laita

n.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Levikki: yleissuomal. Ks. erikseen laidaitsi, laidallaan, laidastaan, laidatusten jne. Vrt. laidake, laidanne, laide, laidus, laitama, laitaus, laitio 2. Yhd. aselaita, asianlaita, hammaslaita, harmilaita, henkilaita, ikälaita, kännälaita, loppulaita, matkalaidat, nelilaita, pirilaita, takalaita, varalaita, väkilaita.
1.
esineen (kappaleen, rakenteen tms.) pysty sivu, kylki.
a.
Esimerkit
  • olì lanken̆nuj ja lyä̀nyp pääns siihen saavil laìtaa. Vampula
  • Huonosta perunasadosta leik.: Saa nähärä pitääkö täs mennä laarin laitoja koroottamhan. Vähäkyrö
  • Ei siältä (kerrossängystä) päässyp putuamahan siin ̮oli korkija laita eres. Lapua
  • Astia on niin (täynnä) että kärpänel lailalta jualas saa. Hämeenkyrö
  • Ompas toi mämmitaikina kovastil laitoin ottanu, tarttunut. Mouhijärvi
  • Hiukka vaan kallistaa nin näkkee kun se (uunijuusto) irtoo lairasta nin se on kystä. Sääksmäki
  • tiinus oĺ vettä laitoiten tasal. Hollola
  • ennem paimmenis paistettii haulikkahii, enstää lapijo kaivo kuopan, siit kivet lailoillej ja pohjallej ja siit poltettii tulta. Jaala
  • Kahvin pinnalla liikkuvista kuplista voi ennustaa: se ol rahhaa kun ne (kuplat) tulliit tänne (juojan puoleiseen) laitaa, jos männiit tuonne laitaa se ol rahamännöö. Uusikirkko Vpl.
  • tòenen làeta (omenapuusta) kuivi kun salama iski siihen. Juuka
  • pit ruvetal (lasta nukutettaessa kehdon) làetaa ja làolook korvaa. Juva
  • Kengästä, jonka päällinen tehdään painamalla: Kokkapàinossa varrel làijat kum pannaa yhtee ni terennahka jiä tähäv vällii, se vahvistoo. Hirvensalmi
  • Oli sellaisia karvahattuja että làej̆jat oĺ karvoista, kankaasta sisus. Pieksämäki
  • siin (käsikivien puisella jalustalla) oĺ làejat estämässä jauhojen putoamista lattialle. Pihtipudas
  • Kupattaessa sarve sisää, tännel làetòe sitte hyytyy sakea veri. Joutsa
  • se ryösäs (= ryöppysi) laitajeˀ yli se ves myllyn rännissä. Keuruu
  • Kukas on taikinakorvom pessy ku laiat ovat vielä taikinassa. Alajärvi
  • Jok oli perso se tahto ruopia sen (puuropadassa olevan voisilmän) ommaal laitaasa kaikkien syödessä samasta padasta. Saloinen
  • Kun paska saa jästijä (= hiivaa), niin se nousee yli laetaen sp. Kestilä
  • Puolukka ei ook kun toiselta laijjalta punanen. Pattijoki
  • Vaen ne ryyppäsi (velliä) kupin laijasta ennenvanahattaen. Suomussalmi
  • Taisit polttaa ne sukkas siinä lieskan (= lieskakiven) laiala. Tervola
  • liekkosuinen astia, laijat viistossa. Vermlanti
  • Hyvä hevonen on leveärintainen ja sellainen ettèi ne òes làejjalla runkoo (= vartaloa) ne jalat. Jäppilä
b.
reen t. kärryjen kylki; mon.: reen irrotettava laitakehikko. [kartta]Levikki: HämK Kym, Kar osaksi, Sav osaksi, KesP PohP, joitakin tietoja VarE SatE PohE-K HämP-E KesE Kai, lisäksi yksittäistietoja. Vrt. laitainen 2.c.
