kenkä1

s.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Asu: kenkä yleensä, känkä Vermlanti. Vrt. antura, jalas.
1.
tav. mon.: jalkaa (jalkaterää ja us. myös säären alaosaa) suojaava (nahkainen) jalkine. Osia: kieli (iltti), korko (kanta), pohja (antura, kengäs), päällinen (emäke, kauto, ääri), terä, varsi (ruoju). Vrt. kenki1, kenkimys, kenkine, kenkonen, kenku1, kenkuin, kenky, kenkämys. Yhd. ansakenkä, heinäkenkä, karkkuukenkä, karvakenkä, kerikenkä, kirkkokenkä, koipikenkä, koppakenkä, lumikenkä, mustakenkä, nappikenkä, paulakenkä, puukenkä, rautakenkä, ruojukenkä, tuohikenkä, varsikenkä.
a.
jalkine yleensä.Levikki: yleissuomal.
Esimerkit
  • kengät täyty ollan niim piänet ettei ne voinu ollak kuv vähä̀ aika jalàs. Laitila
  • kaikki vanhak kenkäkki kokoaa metsäsika luolaansa. Vihti
  • Samoil kenkil millä oltiin aamul pihatos ehtool mentiin. Somerniemi
  • Sit kenkä vast kestämään ruppee ko se nilkkaan nousee. Nakkila
  • sittev vasta minäkin sain kenkäk kur ripillem pääsin. Orivesi
  • kerra ku koira kengät syöp ni toise kerra nostetoa ylemäks sp. Pyhäjärvi Vpl.
  • Sitä pitää olla sukkoo kenkee semmoselle penskakarjalle. Kontiolahti
  • vàekka henki ja kenkät mänkää! Juva
  • Minä kysy (= kysyin) ä̀ijiltä että tehhääkö sulle parkuvat (= natisevat) kengät. Hirvensalmi
  • Joka ei työhön kyvent ei sillä olluk kenkiä. Pieksämäki
  • pitäs pannan nuoralla ja äimällä paikka kenkähää̰. Kalajoki
  • tuolla kengällä tul̆lee rèikä vet̆teen voi jku kehua vedenpitäviä kenkiään. Utajärvi
  • Kun ei hevone olluj jaksanuv vettää, niij joku oli lyönyl lautasillej jouluaamuna tervatulla kengällä, oikiaj jalan kengällä, nii oli heti lähtenyj ja tullukki keviästi. Vaala
  • Keveä soon lesken kenkä sp. Alatornio
  • kun se (ihminen) veäntää kenkääsä sisäämpäin se tloo rikas. Vermlanti
  • talvi tulloo, tappaa lapset, kesä tulloo, antaa kenkät sp. Venjoki
b.
(naisten) matalavartinen t. varreton jalkine, esim. paulapieksu, puolikenkä tms. [kartta]Levikki: Var HämK, joitakin tietoja Sat Kym KarE, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Se saappail mene ku saappa ova, sano Plomsteri ku kenkil kävi sp. Rymättylä
  • ko on kenkä kenkäm päällä (= kalossit jalassa) ni ov velka vellaam päällä sp. Vampula
  • Arv.: Yks hiiri kaks häntää kenk se on joka sen arvaa. Kokemäki
  • Leik.: ook sä ämmäs tappanuk ko sulla kenkät jallaasa on? Tyrvää
  • Kenkii käyttivät sekä miähet että varsinkii naiset ja lapset kesäjalkinnehin. Sippola
  • Kengät, ”naisten nauha- tai nappikengät, juhlakengiksi tarkoitetut”. Ylämaa
  • Em miä kenkiä (= puolikenkiä) huolim miä huolin pieksut. Säkkijärvi
  • Kenkässä (= varrettomassa nauhakengässä) oĺ àina vuor. Sysmä
  • olìko sillä kengät (= matalavartiset paulakengät) jalassa tähän aikaan? Raisi
c.
saapas. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarK-P PohP, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • kyllähä se (housun lahje) sopi kenkä vartee mänemää kovollee (= kuitenkin) vaikka siinä oli päärme. Juva
  • liij̆jan isot kengät lyöpi jalav vereslihalle. Utajärvi
  • Pistä kengät jalakaan, ettei kastuisi töppöset. Pudasjärvi
  • Kaimalle ne tuli vikslat (= nätit, sopivat) kengät sanoi suutari Antti Tauriainen kun Korte-Antille saappaat teki. Kuusamo
d.
