮on kaks leukoakii. Kurkijoki
- se (mies) silipas (= tempaisi) (kiinni tarrannutta koiraa) tästä, ja, lèovvośta ja, repäs, suun ̮àuk. Liperi
- Maitorupi leviää kasv̆vòej ja ihan korvallis̆siij ja lèok̆kòej ja – –. Juuka
- Arv. pellavien loukuttamisesta: halli mä̀ellä hàokkuu luut lèov̆voista tippuu. Nilsiä
- se (kotikeittoinen saippua) ol äkästä, lèukoa kihermöi. Pihtipudas
- sill o hyviv vahvat lèovat tuolla hevosella niin että saa varoa sen puraisua. Joutsa
- Siinä on mies, jolla on leokaki kun nurkkakivi. Kärsämäki
- piippu oli kummallaki (miehellä) lèuvasa. Ii
- se (ahma) om paha purreomaan kuuluu, hampaasaˀ yhteem purroo mistä kohti sattuu soamaan leokoesa. Sotkamo
- Poroa nyljettäessä piirthän (= viilletään) nahka halki leu₍asta niin sapàran nokhan asti. Vittanki
- vanhaal ko lähtööt hampaat pois, sanotaa, leuka nousoo kekkaa. Tuuteri
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
paljosta (juoruilevasta) puhumisesta: ”repiä (t. hakata)
leukojaan” tms.; suunsoittajasta, irvailijasta: ”jklla on
leukoja”, ”jku on piru leuoistaan”
tms.
Esimerkit
- Elä revi leukkatas! Perniö
- Yksi veljeksistä keksii ihmisistä kaikenlaisia perättömiä juttuja, on oikeim piru leuvoistas. Vihti
- Kyl sil leukaa piisaa. Nakkila
- mun trengännym (= tarvinnut) muuta kuv vähä leukaani keikuttaa (= sanella) kun toinen kirjoitti kauppakirjat valmiiksi. Nurmo
- Vaari ja muori olivat hyviä suustaan: Faariilla ja muariilla oli kasvantaväärät leuvat. Kurikka
- Louskuttaa leukaansa, eik ̮ok ku kartanon moskuri (= muonamies), sano entinenkim miäs sp. Suoniemi
- Vihtori sano että häntä naurotti ja harmittikin ku hänen tuli leukojaas hakattuakin sen (kulkumiehen isosta) nenästä. Tammela
- kylhää niil valttareil (= työnjohtajilla) (kartanossa) leukoi ol. Myrskylä
- Että ilkiätkiih suur miäs ylönaikajah vetelet leuvvoossas tuat Liisa-huanuu. Kymi
- ain ̮ol leuv̆vat korvis ja hampaht irvis irvailijalla. Kymi
- Puhuvat asian toisin kuin se on: tunneha meä et se o höije omist levoistoa. Lemi
- Hiä vua jäpiköitti leukojua (= jupisi vastaan) ku mie käskin lehmii hakemua. Jaakkima
- Hiä tuĺ tup̆paa ja peś siinä aikasa leukoj̆jaa. Sortavala
- hyvästil leok̆koosal làokoe. Maaninka
- kyllä minä ooj jo lèokojan niim paljoh hèittännä että haastattelu voidaan lopettaa. Pihtipudas
- Tuskin Neuvostoliitossa saa puhua yhtä vapaasti kuin Suomessa: eiköhän siellä pijäl leukojaham pitääs soukemmalla. Himanka
- Niihän sulla leuvvat laulaa, ku paskatilla oleva perse. Ii
- ei tarvihtel leokojaan valjastoo, ei pidä ruveta leukailemaan, irvailemaan. Sotkamo
- kylläpähän heittävät (= lopettavat), eivät kauvam pijäl leuvossaan, eivät kauan minusta puhu. Puolanka
- Suulaasta: sillä k ̮ol (= kyllä on) levvad ni! Kallivere
b.
palelemisesta, kylmissään olemisesta: ”leuat lyövät
loukkua”, ”leuat hakkaavat kaalia”
tms.