Esimerkit
  • Kyllä talavella tilsat (= lumikokkareet, tierat) lentelee rekeej jos ̮eij ̮ole laitoja taikka särmejä. Pomarkku
  • Se (reen päällä olevan sontalaatikon pohja) oli ihan irrallinen, sem päällel laskettiin nää lailat. Orivesi
  • Kirkkoreessä täyty sev verral laitaa olla että, muija pysy reessä. Urjala
  • Sontakärrilöis piettii korkijat laijat jot ei sonta karist pitki tietä. Pyhäjärvi Vpl.
  • määj ja paal làijat rek̆keen! Kiihtelysvaara
  • Työrekkeel làetettiij jotakil làetoo làovvasta. Laukaa
  • piti nostaa ne laijap pois ja kangella kaataa sontareki. Pattijoki
  • Panipa ne (ajoreen) laijjat mistä hyäsä net tavalisesti kuothaav vielä fuorila, tuetaan vielä vuorilla. Alatornio
c.
veneen kylki; ”laidoissa” = laidoitettuna.
Esimerkit
  • Vene oli niin täynnä väkeä, että vallal laìtain tasàl̆la olì ettei juur eìkä juur sisä̀l̆let tullu vesi. Vampula
  • Paatin lailasa on reikä. Hämeenkyrö
  • myllylastii kuv vein (ruuhella) niin ei ollu kuj jos toin kämmenel levyselt laitaa vedenpinnan yläpuolella. Kymi
  • Kaloista lähtenyt nauka (= näljä) tarttu veneen laitoin. Virolahti
  • Veneentekijä painoo làiat làuasta runkoon. Hirvensalmi
  • Sitä jos liikoo lastoo venettä niil làejjat ryyppee piav vettä. Kaavi
  • Uimassa olleet pojat nous siihel (ruuhen) laijjallen nii se ruuhi keänty ympäri. Keuruu
  • justiin saatiil laitohin (= laidoitetuksi) se (vene) siellä. Kalajoki
  • me ei ruvettu melloa (= melaa) panemaal laijalle kun tuuli niin kovasti. Vaala
  • Em mie oom muuta ku pannus sel (veneen) laithoij (= laidoittanut sen veneen) ja sitte ool lähtenyk kävelemhää˷. Kemi
d.
veneen laitalauta. [kartta]Levikki: Kar paikoin, LänP, joitakin tietoja HämP-K Kym SavP PerP ja liepeiltä. Vrt. laitainen 2.c.
Esimerkit
  • pohjapuu ensim̆mäiseks, sit laiat pohjaa, ensimmäine varvi kii ja, sitte nii kaua etteepäi (kunnes) seitsemä varvii oli sitte. Tytärsaari
  • pitkä lankku, jonka piällä se hö̀yläs ne (veneen) làejjat. Hirvensalmi
  • kun ensimmäiset laijjat, aluslaijjat on asetettu, sitten keskilaijjat ja päälyslauvvat, tämä on kolmilaitanev vene. Salla
  • Veneissä on kolme neljä viis laitaaki, ku on kovàt kosket. Vittanki
  • sielt yks laita om mänt (veneestä) rikki. Kallivere
e.
teurastetun sian puolisko. [kartta]
Esimerkit
  • Savitaipale
  • Tavallisesti selkäpala ja sorkat irrotetaan ensiksi ja siit jos pannoa keskijä poik laita, siit se on neljännes. Lemi
  • Taipalsaari
  • Ruokolahti
  • Rautjärvi
2.
(levymäisen) esineen (kappaleen, rakenteen tms.) reuna-alue.
