lyly
n.1.
etenkin kallistuneen (havu)puun rungon alapuoleen muodostuva kova
tummahko puuaine, janhus; lylyinen. [kartta]Levikki: Var Sat Poh Häm Kym KarE-K KesE-L PerP LänP, joitakin
tietoja Sav Kai Ink ja liepeiltä.
Esimerkit
- Petejä lylyst tule hyvi ree anturi. Taivassalo
- lusìkoi tɛhttim mɛnnyl lylỳst. Sauvo
- s ̮on semmosta punèrtavvaa se puu siältä lylỳm puàlelta. Vampula
- männysä ja kuusesa ku ov väärä, se on se selläämpuali lylỳä. Kauvatsa
- s ̮on (puu) niil lylyä jott ̮ei se kestä kiskoa päreitä. Nurmo
- ol lylyä (puu) ku ei siittä lähle irki muruaka, ja sittek kun se lohkee niin se lohkee vaikka kuinka paljo. Hämeenkyrö
- tää on koko lauta lylyä, jos tätä sahhaa niin tähäj juuttuu saha kiinni. Luopioinen
- kun on oikeim pahaa lylyvä, sehän on kul lasija – – ei siit om mihkääm muuta kum pesää. Hollola
- tylttä (= tylsä) kirves, se ei mänt siseä sinne halkuo, se oĺ lylyvä puuta. Lemi
- Jos petäjä ei ole suoraan kasvanut, niin siinä tavallisesti toine puoĺ ̮o lyllyy, toine oikijoa. Sakkola
- se ol lylyvä, semmosta ruskijata ainetta puussa. Joutsa
- ohan se kuusiki ko se ol lenkohon kasvanul lylyä. Himanka
- lyly pal̆laa huonosti. Utajärvi
- rämemännysä on käyrälä puolen se lyly. Rovaniemi
- ahkihoon siihev vaim pitt ̮ollal lylỳ pohja ja venheen kaariksi. Vittanki
- se pittää (pärepuun) olla suoraa jottei oo lyllyy eikä oo kiero. Valkeasaari
2.
epäparisten suksien vasemman jalan pitkä (janhuksesta tehty)
liukumasuksi. [kartta]Levikki: eniten tietoja Kai Ver, joitakin tietoja KarP SavP PohK-P ja
liepeiltä. Vrt. kalhu 1.
Esimerkit
- lyly oli pitempi ja sitä luistatettiiv vasemmassa jalassa. Utajärvi
- toenen (suksi) ollul lyly toenen sivakka. Vuolijoki
- pitkä suks, se oĺ lyly se oĺ kahest niim pitkä kuin se pienemp. Vermlanti
3.
suksista yleensä; us.: ”lykätä lylyä”
tms.
Esimerkit
- ne menikin semmoset (suosuksina käytetyt) lylyt talvellakin hangella. Noormarkku
- Ennen ei ollut suksia jos joku ittellensä jonkinlaiset lylyt teki. Lavia
- Pannua lylyt luikumua. Räisälä
- lylyjäks sinä làitat? Kiihtelysvaara
- lykkäs lylyvä lumele. Juva
- kyllä sitä pääsee kun ol liukkahat lylyt. Lohtaja
- seisol lylym päällä niin kyllä huilaa, luistaa. Himanka
4.
suksea muodoltaan t. tehtävältään muistuttavista
esineistä.
a.
leveä suksimainen, etenkin vesisaavin kuljettamiseen käytettävä
väline. [kartta]Levikki: SatL, SatP
osaksi, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- lyly tehtiin väärästä puusta millä vesisaavii lykättii. Pomarkku
- sanotaal lylyks ko saavia sysätään. Lavia
b.
muuta.
Esimerkit
- Lyly, takareen vastineena käytettävä jalas. Iitti
- ”Mäki jäävytettii ja sitten liuvuttiin lylyn (= jnk yksinkertaisen mäkikelkan) kanssa.” Virolahti
- Lyly, puinen auran kuljetusalusta. Tohmajärvi
- Suksen muotoisesta välineestä, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan: Oom määki semmosella lylyllä kulukenu. Kalajoki
- sehän on uusittava aina se (veneen pohjaan emäpuun viereen kiinnitetty) lyly, janhuspuu, joka suojaa emäpuuta kulumiselta. Saloinen
5.
veneen laidan vahvistuslista. [kartta]
Esimerkit
- Metsäpirtti
- Sakkola
- Pyhäjärvi Vpl.
- Kalastuspuoleises laijjas vennees suojana oĺ koivuńe lyly, suojalauta, se oĺ oikeal puolel. Sortavala
6.
7.
muuta käyttöä.
Esimerkit
- Selkäsaunan antamisesta: Annetaal lylym päälle. Huittinen
- Hän ei taida olla aivan täysjärkinen: Eikö siinä (työtoverissa) oov vähän Hellammaal lylyä? Ylihärmä
- Kumaraisesta ihmisestä: Olis paljo pisempikij jos ei siinä olis lylyä. Hauho
- Liian kuumasta löylystä: Kyllä on lyly löyly. Korpiselkä
- Kovasta, itsepäisestä ihmisestä: lyly luonnes sillä on. Petäjävesi
- Ko minä tästä lähen leikkuupellolle niin sielä panhanki lylyä koukhun, leikataan ahkerasti. Kaustinen
- olik siulaki lyly hartèlla, pyssy olalla, kun olit armeijassa? Kallivere
