korva1
s.Levikki: yleissuomal. Yhd. hiirenkorva, homekorva, hurtankorva, hörökorva, idänkorva, kaksikorva, karvakorva, kateenkorva, keltakorva, kissankorva, kiulunkorva, laulukorva, luppakorva, pitkäkorva, punakorva, pystykorva, sillankorva, sydänkorva, verikorva.
1.
kuuloelin; kuuloelimen ulkoinen osa, ulkokorva; myös muista
korvaksi käsitetyistä ruumiinosista tms.
Esimerkit
- Jos sian korvap punotta kippi see o. Rauma
- Mies sano et hän näki simmoten kärmeen kun oli keltasek korvat. Somero
- kyllä kaim mun on korvisaniv vähä̀ vikkaa. Vampula
- vaimmojer rintamaitoo pannahan korvii kun niitä särkee. Parkano
- Uskomus: kun suurek korvat on niin kauvan elää. Kankaanpää
- Noidat leikkeli (lampaiden) korvistakij joskus palaa pääsiäisyönä. Urjala
- jos vasemp korva oikeen kimaht soimah, ruukattih sanoo, kukahan kurja minuu niih haukkuu. Kymi
- Lampaan korvamerkinnästä: vasemp korva poikki, oikee korva halki, et se (lammas) tuntu hyväst. Koivisto
- Korvat kutkuup, suv (= suoja) tuloo sp. Impilahti
- On kelekkee (= kirkas) ilima jottei itikatkaak korvissa hänisek, inise. Nurmes
- èi kuules sillem pittää korv̆vaam parkua. Nilsiä
- Korvan kutiaminen tietää kuolemaa: miehisellem miehellev vasempi korva ja nàeselle òekeja. Joutsa
- Jänis siinä istuat törötti niin komiana oli korvakki niinku ram̆mohvoonin torvet pitkät. Saloinen
- Silakoilla mennee korvakki (kiduskaaren seutu) keltaseksi ku ne vanahenee. Pattijoki
- Ottaa pakkanen korfhiin. Kittilä
- Jos kissa pessee korvan takkaa niin tulee kaukaisia vieraita. Vittanki
- sill ̮on tarkat korvat, hyvä kuulo. Tyrö
2.
kuuloelimeen, kuulemiseen, kuuntelemiseen, tajuamiseen,
ajattelemiseen liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
Esimerkit
- Hänelle tuli kova huoli, murhe: silt tul nin kovà murhek korva viärehe. Hinnerjoki
- Onk snu korvas tuahest – – kute snä mittä kuul? Mynämäki
- Se, että sanottiin ”mää” ja ”sää”, oli rumansorttinen ääntö, vissiin kai muutamain korvis. Vihti
- Miästem mennee (juorut) toisest korvast sisäl ja tullee toisest ulos, mut vaim₍ihmisten mennee molemmist korvist sisäl ja tullee suust ulos. Nakkila
- Onniin sairas jotta henkiä korvasta kuunnellahan. Isokyrö
- minäkiv vähä laihnasin korvaani (= kuuntelin salaa) jotta minkälaaset meiningit oli. Nurmo
- ja sängyskin kääntyy toiselta korvalta (kyljeltä) toisellen ni kohta s ̮ol (peite) laattijalla. Nurmo
- Ku Jumala siunais suuta korvihi ja vattaa polovihi että rikkahan ruoka maittas sp. Kihniö
- Suuri pää ja harvassa korvia! Ruovesi
- Se valehtellee nin että korvat heiluu. Kuorevesi
- Vaikk ̮olis korvak kum pohtimet nin kualeman kumminkim pittää sp. Orivesi
- se or rakastunnuk korvijaam myäre. Hattula
- Sanotaan, että päiväin mänie korvaan jos alkaa kesken työnteon laiskottaa. Asikkala
- Likakorvaisesta: nauriit korvat kasvaa. Hollola
- Nuorukainen on niil lorvi ettei se viitti korviah kannella. Kymi
- Vaikka Antti ei vielä ole vanha, niin hääki kävelee jo selkä korvas, kumarassa. Lavansaari
- Lapsil tulloo paksut korvat ko niil yleaikaa holkutaa, jankutetaan. Terijoki
- Enem̆mähä korva kuuluo ku silmä näkkyö sp. Sakkola
- velek̆koo on silimät korvat tä̀ynnä. Kiihtelysvaara
- kum minä sen niä nii kyllä minä sen korvat àokase, haukun hänet! Juva
- Lapsien kasvamisesta: Kuhan korva korvan tasalle jootuu, niin sittä ne vasta huolet alakaa. Sonkajärvi
- oĺ peloissaan niiˀ ˀettä oĺ korvat kuumana. Konginkangas
- kaikkia sitä pitää nähäjä ennenko korvat leikataha sp. Himanka
- Jos nuorella tytöllä ei vielä ollut poikaystävää, sanottiin: Senki polosen korvason vielä hiiri. Kalajoki
- se korvat hörössä kuunteloo kuka mitä puhhuu. Sotkamo
- eipä oikein otak korva, ei soas seleveä nuista sanosta. Puolanka
- Missäs korvias piät ko et kuule mithän? Rovaniemi
- Ko ei ole korvia, ei ole sarvia sp. Ylitornio
- kunnekka tuĺ kuiva korvan takoa, kunnes tuli aikuiseksi. Vermlanti
- hä̀ ylistä̀ korvìj myö, ylenpalttisesti. Kallivere
b.
