jalas

s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä
[kartta]

Levikki: niukasti tietoja VarU SatL PohE HämE, muualta runsaasti.Asu: jalas : jalakset yleensä, jallais : jallaikset Luopioinen [kartta]. Rinn. jalaus.
1.
reen t. kelkan liu'uin; tekeillä oleva jalas, jalaspuu. PohE:stä tietoja ainoastaan jalaspuun t. tekeillä olevan jalaksen merkityksestä. Osia: ketara (sepä), maannousu (nousin, nousu, rinta), antura (talla), kanta (kannas, vantis). Yhd. juurikkajalas, kelkanjalas, painojalas, reenjalas.
a.
Esimerkit
  • jukòlaòδaks sanòtti sitä̀ (lautaa) ko yhδist siält eδèst ne jalàkse reessä. Hinnerjoki
  • sièlt (reen) jalàksist o simmosek koùku aisoja varten. Sauvo
  • Mennä reej jalaaksija mettästä ettimähän. Kurikka
  • Heti kuj jallaas oli painettu se otettiim pois (paininpuusta) ja lyätiil lauta pittään sitä mualossaa. Teisko
  • Palosonnassa haulottiil luakkapuut ja reejjallaakset. Ruovesi
  • ei siihin aikaan tälläsiä noij juurevvääriäisiä reej jalaksia tehty vaan kaarevuus saatiin jalakseen painamalla. Padasjoki
  • se nous sielt (lammesta) ninku riejalas, nii julma kärmes siihe rintiel. Lemi
  • siinä potkurissa (= potkukelkassa) or ràov̆vasta jalakset. Rautavaara
  • On toiste asioissa kiini kum paska jalaksessa sp. Savonranta
  • Luonnonväärästä puusta tehdyistä jalaksista: ne on kasvannàesjalakset eivät painetut. Hirvensalmi
  • kòevusta (reen) jalas pàenettii. Pihtipudas
  • se nauku oikeil lumi jalaksen alla kovalla pakkasella. Himanka
  • ne on ollul levveitä ne (reen) jalakset enne. Pudasjärvi
  • Kun joku on kyykyssä ja ähkii, sanotaan leik.: Se jalasta paenaa. Puolanka
  • rislareej (= ajelureen) jalakset on sujutettu, painettu. Jyykeä
  • juurikäyrä se haethaa˷ etùkelkaj (= etureen) jalàkseksi. Kainulasjärvi
  • jalaksen kannat. Vermlanti
  • on niim pakkane jot reej jalas tarttuu kii. Tyrö
  • reen jalakset piti ain olla tammiset ehk saarnaset. Kallivere
b.
jalaksilla, jalaksien (jalaksen) päällä = reen jalasten takapäässä, kannoilla.
Esimerkit
  • tul jalàksil! Mynämäki
  • Ei se jalaksil men, ko rees ols saa sp. Lokalahti
  • Seiso sää vaa siel jalaksilla, kyl mää tääl eres tyyräilen, ohjailen. Noormarkku
  • Tuj jalaaksillej ja piräl lujastik kii, ettep putoo. Suoniemi
  • Kestäk sie siel jalaksii pääl? Uusikirkko Vpl.
  • Jouluna joka jalakselle, piäesijäisenä joka piäsöö sp. Hankasalmi
2.
reen jalasta muistuttavasta t. samantapaisessa tehtävässä käytettävästä kappaleesta, aluspuusta tms.
a.
vesisaavin tms. kuljetuksessa käytetty vahvan suksen tapainen kola.
Esimerkit
  • Jokahisel lattoov vietiim puolikas (= puolillaan oleva kalkkitynnyri) jalaksella eli (= tai) kelekalla. Vimpeli
b.
veneen pohjaan (kummallekin puolen emäpuuta) naulattu pitkittäispuu, jonka tarkoituksena oli estää pohjaa kolhiintumasta; vesille laskettavan laivan alusrakennelmaan vesillelaskun ajaksi kiinnitetty antura. [kartta]Levikki: tietoja itäisen Suomenlahden rannikolta.