(vanhan) saappaan (varreton) terä. [kartta]
Esimerkit
  • Hinnerjoki
  • Vaiväkì (= naisväki) pit joskus miäste saappan kenkki kotò₍olois. Pertteli
  • Kun arvioitiin esim. uusien saappaiden väljyyttä t. ahtautta, katsottiin, millainen saapas oli varrestas ja minkälainen kenkästäs. Karjalohja
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja laajentunutta käyttöä.
a.
”kengässä (kengissä, kengillä)” tms.
aa.
kengät jalassa, kengät omistavana. Vrt. kenkäjalassa.
Esimerkit
  • En voi lähteä lumeen kahlaamaan koska mä olen kenkilläi (= kengät jalassa) ai. Vihti
  • Kengäs on niin kuuma, että mä meen paljahin jaloon. Oravainen
  • siält ̮oh (ruuhesta) huanoo mennä kengäs (liejupohjaiseen ranta) veteh. Kymi
  • ei sitä enne kengäs juost paimenes. Ruokolahti
  • sitä èi (palkollista tämän lähtiessä) paljaassa kengässä (= kengät jalassa ilman sukkia) laetettu pois. Uukuniemi
  • matalassa kengässä (= puolikengillä) piäs kahlaten yli joen. Kerimäki
  • en ̮enättänyk kenkäänkääm panna. Liminka
  • riisuk kengästä! Utajärvi
  • no mi olèn nys saanuk kaikkik kenkhään, koko perheen varustetuksi kengillä. Kainulasjärvi
  • Miehet eivät kävelleet paljain jaloin: ain ne käveliit kenkääs. Tyrö
  • Toiskenkänä, kenkä vain toisessa jalassa. Kuopio
  • se (morsian) oli tuommonen ko vasta kenkihinsäp päässyl lapsi, hyvin nuori. Himanka
bb.
sellaisen yhd:n t. sanaliiton jälkiosana, jonka merkitys tav. on kokonaan muu kuin jalkineisiin liittyvä.
Esimerkit
  • Ei hänell olk kotto missä, kyl hän on juur valla huitunkenkil, mierontiellä. Lappi Tl.
  • Kyl piika tiättään yökaoret se saa olla hypinkenkäsä, saa tulla ja mennä lakkaamatta. Vampula
  • em mää kuljekkaan ketùnkenkillä, petos mielessä. Vampula
  • mää kävèlin aataminkenkillä (= avojaloin) vaa. Vampula
  • Kusti lähti pakokenkähän (= pakoon) uloos tuvasta. Nurmo
  • Noon elänys siihem malliin, että se talo om menokengäs, perikadon partaalla. Kankaanpää
  • Loppukengäs (= loppuun kuluneena) on jo sekim miäs. Ikaalinen
  • se kulkee aina valeen kenkissä (= aina valehtelee) se ihminen. Hattula
  • juoksuot sillo mamman tekemis kenkis, paljain jaloin. Lemi
  • se narras minun ihan umpikenkään, ottamaan täydestä aivan perättömän jutun. Koskenpää
  • se kissaviikko (= palvelijoiden vapaaviikko) ol semmonen hurija viikko, ne nuoret kun ne ol kaikki joutilaan kengässä, joutilaina. Keuruu
  • Tolokkoskengäsä, kengät jalassa ilman sukkia. Rantsila
  • kulukoo yökengässä, yöllä riiaamassa, yöjalassa. Puolanka
b.
”kengättä”, ”kengittä” = paljain jaloin, ilman kenkiä olemisesta, kulkemisesta tms. [kartta]Levikki: PohE osaksi, lisäksi yksittäistietoja. Vrt. kengätön 2.
Esimerkit
  • Ei siälä ny mitään kenkuumia (= jalkineita) tartte, kengätä jaloon minäkin oon matkas. Lapua
  • korveehin (= korvoon) menty kengätä polkemaan sian suolia. Nurmo
  • Mä jätän noi kakarat kenkiti. Loppi
  • Elä veikkonen kengitä lähe, jalakas säret! Pyhäselkä
c.
”mistä kenkä puristaa” tms. = mikä on hätänä, mistä on kysymys tms.
Esimerkit
  • ja minä̀ ajàtteli, et siitäkös se kenkä purìsti! Sauvo
  • Ei sitä syrjäänen tiärä mistä toisen kenkä pusertaa. Vähäkyrö
d.
epäävän vastauksen, rukkasien saamisesta: ”vesi menee kenkään” tms. [kartta]Levikki: joitakin tietoja SavE, Leppävirta Kuhmo.
Esimerkit
  • veś mäń kenkää siinä reisussa. Juva
  • Männöö veś kenkää jos nainen on puhemiehenä. Leppävirta
e.