sellaisesta, joka ei ole kuulevinaan: ”ei korviaan
lotkauta”, ”ei ota (kuuleviin) korviinsa”
tms.
Esimerkit
- ko out kuulis, nin torèks luulis, mut omàne eì otak korvilleska. Pyhämaa
- Ja vaik Iira mekkas ni mahrottomasti, ni ei Fransu siit korviis kropsauttanu. Ulvila
- Eivät korvoosal lotkàottana, vàekka kuinka òes niitä komentana. Jäppilä
- ei ottanuk kuuloviin korviisakkaa, ei kun niskojaan nakkeli vaen. Puolanka
- ei sitä otettuk korffinkhan, höpisee tyhiää. Rovaniemi
- Kaťi ei ottaant korvaheekkaa ku mie rähäjin. Venjoki
- Hyvin syötetystä siasta: ko menì kattomaan ni kyl se sillon korvians vähä̀ kroppautteli mutta muulloin makasi vain. Vampula
c.
”panna korvan taakse” tms. = painaa
mieleen.
Esimerkit
- em min ̮oon nuata rivolauluja koskaan korvahani pannu. Nurmo
- em minä pannuk korviini mitä ne (ennustajat) näistä puhu muista (käden) viivosta. Hattula
- Ei antanna kahviakkaa, vaen minä aattelin, että pannaanpa korvan taa. Kiuruvesi
- Kuuntelin miesten puheita ja panin oekian korvaj juureen. Haapavesi
d.
tulla (mennä tms.) ”jnk korville” tms. = jnk
tietoon.
Esimerkit
- se meni Ruotin kuninkaan korvilles se tieto. Soini
- kylän korvillek kun se assie tulloo niin kyllä siinä on sitte vaekka minkälaesta. Puolanka
- Ei ole minun korffaan tullu ett ̮olìs lapsia viety Norjaan kasvatiksi. Jukkasjärvi
- Kiroavalle sanotaan: suustais jumalan korvìl, jumalan korvìlt kohtaheis! Venjoki
e.
kuulla ”omin korvin”, ”(omilla)
korvilla” tms.
Esimerkit
- älä̀ nys semmosta taas sanòk ko mää kuulin omìn korvim millais puhùit. Vampula
- Olen kuullut kuulopuheita: korvihnani oon kuullu. Alahärmä
- En tiedä asiaa varmasti: oon kuullunnai vua korvillai ku syrjäiset huastaa. Juva
- kerron mitä oon nähnyj ja mitä oon korvalla kuullu. Kajaani
f.
g.
h.
3.
paikallisuuteen, likimääräisyyteen tms. liittyvää kiteytynyttä ja
kuv. käyttöä.
a.
”korvissa”, ”korvilla” =
korvien (ja koko pään) peittona; päässä.