Esimerkit
  • Ne (puitavat viljat puimahuoneessa, luuvassa) olìva vastakkai tehkäpää keskel ja tyvipää lairol. Perniö
  • Täydenkuun pienenemisestä: hiiret syä sel (kuun) laitaa. Vihti
  • paa istuimpaikkaa hakkein siittä sänkyl laèralta. Vampula
  • Mistäs minä tiäräj joka pikkunen olej ja (sängyn) lairalla makaa sp. Pomarkku
  • Kyllä seinällä (= sängyssä seinän vieressä) on palio lämpöösee nukkua ku lairalla. Teuva
  • se (vati) putos tost pöyläl lailalt. Iitti
  • pesep pö̀ytä, muistal làij̆jat, jalakoja elä un̆nòutak sp. Kiihtelysvaara
  • Leik.: Hyppeeppäs tuohol luśikal laijallen nim pistän sinut suuhun! Ilomantsi
  • On pala pòes (kankaan) laijjasta. Juva
  • ärsistyy hoaval làejat, ne vihòittelloo. Konginkangas
  • Villasaaleihin tehtii (hapsut) làejjolle. Joutsa
  • Ommeltiin laij̆jak kiin̆nin niisä pylsyisä (= pylsymakkaroissa) että n ̮ei (veritaikinat) pursunneep pois sieltä. Hailuoto
  • Elä paa niin laijalle (= pöydän reunalle) sitä kuppia. Pudasjärvi
  • se koskup (= kuusenkuorilevy) pannaan katoksi (lehtisuovalle) pannaan kaksi puuta (kummallekin) laijalleen että se ei tuuli vie. Sotkamo
  • Verkkoa tehtäessä se ensin kuvot̆taal luomus – – ja sittä otet̆taan, yhestä làij̆jasta otet̆taan ne silimät nar̆ruun. Suomussalmi
  • sitte mie panin net (viilipunkat) sihem muuril laijale hautumhan, kiehua (= kiehuvaa) vettä niihi. Rovaniemi
  • Häneltä on kuollut kaksi veljeä sodassa: se on sitäki surua laijasta maistanu. Himanka
  • Tämä talo kestää laijallekki astua. Pulkkila
3.
maastonkohdan, vesialueen, tien tms. reuna, vieri.
Esimerkit
  • Laulua: oletteko nähnys suurta pukkija heinämäjel lairalla, sill ̮oli sarvep pitkäp päässä, kilikilikellok kaulalla. Hattula
  • siin oĺ pien mökki siin tie laijas enne sitä talluo. Joutseno
  • Ei mer siint pilahu jos koira laijjalt latkii sp. Sakkola
  • nuo kank̆kaal làijat on tä̀ynnä korvasientä. Kitee
  • Miul ̮oĺ niitä mertoja sitte tuone, virral làejjalel laskettiin. Liperi
  • n ̮èij ookkaal làejjalta kyllee. Juuka
  • Männään tästä iham pellol làetoo pitkin nii ei tarvihek kiertee. Virtasalmi
  • ne tästä ruohoil laijastakiv veti nuottaa. Lappajärvi
  • minä sanon että lasketaampa, muuan siikaverkko tuohon kivikol laitaam pyyntii. Saloinen
  • Kun on susi kuopassa niin ovat naurajat laijalla sp. Kärsämäki
  • suol laijasta se seorovaa aena korpi. Ristijärvi
  • mutta ku se (vene) siinä päiväpaisthesa oli törmäl laijasa niin se ravistui. Rovaniemi
  • siinä vaaral laijassa on tervahauta. Raisi
  • se (poro) saattaa kiikkua (= kiivetä) tunturil laithoin. Vittanki
  • Tuolha nuo lehmät ovat metsän laijas. Miikkulainen
4.
merkitty vesiväylä, laivaväylä. [kartta]Levikki: VarP rannikko, Himanka. Yhd. laivalaita.
Esimerkit
  • Luotsi vei laivaa pisi reimattu (= reimareilla merkittyä) laitta. Rauma
  • tost menè laitta pitki eräs laiva. Pyhämaa
  • Sitt ̮on tehty see uus laita. Kustavi
  • Venemiehet sijoittuivat purjeveneessä sen mukaan mitä laitaa millonki (vene) meni. Himanka
5.
ryhmiin 1–4 liittyvää kiteytynyttä käyttöä.
a.
astiasta (tilasta tms.), jonka vajaaksi jäämisestä (t. tyhjyydestä) ei ole haittaa: ”ei laitojaan itke”. [kartta]Levikki: eniten tietoja Poh Kes, joitakin tietoja HämK SavE PerP ja liepeiltä.