Esimerkit
- Mää palentusin nii, et leuva löivä iha loukku. Perniö
- Ota nyt yks ryyppu[!], ku leuat hakkaa loukkuu. Lapinjärvi
- Leuvat kualii hakkas enneko tultii pois uimast. Parikkala
- on niin kylymä, että lèovat lot́isoo. Konginkangas
- Niin tuli kylymä tuolla heinän purussa (= heinäkuorman purkamisessa) että leuvat aevan lokattaa. Haapavesi
- leuvat loukkuo lyöpi kun vilu hytisyttää. Puolanka
c.
lyömisestä (t. lyödyksi tulemisesta): ”antaa (t. saada)
leuoille” tms.
Esimerkit
- Kyl maèlm neùvo ja lyä̀ vast leùvo sp. Mynämäki
- Ruvettiin tappelemaan: Ruvettii siim pistämään sit leuvoin, leukoihin. Säkylä
- eikö sitä (irvistelevää poikaa) pirä antaal leuvoolle, hualiiko se muusta? Nurmo
- tahrokkos leuvoilles senkii krouvari, kapakoitsija? Porvoo
- Tahokko leukaas, vai paakko ennen suus kiinni! Lappajärvi
d.
jk
kyllästyttävä, tympäännyttävä ”lyö
leuoille”. [kartta]Levikki: KarE osaksi.
Esimerkit
- Joko niittäminen löi leuvoil, ko lähet pellolt pois. Heinjoki
- Jo tuo kaaĺkii lyöp leuvoil, ko monta päivää peräjälkee on ain sammaa. Kivennapa
e.
f.
g.
jku on ”kahdessa leuassa” = jklla on
kaksoisleuka. [kartta]Levikki: joitakin tietoja SatE-P, Aura.
Esimerkit
- On kahresa leuvasa, ko Eskelin kana sp. Loimaa
- On niin lihava, että on kahlesa leuvvasa oikeen. Hämeenkyrö
- Kun vaate on niin tiukka, että taakse muodostuu poikkilaskoksia, sanotaan: sill ̮ol housumpers kahres leu₍as. Hinnerjoki
h.
muuta.
Esimerkit
- Lapsena verettiil leukaa riippumalla käsien varassa puun oksassa ja yrittämällä kohottautua niin, että leuka tuli oksan yläpuolelle. Vihti
- Lapselle, joka itkeskelee ja marisee: aina sun ̮ov väny (= itku) leuvoolla ja suu vinos! Nurmo
- Piialta taisi jäädä ruoka maksamatta: Piika taisi jääräp pyhäämpäivänä taloohim pöytähäl leuvasta kiinni. Kurikka
- Kun riihenparret syksyn viimeisen puintikerran jälkeen työnnettiin yhteen, sanottiin: Emännän leuat kiin. Artjärvi
- Mies ei tehnyt mitään: seiso vaan lapijo leuvan alla. Artjärvi
- Lapset itkevät usein: Nää mei lapset ovat yleaikaa leuka kauhallaa. Kivennapa
- koha (= kunhan) hyö (nuoret) òis (vanhempien) lèuv̆va alla (= läheisyydessä) eivätkä menisi kaupunkiin. Kitee
- Kyllä sano riätällii nyt olevan niin kiireitä töitä, jottei jouva muuta kun leuvolleen syleksimmään. Heinävesi
- Nauravasta lapsesta: toas on imeläsäkki leuvan alla. Puolanka
- Ynseästä: iham myötääsäˀ on leoka veärässä toesta kohtaan. Puolanka
- Laskiaisruokana syötiin tavallisesti lihaa muttei tässä (köyhän) pirtilä ole olheet aina lihat leuvoila laskiaisenakhaan. Pajala
- mie juoksin kieli leuvvaal, kovaa vauhtia. Tyrö
3.
us. mon.: välineen (tms. esineen) leukaa muistuttava
(parillinen) tarttuma-, puristus- tms. osa.
a.