Esimerkit
- minä makasin tuas fällyk korvis. Nurmo
- Paa kaulvaate (= huivi) korviis, ko ulos määt. Heinjoki
- minä vejin (linnulta) nahan korvii ja silla làela, puhistin sen. Kangasniemi
- Tulleepi luntaki, ku vanahoja akkoja hammeet korvisa. Liminka
- Makaavalla vauvalla kaekki ryysyt nousoo korville. Kajaani
- Ennen naiset eivät saaneet istua ruokapöydässä paljain päin: vaik oĺ iham paljain korvin käi syömää, rievum pan korvihee. Tuuteri
- siinä ei saanu ollenkaar ruvetal lykäähär ränkejä korvihin (= hangoittelemaan) siinä työsä. Himanka
- Pyhänä ei saa kehrätä: rukit huppu korviim pyhän ajaksi. Kajaani
b.
”korville”, ”korviin” =
päälle, ”silmille”.
Esimerkit
- Otto ei ole vielä perillä: Kyllä eij ̮ok kirkolla vielä, sua (sateessa) vettä korvillee. Kangasniemi
- toinen aina hujahutti sev vesiämpärin korviin sille, joka keväällä ensi kertaa tuli paimenesta kotiin. Pattijoki
- jos se (kangaspelto) yhö ker sai korvillie sontoa, eihä se siint viel miteä tient. Lemi
- Ennen lattiat pestiin niin, että varpaluuvala hankasvat ja, vettä korvile. Mikkeli
c.
”toisella korvalla” = toisella puolella
päätä.
Esimerkit
- tòiset pit̆tää (jakausta) keskellä piälak̆kee tòiset tòisella korvalla. Kiihtelysvaara
- Sille, joka luulee olevansa oikeassa: Eijoop palijuva pää väärässä, kun kokonaan toesella korvalla sp. Haapavesi
- Halvaantuneella on mennyt suu paremmin toesellek korvalle. Paltamo
d.
”lyödä korvalle”.
aa.
lyödä rankaisumielessä, antaa kuritusta.
Esimerkit
- jolle osàn lɛksytɛs ni saì korvilas äidiltä. Sauvo
- Olin niin vihainen et se oli juur piänis (= vähällä) ettem mä nappanuk korval miestä. Vihti
- se tarjos korvale, uhkasi lyödä. Juva
- se meni ja muitas (= läimäytti) korvallen niin kuus vuotta kuulu hurina, kun se pää kierti maapalloa. Salla
- Tarvittisitta ympärik korvia kumpaki! Kurikka
bb.
Esimerkit
- Töitä piti tehdä yölläkin: kyl yätä sai korval lyärä. Vihti
- Kyllä siinnä (ennen vanhaan) emännän täyty lyäläk korvallem (= lyödä laimin, jättää vähemmälle) montaa semmosta tyätä jotka naiset nykyään ehtivät tehdä. Ruovesi
- Naapurin isäntä on saita: Vaatteetki se pittää nii tarkkaa et siekale (= riekale) siekaletta lyöp korval, että vaatteet ovat aivan riekaleina. Viipuri
- pittää pannas suu säkkijä myötej ja lyyvväk kukkarota korvallek, kiristää rahanyöriä. Siilinjärvi
- anna nyt unta korvallen (= jätä uni vähemmälle) ja mää työlen aikaisemmin kuin tavallisesti. Vermlanti
e.
postp:n t. adv:n tapaan: (jnk t. jkn)
”korvalla”, ”korvassa” tms. = vieressä,
rinnalla, äärellä. Henkilöä tarkoittavan pääsanan yhteydessä
etenkin PohE.
aa.
Esimerkit
- Ajohärät aìna opètettiin siinä että pantiiv vanhemma härjän korvaa ja se pitì vähä̀ tyyrisä. Vampula
- Trengit tamppiihin (= valjaisiin), sanoo Varoo, piiat korvallen jos kynttää (= kykenee) sp. Laihia
- Kualema tuli sillenki (lapselle) ja haurattihi äiteensäk korvalle. Isokyrö
- täshän ne (kanat) tuala navetan korvalla rypöövät. Nurmo
- Ei täs toisensa korvalla maharu kulukemahan. Isojoki
- kallijo kerra alkoa täst silla korvalt nin se mänyö sinne niemie astikka. Lemi
- se ol oikei siin oja korvàl hei saunaankii. Uusikirkko Vpl.