(pahoissa puheissa) ylittämättömästä, voittamattomasta: ”sen kengillä ei ole käynyttä” tms. [kartta]Levikki: PohP, joitakin tietoja PohK PerP, Lappajärvi.
Esimerkit
  • Ei sen kengissä vaan moni käy. Lappajärvi
  • Ei oo sen kengillä kävellyttä. Oulu
  • Ei sen kengillä kävele pirukhan on se niin hyvä puhumhan ja kerkeämhän. Kittilä
f.
höperöstä, saamattomasta tms.: ”lampaankenkä”, ”lehmänkenkä” tms.
Esimerkit
  • Turhaa soon ihmisen olla mikään lampahan kenkä ja niin kovan hyvännahkaanen. Isokyrö
  • Se mies on semmonen lehemänkenkä, liian helposti myöntyvä. Karvia
  • semmonen leohkankenkä hullu. Sotkamo
  • se Elli kun on vähän semmonen kouhonkenkä. Sotkamo
  • se on semmonen höpsän kenkä. Puolanka
  • Huikentelevaisesta: se on semmonen höyhenkenkä. Puolanka
g.
leikeissä, peleissä tms. Vrt. kengittää 4.b.
Esimerkit
  • Kenkä, leikki, jossa leikkijät kuljettavat piirissä istuen pelivälineenä käytettävää pientä esinettä, ”kenkää”, kädestä käteen koettaen käsiään heiluttamalla hämätä sitä leikkijöistä, joka yrittää arvata, missä ”kenkä” kulkee. Leikkiin liittyvä hoku: Heiluttakkaa, heiluttakkaa, antaa kengän kulkee. Nakkila
  • tuli kukko kenkään sanottiin sille, joka valvoi jouluyön. Orivesi
  • Jos karttupiilosilla oltaessa hakija ei löydä jkta leikkijöistä, huutaa hän tälle: kengillek kengille. Nilsiä
h.
muuta.
Esimerkit
  • Älä usko minulle salaisuuttasi, sillä minuv voi kenkäni puhuu jonkuisel! Vihti
  • Hoksaamattomasta: Sillä on toinen kenkä numeroa pienee. Ilmajoki
  • Jos jku tupaan tullessaan seisahtui ovensuuhun, sanottiin hänelle: ei sinul täst taloist kenkiä anneta, seiso kui kauva taho! Lemi
  • Sairaasta, jonka ei uskota toipuvan: ihme oj jos pannoo kengät jalkaa. Koivisto
  • Juopuneesta leik.: Näkkyy olloo Ierikalkii nii liukkaat kenkät jalas, jottei taho seisallaa kestää! Kivennapa
  • Äkkipikaisesta: On se tuoki, aika kirpunkenkä! Tuupovaara
  • kiusankenkä, kiusantekijä. Kuhmo
  • Marijamettähä lähti (jokainen) joka kengistä kykeni, kynnelle kykeni. Kemijärvi
  • se om männy kenkiin, synnyttänyt keskoset. Vermlanti
3.
hevosenkenkä; vetohärän sorkkaan kiinnitettävä suojarauta. Yhd. hivutuskenkä, hokkikenkä, häränkenkä, jääkenkä, kesäkenkä, rengaskenkä, talvikenkä, umpikenkä.
a.
Esimerkit
  • niil (vetohärille) täytys kenkä tällä ja see sanòttinki pahà tyät olèvas. Sauvo
  • se on kesä̀kenkä ku takàpual vaa hokì o. Suomusjärvi
  • siin ̮olì hokì (= hokki) keskellä (härän) kenkä, kenkää. Kiikala
  • Kun hevosen jalat juostessa osuivat toisiinsa niin koitettiih hyvil lyhkäsellä kenkällä kenkittää. Urjala
  • maasepä, sen ̮aprakkasepä (= sepän, joka saa palkkansa luonnontuotteina), pit takkoo kengät hevosil. Koivisto
  • èi määp (hevosilta) paĺjon kenkee (= ei kulu paljon kenkiä) talvella. Kitee
  • pijäs sinä jalakoa, minä lyön naolat kenkään! Konginkangas
  • metässä (= laitumella) hevonem puottaa kenkäsä. Utajärvi
  • uuvelle hevoiselle pit olla uuvet kengät. Vermlanti
  • kenkä pantii seitsemääl naulaal kii viimestäänkii, vähintäänkin. Hietamäki
b.
hevonen (härkä) on ”kengässä”, hevonen (härkä) pannaan ”kenkään” tms.