Esimerkit
- Pistä se rauta kunnolla (ruuvipenkin) leukojen välihij jotta se pysyy siälä kiinni ennenkuv väännät sitä lujemmalle. Alavus
- kukkarol leuvat, metallinen sulkulaite. Nurmo
- Ruustukil (= viilapenkin) leuvvat on oltava kireesä. Suoniemi
- Siin ̮oli (= ahraimessa) tommoset leuvat sittej ja, semmonen haarukka että saatiin ruuhen päätyyn se kii. Karkku
- Niittel (luhan alus- ja kansipuun) leukojer rakkoon se kaile (kangaspuissa) pistetään. Eräjärvi
- täss ̮on (pihdeissä) tää leuka noiv vinkkeli. Padasjoki
- toisiin (= naapurin) nuuna (= isoäiti) istu aina (pärepihdin) leuv̆vav (= rautaisen haarukan) viäres ja pit hualta pärehest. Kymi
- sill ̮oli isot ketturàovvat, puolem metril lèovvat oli siinä ràovvossa. Rautavaara
- se istuu lintu sen (pyydyksen laukaisu)kalikam peälle – – se sillol làukijoo, lèuvvat lyö sillon kiini. Pihtipudas
- se (pellavaloukku oli) kolomileokanen raotaleokanen ja lihta yhellä leuvalla. Sotkamo
- kerihtimen leoka (= terä) lyötiin navetan seinään, kun lammas vietiin lahdattavaksi. Vermlanti
b.
nuotan perän suun ylä- t. alareuna. [kartta]Levikki: Kar Sav,
joitakin tietoja Kes, Pomarkku. Rinn. leu'us.
Esimerkit
- Joskus on nuatasa olkitukko ja leukaa piremmältä ettei se (nuotan suu) painu pohjaan. Pomarkku
- se pit temmata (nuottaa vedettäessä) nii äkkijeä siint venielaijast ne levat – – ne (kalat) ois (muuten) puhallainiet pois. Lemi
- Nuotta jätetään veneeseen ja vain sen perät nostetaan kuivumaan: Veitääv vuan (nuotan) leovat naalaan ja vähä perree tuulettummaa, ei se kerkii kuitenkaa kuivoo. Vehmersalmi
- Kul leuka ruppeaa nousemaan sillon sä̀ekäyttää kalat perrii. Äänekoski
4.
kielekkeitä, ulokkeita,
ulkonemia. Vrt. leuha 1.
a.
riihen edessä oleva katos; aitan oviseinän ulkoneva
yläosa. [kartta]Levikki: PohE pohjoispuoli, Ähtäri Kortesjärvi.
Esimerkit
- aital leuvvallen nep (kylvörajan merkkeinä käytetyt tikut) panthin talthen. Alahärmä
- Riihen leuvan alla pirethän kärryjä ja rekiä ja sellaasta. Kortesjärvi
b.
muuta.
Esimerkit
- Manni joutu lukusijoilla provastin etteej ja tyhmisty niin ettei tuntenu iitä ässäl leuvan alta. Punkalaidun
- se leuka (= varatun hirren alareuna) puri sen sammaleen sinne alla olevan hirren niskaan. Padasjoki
- yks ̮ol ikäh (= myös) karkulainem (= sotilaskarkuri) maannu tuas kivel leuvan alla. Kymi
- Sielhä se maitopytty o (hylly)kaapi (alaosan) leuvvaal, ulkonevalla reunalla. Kuolemajärvi
5.
(leivin)uunin arinan etuosa. [kartta]Levikki: KarK, joitakin tietoja KarE SavE ja liepeiltä.
Esimerkit
- Vejä rieskapotti (= puurokuppi) leuval, jottei pala. Kivennapa
6.
joen t. ojan suu. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohK-P Kai PerP, Pajala.
Esimerkit
- Siittä ojal leuvalta ne sai isoja lahanoja. Ylivieska
- Tuossa Mettäjoen leuassaki sahathiin plankkuja monila parila. Pajala
7.
muuta käyttöä.
Esimerkit
- se (liian tiukka vanne) lyä levat (= kulmat) pois niist kenkäpuist, rattaan pyörän kehän osista, palstoista. Vihti
- Kiviä ja kantoja pitkällä puukangella vivuttaessa pantiin kangen alle puu, jota vasten painettiin: poikkipuu leuvvan alles sanottiin. Hausjärvi
- Mies oli naiselta vääntänyt auki leukoja (= haaroja) ja sano että täällähän ol lapiompisto kummallaki puolella lihaa. Himanka