- e (= en) hirvinny ikkunan korvassa ist̆tuu kun riihessä oli ruumis. Kitee
- Nukkuvan lapsen lähellä kävelevää miestä moititaan: siinä nyt lamputtaa lapsen korvissa, ei sual laps nukkuuk! Kiihtelysvaara
- Eihän se sus yhen portin korvaan kuole sp. Kontiolahti
- Se koske (= kosken) tavat tietää joka korvala assuu sp. Mikkeli
- òeshan stä jòuvuttava appaan korvalle. Konginkangas
- Siinäpä se Eemelin aika melekeen mennee kätkyen korvasa! Vihanti
- siellä ne oli vaen korvilla, rämmeel laij̆jolla. Vuolijoki
- Kävipä tuossa salamen korvalla vinkerä tuulen hivakka vastahan. Kemijärvi
- miun korvassa istù. Kallivere
- Talo oli siinä likì sillan korvaa. Vampula
- se (saari) on siellä Ristisalamen tällä korvalla. Pielisjärvi
bb.
f.
ajankohdasta: seutu, tienoo. Myös yhd:jen
perusosana.
Esimerkit
- Rekeä voitiin käyttää kesälläkin monissa töissä, kun sen alle pantiin puutallat: rekiä tallattiin sitten, niin taas kesän korva meni. Teisko
- jonkun kesäkorvam piti tässä (kaupalla) myöj̆jee, muuttivat talaveks tuonnek taloon. Kiihtelysvaara
- Putkaan joutuneesta kulkumiehestä: Eehän tuolta leevät homehtus vaikkois koko kevvään korvan ruomassa, putkassa. Kiuruvesi
- minä makasin sen, iltakorvan sitte sielä (metsäpirtillä) ja sitte aamuyöllä menin sinnev vahtaamaa teeriä. Saloinen
- Oli jo ihan pimijän korva, ku lähimmä asennollekki, majapaikallekin. Kemijärvi
g.
postp:n tapaan t. yhd:jen perusosana määrän, ajankohdan, suunnan
tms. likimääräisyyttä ilmaisemassa.: ”korvalla”,
”korvassa” tms. = paikkeilla, tienoilla.
Esimerkit
- En ole enää hyväkuntoinen, mutta tulkko jokàne juur yhreksɛnkymmenen korvi, ni eì se ol juur tɛmɛ̀m parè! Sauvo
- joulun korviin sais olla maa lumeton. Vihti
- ei ne (talot) tällä paikalla viälä pilapiänijä oo, järkijänsäs siinä kolomenkymmenen tynnyrimaan korvilla. Nurmo
- Mitä kello on? – Mitähäl liä kolomen korvissa. Akaa
- siin Tuomaam päivän korvis, se oĺ aina silloim maksettava se vero torpasta. Padasjoki
- Kurjet palasivat kevväi korvil. Ruokolahti
- Kuukauvve korvil (= noin kuukauden iässä) annettii lapsel nim. Parikkala
- Ijän korvalla on tuuli, voep saetta hommata. Kontiolahti
- hää lähtöö syvä₍yö korvila myllystä. Juva
- se kun tuĺ myöhällä sieltä, mitähäl lieˀ ˀyheksän korvilla ollu. Nilsiä
- luvekkorvalta (= luoteen suunnalta) tuuloo. Pielavesi
- nàeset sitte harjasvat ja vitovat niitä (pellavia) syksyn korvalla àena ku riihtä lämmittivät. Joutsa
- Tuu ny käymhän vielä täsä keväkkorvasa ennen kuin kylvötyöt alkavat. Ullava
- Kestikievarikyydistä virstaa kohti perittävä maksu oli siinä viijem pennin korvilla. Ii
- Kerkijää sev (nauriin) vielä kylyveäj juhannuksen korvillahi. Vuolijoki
- eipä tässä nyt näem pyhän korvassa tiijjä. Ristijärvi
- Hämärän korvisa, illansuussa. Rovaniemi
- Säätiedotus lupas kauhiaa lumisajetta, eikös se näillek korville (= paikkeille) luvannut? Himanka
h.
muuta postp:n tapaista käyttöä.
Esimerkit
- syätiij juuri paraan korvasa, parhaillaan. Hämeenkyrö
- Vanhoja sanontoja tulee mieleen vain tarpeen korvassa, tarpeen tullen. Kitee
- Kyllä seol Lemmikki hyvä lehemä, se lypsää aevam parraan korvasta, parhaiten. Haapavesi
- Minulla on ollut hienoista nuhaa: siinä nuhan korvassa on oltu. Sotkamo
- onhan se piispakij jo vanhan korvassa, vanhaksi tulossa. Ristijärvi
4.
esineiden (parillisia) ulokkeita, reunaosia
tms. Vrt. korvain, korvake1, korvakka, korvakko 1, korvakoinen, korvallinen 3, korvas, korvasin, korvastin, korvike 1, korvo 4, korvus 3.
a.
astioissa tms.