Esimerkit
  • sitä̀ (pahasisuista hevosta) ei takka (= takaa) saattuk kenkkä ilmam pelei vaan hevonen jouduttiin nostamaan vajan seinään lyötyjen puiden varaan. Hinnerjoki
  • mahroko noik Knutila härjäkkän ollak koskaan kenkäsä. Vampula
  • se (kertojan isä) oli lyönys sen (hevosensa), silloon, uutehen kenkähän kus se lähti sinnem myllyhym Peräseinäjojellen. Jalasjärvi
  • se (vanha hevonen) tarttee mennä täyressä kenkässä (hautaan), se on nim paljo palvellu. Hattula
  • kesääll ̮ei kengäs ollukaan hevoset. Kymi
  • Hevonen kengitettiin lyhyvee kenkää. Parikkala
  • Hevonen lyöt̆tiin umpikenk̆kään, pantiin kenkä joka jalkaan. Kiihtelysvaara
  • se (hevonen) jos vähännih huonommassa kengässä on niin se àokassoo sen nilikan toisen jalan kengällä. Juuka
  • jos se (hevonen) ol liika kauvvon kengäsä se kasosi se kavio kengän ylitse. Saloinen
  • hevoinen on tyltsääs kenkääs, ei piäse miä₍eest yllää, mäk on liukas. Tuuteri
  • Emännän täytyy olla aina ahkerana ja valppaana: kyllä stä täsä̀ki (pienessä torpassa) on täỳtyny olla erèstä kenkäsä ja takkaa raùrasa ennenko om pärjänny. Vampula
  • suutarin ämmä ja sepän tamma on aina yhtä hyvässä (= huonossa) kenkässä sp. Hattula
4.
pinta- ja kuorikerroksia; tyvi-, kanta- ja alaosia tms.
a.
(maan) kamarasta, kunttakerroksesta tms.: ”maan (tms.) kenkä”. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP Kai ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Se (jk ruoho) oli heinäniityn kenkä (= perusta) oikein. Ruovesi
  • Näistä (oksista, risuista yms.) jäi niittyheiniin muan kenkee, sammalta ja muuta roskaa. Nurmes
  • kunhan se moankenkä palo hyvästiv voan, èi sitä (kaskea) tarvinna liijjakskaap polttoov van kunhan se kenkä palo. Rautavaara
  • maan kengähän (= turpeenhan) ne pani (haavan päälle) kun se kovastiv vuoti verta. Pudasjärvi
  • Lintu kuopii rikki moankenkeä auringon polttamasta mättäästä. Suomussalmi
  • Härkä (= poro) tunsi jalakhaansa tien kengän, tien pohjan. Enontekiö
b.
puun (etenkin kuusen) tyven ympärystä maassa, puun juurten tyviä peittävästä maasta: ”puun kenkä”. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP PohP ja liepeiltä.
Esimerkit
  • se (kettu) yhem petäjän kengällä istuak kökötti ja vahtas minua. Ii
  • kun se moa kohosi kuusen juurem matkassa niin se oli kuusen kenkä – – kuusem persiessä oleva moa. Puolanka
  • Kaksi rakastunutta ellää vaihka kuivalla kuusenkengällä sp. Kestilä
c.
rakennuksen (uusituista) alushirsistä, rakennuksen kengityksestä tms.
Esimerkit
  • Rakennuksen kivikenkä, kivijalka. Kurikka
  • siihen (ulkoseinään) olis pitänyv vähä lauvotustaki panna ettei nuo kengät – – ois lahonu. Himanka
  • Perustukseltaan huonosta rakennuksesta: se on seki tupa kenkihinsäk kaatuva. Himanka
  • kenkä, rakennukseen uusitut alushirret. Vermlanti
  • Rakennuksen kengittämisestä: Pantii tupa kenkää. Vuoksenranta
d.
suojus(hela) tms., kenkäin.
Esimerkit
  • ”Kiven väännösä käytettävää puuvipua sanotahan puomaksi, sen alapää voijahan kyllä lujittaa rautakengällä.” Himanka
  • Ennem pantiim poolaan (= joen pohjaan juntattavaan tukkiin) (alapäähän) kenkä joss ̮oli kova maa. Ii
e.
hameen helman vahvike. [kartta]
Esimerkit
  • Hamehesehen neulottihiv väärällem pualellel leviä kenkä, sanottihi hamehen kenkä. Jurva
  • Laihia
f.
Esimerkit
  • näkki – – tulee siältä kenkästänsä (= kuorestansa) irti. Pomarkku
  • Kun (kiven) kengän (= kuoren) esin (= ensin) puhki saa, kyllä pora sitte painuu. Orivesi
  • taulakeäpeä (= taulakääpään) kasvoa sellaist kenkeä (= kovaa pillikerrosta) ninku suortuvoa lihoa alapintaan. Lemi
  • Kenkä, tervahaudan pohjassa oleva reikä, josta terva valuu ränniin. Pyhäjärvi Ol.
