kruusaus

s.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Asu: kruusaus eniten tietoja VarP SatP HämP PohK, joitakin tietoja VarE-U-Y SatE-L HämK, Oulu Kemi [kartta], ruusaus eniten tietoja Kar SavP, vähemmän Häm SavE KesP-L PohK-P Kai PerP, Karjalohja Somero Viljakkala Lapinjärvi [kartta]. Vrt. kruusinki, kruusoos, kruusu, kruusuu, kruusuus.
1.
(jssak pinnassa oleva) koristekuvio, -kaiverrus, -leikkaus, -uurros; koristeena käytettävä poimu, laskos, rimpsu, röyhelö tms.
Esimerkit
  • Juustokehäm pohjas olì kaikenäkösii kruusauksii. Nummi
  • ei (ruukun) ulkopuolel olt eisikää niitä, ruusauksii. Kanneljärvi
  • Siumpas suksissaś on kauniit ruusaukset. Sääminki
  • ku sillä (voilusikalla) otettii vòeta siihe (voihin) tuĺ korreet ruusàokset. Juva
  • Ompelijalle: Paan nyt sev verrar ruusausta että viis nerettä, laskosta. Vimpeli
  • Kakluunir reunustall ̮oli ruusaukset savesta. Salla
2.
(viimeisen harjauskerran jälkeen) laineille poimutettu aivinasormaus; ”kruusauksella” = laineille poimutettuna. [kartta]Levikki: tietoja Sav, Laukaa.
Esimerkit
  • sitten (harjaamisen jälkeen) ne sormàokset pantiir ruusàokseen. Jäppilä
  • Pellavasormausten laineille poimuttamista sanotaan ruusaukseks. Sääminki
3.
kursailu; nirsoilu.
Esimerkit
  • Ottakaa ny ei semmonen kruusaus mistään kotosi o. Tottijärvi
  • kattokais nyt tot ruusaust kun ei otetam mehua vaikka emäntä om monta kertaa käskenny. Hollola
  • Tulen nyt poes Heikki syömään, elä voajir ruusaasta (= pyytelyä, mielistelyä) vanahalta tätiltäs! Nilsiä
4.
muuta.
Esimerkit
  • Jakausta nimitetään ruusaukseksi. Sääminki
  • Antoo tok Eeron tukan kasvoop pitemmäks, se männöö niin korreeller ruusaaksille, kiharoille. Nilsiä
  • Kruusaus, jk ensimmäiseen häätanssiin kuuluva askel(kuvio). Veteli
  • Oikein kummistahan kahtoo niitä (entisajan) alkukruusauksia, alkukirjaimia. Kalajoki