Esimerkit
- Astiakauppiaalla maksoi kymmenem penni simmonen kooli ku ol yks korva kyljes. Sauvo
- Kun isä teki puuastioita, lapset saivat saavist neek korvar reijät leluikseen. Vihti
- Se on hyvä tekemään astioita ken voorokauren puhteina tekee saavin ja kiulun korvaan, korvaa myöten valmiiksi. Mouhijärvi
- kun se (tuoppi) täylekäs oli niin täyty molempiin korviin ottaa kiinni, kun joi piimää. Orivesi
- Käsiään lanteilla pitävältä kysytään: paljonks parankoukat maksaa, onko ne niin kalliit ko paskapotan korvat? Myrskylä
- tuhkapussit pantii siit (pyykkisaavin) korvaa roikkumaa kun liotettiin pyykkiä tuhkalipeässä. Uusikirkko Vpl.
- Sitä (vitsalenkkiä) kun tarvittiin elannossa monneen koht, lehmiin kytkyiks vassuin korviks venneihen renksuiks. Tohmajärvi
- Haippas tuolta vesakosta vitaksia että suan panna korvat vakkoihin. Keitele
- toinem piti saavinkorvasta kiinij ja toinev veti pestistä (= vetoköydestä) vesikelkkaa. Himanka
- Pitää varoa puheitaan, jos lapsia on kuulemassa: pienelläep paalla on korvat sp. Puolanka
- Pohja siinä (pohtimessa) olì petä̀jästä ja korvak katàjasta. Alatornio
- niin on suuret silmät ko suavin korvat. Tuuteri
- yhteen korvaam (= korvoon) mahtu. Merikarvia
b.
uunin kyljessä oleva hyllymäinen taso, uunin reunus, kranssi.
[kartta]Levikki: tietoja KarP
Sav Kes PohP LänP Ver ja liepeiltä, lisäksi Järvisaari.
Esimerkit
- Iisakki ja isäsäk kansak, niin uuninkorvalla istu àina lämmittelemässä. Kiihtelysvaara
- Rikkinäisistä sukista: Sukat on puonnu takankorvalta. Multia
- niitä ( ”kirkonväkeä”) kun istu uuninkorvalla ja päreˀorsilla. Puolanka
- Lyhty meilä olì kiukhaan korvala. Alatornio
c.
d.
merran
tms. kalanpyydyksen nostoaisa. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohK-P
PerP, Nakkila Karunki.
Esimerkit
- Merran korvat o sii seittämän kyynäräm mittasii ohkasii kuusesaittoi, kuusiseipäitä. Nakkila
- Kun lohta otetaan lanasta lykäthään niitä korvia (= kallistetaan lanaa korvista) niettä käsi ulettuu että se saapii (lohen) kiasta (= kiduksista) kiini. Karunki
e.
kangaspuissa.
aa.
sivupuun yläosa. [kartta]Levikki: eniten tietoja KarE.
Esimerkit
- Tuo ne miu rukkasei ne riippuu siin tellikorvas. Viipuri
- niis korviis olliit loukut. Tuuteri
f.
rukissa.
aa.
lyhtylaitteen tolppa. [kartta]Levikki: tietoja PohE ja liepeiltä, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Rulla panhan siihen korviev välhin haarikhon, lyhtyyn. Laihia
- Kun kehrättiin pellavia, oli vesikuppi rukin korvas jotta sai kastella pellavia välillä. Nurmo
bb.
rukin lyhtylaitteeseen kuuluvaa rullan karaa kannattava
nahkasilmukka, korvanahka 1 ←.
Esimerkit
- Korvat. Valkeala
g.
h.
i.
j.
pieleksessä: kahden pystypuun (sankapuun) väli,
puuväli. [kartta]
Esimerkit
- Rautjärvi
- Jääski
- Vuoksenranta
- Antrea
- Pyhäjärvi Vpl.
- Räisälä
- Hiitola
k.
