ero
s.Levikki: yleissuomal.
1.
eroavuus, eroavat ominaisuudet, erilaisuus.
Esimerkit
- onk nämä̀k kaffep parèmppi ku hinnal nii suur erò o? Mynämäki
- niil (tyttärelläni ja tämän miehellä) on seittemäntoist vuatta ikäeroo. Vihti
- kyl niillä paljo luan̆nolla on erroo heòsillaki. Vampula
- Miähil on kans suuri ero. Nakkila
- kyllä ne samaa väriä on, ei niillä mitee eroo o. Hämeenkyrö
- täll ̮on niiv vähä eroo tällä rakennuksella entiseen verrattuna. Hattula
- vaikka täss ̮om pien kyläv väli (kahden kylän välillä), nii suomess ̮om murha ero, suomen puhumisessa on suuri ero. Iitti
- kyllä ne (teeret ja metsot) erottaa helpost, puolet om melkee kokoakkii erova niillä. Virolahti
- Ero on viännetyllä vitalla ja ero viäntämättömällä sp. Kangasniemi
- Erohan se or rikkaalla ja köyhällä niinkum paskalla ja pannukakulla sp. Konginkangas
- Ee Jämpsäj ja korpilahtistem puheella om mitii eruu. Jämsä
- niisä lastel luonnoisa on suuri ero. Himanka
- ero seu hevosella ja hevosella. Nivala
- siinä pilikutuksesaha se on se (lohen ja taimenen) ero. Raahe
- on se semmonen isäntä että sei teeˀ eruva omaj ja muijen ̮akkaev välillä. Utajärvi
- ei siinä niin hirveitä eroja taijaˀ ollam matkam pittuuvessa. Paltamo
- eihän sil taijja olla mittään erroo. Tyrö
2.
erillään olo, erotettuna oleminen, eroaminen.
Esimerkit
- Ero meist, sanos Hakala kirpui sp. Lappi Tl.
- Olkko erò meist perkelist snoos Lam provàstil muina sp. Mynämäki
- parempha hyvä ero ku huono sopu sp. Lemi
- ol se metkaa, monta vuotta riij̆jattii ja kaiket yöt hirvenaha pääl ketturoitii ettei luult erroo tulla ei millää mutta tuli vain. Uusikirkko Vpl.
- onko ne (mies ja vaimo) oekeen eronna? – èi, èi ooˀ kun sänkyero. Maaninka
- ero per̆reej jako tavaran sp. Utajärvi
- Kuolemasta: totta se ̮on tuntenuˀ että ero tulloo moalimasta. Sotkamo
- paremp hyvä ero ko paha elo. Valkeasaari
3.
ryhmään 2 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
”ottaa (antaa, saada, tehdä) ero”
tms.
Esimerkit
- sain kuarmastan siäl erò, sain myytyä siellä kuormani. Hinnerjoki
- Paaval kiit ̮onnias et sai noirast erò. Kustavi
- otì erò vaan kevɛ̀l työpaikastani. Sauvo
- se on nii sekàun viht (= vyyhti), em mää siit erò saa, en saa selvää, pysty selvittämään. Perniö
- kyl s ̮on (tyttö) niin sem pojjaam perrään ettei siittä saa erroo kroosalvallakaa, harmaallasalvallakaan. Vampula
- saa pirùsta siùnaten eròn muttei pahàsta ämmästä kiròtenkaa. Loimaa
- Nurmif Fiina ku sai lapsesta eron (= sai lapsen synnytetyksi) ni lähti heti köökiin kahveeta keittään. Pomarkku
- oli jo valmiim puullet tulosa (naimiskauppa) ja plikka teki eronsas sitte. Hämeenkyrö
- sain niistä (vainajan) vaatteista eron huutokaupalla. Urjala
- ei tarvinnum mitääm maksaak kuv vihkipallilla eron teki. Hattula
- ennem minä eron otan (palveluspaikastani) ennenko rupean sil palkal olemaan. Hollola
- min ̮e os suont (= suonut, sallinut) erova, sitä, että asetutaan erilleen asumaan. Juva
- se otti erosap poes, erosi. Kangasniemi
- Karhu ja härkä tappelivat mutta karhuṵ hääty tehhä eròo̰sa, ei pärjänys sen kansa. Täräntö
- mies otti eron, erosi vaimostaan. Tyrö
b.
”erossa”, ”erollaan” =
erotettuna, erillään ←.
Us. konneksioissa ”olla (asua) erossa”, ”päästä
eroon (eroksi)”.
Esimerkit
- Kyl se saùsilàk (= savusilakka) tälk kertta kauppas tekè ja kyl siit pääse eròks. Pyhäranta
- ne ovà jo munt vuàt eròs asùnu. Mynämäki
- ei meitim paikkaam paljoo eròs ollu. Nummi
- niistä (kypsistä muuraimista) lähtee erolleen ne marjakset. Orivesi
- Kirkossa oli erollaam miästej ja naistem puali. Luopioinen
- Pysy erollas sano Vöyryn vaari, kun rapu muniin kiinni kävi sp. Tuulos
- Sitten kun se Lahti tul eruon Hollolast, nin – –. Hollola
- ne ol erollah meiläl lampaht kauvan toisist lampahist. Iitti
- tyä aina kuletten eros toisiist. Jaala
- kolome pä̀evee oli eokostaan erossa mies Helsingissä käydessään. Juuka
- èipä niistä (kaskimaista) muutem peässyˀ erroon kuin polttamalla. Pielisjärvi
- se Pulliaise pòeka on erollaa mammastaa. Juva
- Pysyäˀ erossa ku ves taĺista sp. Kangasniemi
- èi ooˀ enneä sàonoak̆kaaˀ erossa omana rakennuksenaan. Pihtipudas
- Poikineesta lehmästä yheksäl lypsyä lypsettiiˀ erroo niin ettei pantu tätä maitoa muiden lehmien maidon sekaan. Pihtipudas
- suova tehtii sèinästä alakai – – mut àuma tehtii sèinästä eroo. Joutsa
- Ruispellon pientareelta täytyy niittiä heinät eroo. Sysmä
- erossa vietiil lehmät mehtään. Kuhmoinen
- Ne (puimarukiit) viskattiin erolleen. Jämsä
- minä oon niin erolla siittä asiasta, etten osaa tarkemmin kertoa. Himanka
- toeset jäe perätiˀ erroon vaemostaan ja lapsistaan. Sotkamo
- yksi lanka se paremmin lähtöö erroon kun kaksi kerrattua purettaessa. Kajaani
- siit ̮ei (velanpyytäjästä) ollu milhäm päässä erhon. Rovaniemi
- halakosuoja pitä̀s minùnki saaha ku tuosta muusta hommasta pääsee erhon. Sodankylä
4.
muuta käyttöä.
a.
b.
kovan leivän tms. jyrsimisestä: ”saada ero
(eroon)”. [kartta]Levikki: tietoja lähinnä VarU KesP
LänP. Vrt. elo VI.1.
Esimerkit
- Kyl nep (leivät aitassa) pian sev verran nahistuu, et niist eron saa. Nummi
- ne (ihmiset) sai siit (kovasta leivästä) eron haukkaamal vaa. Vihti
- Kyllä hyvästä kovast aina eronsas saa sanoo kovan leivän syöjä. Kurikka
- Kaikki syötiin ku vaan oli niim pehmeet et sai eroon sen. Myrskylä
- Min en saa eroa täm on niin kova leipä. Vittanki