Esimerkit
  • sanottih (= kerrottiin) et sin pantih sellaset jalakset alle siit kun ne rupes sit (laivaa) hivaah alas mereh. Kymi
  • jalas juoksoo ränniriukua myötej ja viep sitä laivaa merree. Säkkijärvi
  • pitkä paatti, ois se jalaksellaa juost jäätä pitkin. Uusikirkko Vpl.
c.
kehäauran t. tehdastekoisen auran antura. [kartta] Rinn. jalaspuu 2.
Esimerkit
  • Mouhijärvi
  • Längelmäki
  • Jäppilä
  • Jämsä
  • Lappajärvi
d.
heinähäkin laitojen alareunassa oleva vaakasuora (kehys)puu. Sen etupää oli ylöspäin käyrä. [kartta]Levikki: tietoja KarP Kai.
Esimerkit
  • häkijjalas. Juuka
e.
keinutuolin t. kehdon kaareva aluspuu. Vrt. kampa2, keikka, suksi.
Esimerkit
  • Ja niit jalaksi piissa (keinutuolissa), saa keinuk kuip pali tahtos, ei se ympärs men. Eurajoki
  • tost jalàksest mɛ hiùka heìluti lapsen kehtoa. Sauvo
  • Lapsi ryömi tuolt alaittie ja keinutuoli jalakse ylitte. Lemi
  • kaksi jalasta pitää ollak kätkyvessä. Suomussalmi
  • siin ̮ol (kehdossa) jalakset jotta se kulk (= keinui) tuolla tavalla. Vermlanti
f.
kärryn pyörän kehän osa, palsta. [kartta] Rinn. jalaskannikka, jalaskimpi.
Esimerkit
  • Kiikala
  • Asikkala
  • Hollola
  • kärrij jalas. Kiihtelysvaara
  • Ilomantsi
  • Jämsä
  • Keuruu
g.
reikätuolin jalkojen alla oleva rengas, joka helpotti tuolin liikuttamista. [kartta]
Esimerkit
  • Valkeala
  • Rautjärvi
  • Kurkijoki
  • Parikkala
  • Saarijärvi
h.
Esimerkit
  • Jallaakset, rautainen keittoteline, kolmijalka. Lempäälä
  • jalas, kattotuoliin kuuluva lyhyt, ylimpään seinähirteen nojaava vaakasuora puu. Juva
3.
kiteytynyttä ja kuv. käyttöä. Ks. erikseen jalaksella 'jalkeilla'.
a.
jalaksella, jalaksilla.
aa.
perillä, selvillä (jstak asiasta).
Esimerkit
  • No tuleha porukkaa selevittämään niin piästään jalakselle. Kiihtelysvaara
  • Se (rovasti) no nii kaikim päij jalaksella siittä asiasta. Ylikiiminki
bb.
sijainnista: hyvällä paikalla. [kartta]
Esimerkit
  • Koetetaa männä torille telttaa kuvaan (= ?valokuvaan) ku se o nii jalaksella. Nurmes
  • Kuhmo
cc.
Esimerkit
  • A mie en kerent (rekeen) mie jäin jalaksel, kyydistä. Kaukola
  • siell ̮oj jo kàopat jalaksella, alulla, vireillä. Utajärvi
  • semmoset nuoret tytökki ku rupiavat semmosele huonole jalaksele, huonoille tavoille, epäsiveelliseen elämään. Rovaniemi
b.
juurin jalaksin = perin pohjin, perusteellisesti, alusta alkaen, juurta jaksain. [kartta]
Esimerkit
  • Luopioinen
  • Omistaja teki uudet rakennukset entiselle paikalle: sehän sen Turhalar rakens juurij jalaksi. Lammi
  • Jakka (= jahka, kunhan) minä nys sen puhun oikeij juurij jalaksin, nin siin sen kuulette. Padasjoki
c.
juonia ja jalaksia tms.
Esimerkit
  • On se poika aika venkale sil on juonia ja jalaksia, kaikenlaisia salakavalia elkeitä. Nastola
  • Mitäst sej juonist ja jalaksist (= vehkeilyistä), ylenannettuhan s ̮on! Hollola
d.
Esimerkit
  • Häviön partaalla olevasta talosta: Talo on jalasten päällä. Ähtäri