(tuohi)jalkineessa kummallakin sivulla oleva silmukka, jonka läpi
paula pujotetaan. [kartta]Levikki: Kar paikoin, joitakin tietoja
HämP Ink ja liepeiltä,
lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Virsujen korvii pujotettii semmońe narupaula. Rautjärvi
- Luaputtiihe (= laaputteihin, virsuihin) punottii raakaniinest korvat. Liissilä
l.
m.
kasvin lehdestä t. taimesta.
Esimerkit
- Ruusunnupun aukeamisesta: jo tuo ruppeaa nuo korvasal levittämmään. Konginkangas
- Sittel lapijolla luotiiv vaut kup pärinä (= peruna) tuli korville, taimelle. Lappajärvi
- kukkoo (= kukkaa) muutettiin (ruukusta toiseen) van kovin sill ̮on korvat lupollaan, riipuksissa. Sotkamo
n.
muuta käyttöä.
Esimerkit
- Kirkossa minɛ̀ istusin tɛsɛ̀ penkin korvas, päässä. Sauvo
- täss ̮on (lapion lavassa) korvat josta sen saa naulatak kiinni varteen. Orivesi
- Myllyn kaukalossa oli kaks korvaa niihin ̮otti karistin kiinnij ja heilautti kaukaloo. Längelmäki
- Tiilenvalmistuskehikossa oli korvat (joista) ne (miehet) kanto kun tiilet vietiin riihen lattialle kuivumaan. Urjala
- Rossilattiaa tehtäessä lattiavasojen sivujen alareunaan kiinnitettiin vasojen suuntaiset korvat, rimat, jotka kannattivat vasojen väliin poikittain ladottuja rossipohjan lautoja. Tuusula
- Erään naisen lapset ovat pieniä ja hinteliä vaikk ̮o ku hoasija ihmine, hoasija korva (= vino tukipuu), nii pitkä. Lemi
- Korvanurkan ← salvosloven korva, sivusärmän viiste. Säkkijärvi
- Hirsirakennuksen päätyseinässä oli korvat, muita hirsiä pitemmiksi jätetyt ylimpien hirsien päät. Äyräpää
- Nuottaköysien kelauslaitteen ratas on kiinni korvissa, jotka kiinnitettiin (veneen) iärpuihi. Sortavala
- ”Kissassa”, nahkaisessa eväspussissa, oli korvat joista nykäisemällä pussin suun sai auki. Kiihtelysvaara
- silephevoise (= silppupukin) korvii välissä oĺ olet kun silppuja hakattiin. Juva
- Suihtrenkaat ̮on kuolàemiin korvissa. Tuusniemi
- minä kaks koartoa (= pasmaa) kerin tässä tuolin (selkänojan) korvissa. Konginkangas
- Pistosahassa on puinen korva, kahva. Vimpeli
- Jos kaadettavaan puuhun ei ole ensin kirveellä tehty viistoa lovea, niin on syntynyt laiskankantoja ko tuommosek korvat (= pitkät sälöt) oj jättänehet. Himanka
- haravan korva on se nystyrä lavam päisä. Hailuoto
- (Kala) pavon korva on siellä selekäpäässä, se mihin se loppuu se pato on korva. Muhos
- Sokkunuotta on siittä (erilainen kuin tavallinen nuotta) että se ve₍ethän neljästä korvasta, nurkasta. Vesisaari
- pua (silmälasien) korvat (= aisojen päät) korviheis takkaa jot ̮ei puttoo silmälasit pois. Tuuteri
5.
muuta käyttöä.
a.
määrämittainen loimilankavyyhti, jossa on tietty (kankaan
leveyden edellyttämä) määrä pasmoja. [kartta]Levikki: KarE-K, KarP
osaksi, SavE, SavP osaksi,
KesE osaksi, Ink
Ver Iitti Laukaa. Vrt. korva1 4.h.
Esimerkit
- Ämmät ain kyseliit toisiltaa jot kui monta korvaa sie sait palttinaloimii tahe ruohtimisloimii, rohdinloimia. Antrea
- Kankasta sai nii pitkält ko ol korvii. Rautu
- Onkos niitä (pellavaloimia) jo kuin monta korvoo? Kangasniemi
- montako korv̆voo tätä kangasta onk̆kaa? Nilsiä
- monta korvaa on loimii keträätty, niim monta seinää (= luomapuiden pituutta) soap luuvva. Venjoki
- mont kaartooks siihe pannaa jot siint tulloo korva? Tyrö
b.