  • Se täyty olla ympyriäinen tiä (auman) kenkä, alaosa. Sysmä
  • nahka tekì tuommosen (kovan) kengän (= lyöttymän, hiertymän) tuoho, no s ̮oon kenkäintynny lujàksi, ensin rakko, sitte känsä. Kainulasjärvi
5.
lattiapalkin tms. (ala)pintaan kannatinpuuta varten tehty loveus, kenkäys ←. [kartta]Levikki: Kym Pertteli Vihti Mäntsälä Lemi Sakkola.
Esimerkit
  • Permantopalkin kenk pasas parru. Pertteli
  • Oli (lattiaa tehtäessä) semmottet kenkät vaa lyäty (lattiaparruihin) aluspuitten kohralle. Mäntsälä
  • ku hakkoat (salvainta) ni sanuot et mänyök se (hirsi) kenkähäse (= salvaimen hoikkaan osaan, kaulaan) hyväst. Lemi
6.
kenkää toiminnallisesti muistuttavista (jtak pintaa pitkin liukuvista t. liikkuvista) t. ulkomuodoltaan kengän mieleen tuovista esineistä ja niiden osista.
a.
kärryn- (t. harv. rukin)pyörän kehä t. sen osa, palsta. [kartta]Levikki: VarE itälaita, VarU, VarY itäosa, HämP eteläosa, HämE, HämK länsipuoli, Ähtäri. Rinn. kenkäkappale, kenkäpuu 1.
Esimerkit
  • kaks säärtä (= puolaa) tulì yhten kenkä. Suomusjärvi
  • Ei se rinki (= rattaanpyörän kehä) ny yhrestä puust ̮ot tehty, monta kenkää siin ̮on. Janakkala
  • Ne ol lyättiä ne kappaleet josta pyärrän kehä kootaaj ja sitte raurotetaaj ja se rautarinki on kenkä. Akaa
b.
(kääntö)auran aisassa oleva talla, jota voidaan nostaa ja laskea ja joka määrää, kuinka syvällä auran terä kulkee. [kartta]Levikki: joitakin tietoja LänP, Rovaniemi.
Esimerkit
  • Kenkä pittää määrän kuinka syvässä veltta saa uia. Pello
c.
ompelukoneen paininjalka. Uud. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohE-K, Alajärvi Pelkosenniemi.
Esimerkit
  • Tälläs viälä langan neulansilimähän, pani kankahan palan sen ala ja klopsahutti sellaasen kengän siihen päälle ja alakas taas pyörittöhön. Ylistaro
d.
myllyn tuutin alla oleva kaukalo, josta jyvät valuvat kivensilmään, karistinkaukalo ←. [kartta]Levikki: KesL pohjoisosa, PohK eteläpuoli, Ver Kymi Pihtipudas Kemijärvi.
Esimerkit
  • Käyppäs muuttamassa jyvät kun oli ihan viimeset kengässä. Lappajärvi
  • nyt ei oo viljoa eneä muut (= muuta kuin) kengässä. Vermlanti
  • Nyt on viimeset kengässä sanotaan, kun jk on loppumaisillaan. Vimpeli
e.
Esimerkit
  • Kenkä, juntan alla siirtämisen helpottamiseksi oleva jalas. Nastola
  • Kenkä, sisäkattoon lyöty klossi, johon luomapuiden akseli yläpäästään nojaa. Kymi
  • Mastonkenkä, aluksen emäpuussa kiinni oleva rengas, johon masto alapäästään nojaa. Vehkalahti
  • lehmän kenkä, sorkkarauta, jolla irrotetaan nauloja. Kiihtelysvaara
  • härän kenkä (eräs lyhennyssilmukka) tehdään verkon tai nuotan yläainaa lyhennettäessä. Kiihtelysvaara
  • Kenkä, jk pieni vene. Raahe
  • pirunkenkä, jk piirakan tapainen leivonnainen. Sotkamo
7.
(lehmän) sorkasta tms. sarveistumasta. Vrt. kengittää 4.a.
Esimerkit
  • härjäl sanòtti olèvas kaks kenkkɛ kun sillä on sorkka. Sauvo
  • Kenkiks sanottiin ne kovat siin sorkam pääl. Lohja
  • Otètaan kenkä pois jallaasta kohta ko (vasikka) syntyy, se olì semmosta valkeeta känsää. Kokemäki
  • Lehmäl lampaal ja porsaal on kenkät, hevosel kavijot. Myrskylä