Esimerkit
  • Ei se (vene) laitojansa itke vaikkei sitä niin kovasti kuormitakkaa. Alavus
  • On vähän liian suuret huoneet: noo, ei ne laitojansa itke. Nurmo
  • Ei koppa laitojaaˀ itke sp. Muurame
  • Em mää sitä (astiaa) kumminkaan täyteej (marjoja) jaksap poimia, vaa˷ eihän tuo laitojaan itke. Oulujoki
  • Suuri hinkki ja vähä maitua, mutta eipä sel lairap pala. Isokyrö
b.
elämä tms. on ”laidassa” t. ”laidallaan” = äärirajoilla; lopussa. [kartta]Levikki: tietoja Kai, Pudasjärvi.
Esimerkit
  • se on elännä elämäsäl laetaan, kaekki varasak kuluttanna. Sotkamo
  • tottapa se on ollun niin laijassa se elämä etteivät lääkkeetkään auttaneet, vaan kuoli sydänkohtaukseen. Sotkamo
  • Ränsistyneestä talosta: Se oj jo laetaan asuttu talo. Vuolijoki
  • Ruoka on lopussa: siinä talossa on elämä ihan laijallaan. Puolanka
c.
”pois laidalta(an)”, ”laidoiltaan pois” tms. = pois raiteiltaan; suunniltaan, tolaltaan. [kartta]Levikki: tietoja PohE-K SavP KesP Kai LänP ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Flikka näki kärmeen ja peljästyi lairoiltas pois. Vihti
  • Suuttui kovasti ja oli vallan pois lairoiltas. Nakkila
  • No joha se ol laijoilt pois vuuve päivät koko meinink siint huushollist joten ei ihme, että talo joutui pakkohuutokauppaan. Äyräpää
  • männyt kesähän se oĺ pòis làij̆jalta kun alituiseen satoi. Kiihtelysvaara
  • kyllä sem puh̆heet ennen aenakiˀ ˀoli poes laijoltaa niin rivoja ne olivat. Ristijärvi
  • meni jo pois laijaltaan kun rupesi puhumaan joutavie liijam paljo. Puolanka
  • lajjasta pojjessa kokònhaan! Täräntö
d.
”laidasta laitaan” = reunasta reunaan; alusta loppuun tms.
Esimerkit
  • kyllä se (liistekatiska) oli vähintäin kolmem metriä lailasta laitaan. Orivesi
  • heijas (kattolamppu) kovast ku se män laijasta laitaa. Virolahti
  • hyvin soma làulu vàen em muistas sitä làejjasta làet̆taan. Nilsiä
  • Kerroin kaiken mieheni sairaudesta: tietystip puhuil laijasta laitahan niinko mulla on tapana. Himanka
e.
toimeentulosta: olla kiinni ”markan (t. leivän) laidassa”.
Esimerkit
  • Ruukaan minäki ottaa kiinni vain leivän laijasta sp. Merijärvi
  • kyllä se markan laijasta pittää niin lujastik kiiniˀ että se soekeaksi vennyy ennenkun se sem peästää käestään. Puolanka
  • oesil leivän laijassa kiini kun saisi lukunsa lopetetuksi. Puolanka
  • Ennen olivat langat halpoja: ei tarvinnum markal laet̆toa koetellakkaan kuj jo sae voatteet. Ristijärvi
f.
tuulee ”laidalta (käsin)” = sivulta. Vrt. laitainen 1.
Esimerkit
  • Nuvasselällä nousi kuuropilivi, se oli nuil laijalta laivan kulkusuuntaan nähden. Paltamo
  • Se kul laij̆jalta tuuli siinä ensi alusta vähän. Hyrynsalmi
  • Tuuli laialta käsim puhalsi käshin. Rovaniemi
  • soattaa se tehäp pakkasen (yöksi) kun tuuli on niin kylymällä laijalla. Ristijärvi
g.
ylenpalttisuudesta, liioittelusta: menee ”yli laitain (laidan tms.)”.
Esimerkit
  • Se meni jo yli laittates siinä kehumisessaan. Eurajoki
  • Kyllä sen puheet menee yli laitain, valehtelee niin, että issekki uskoo. Halsua
  • No ei sunkhaan se emäntä nyt aivan tosissaan kolmatta kuppia (kahvia halua), sehän mennee aiva yli laijan. Karunki
  • Haukkui toisen ulos laeroltas, perusteellisesti. Laitila
h.
”laidasta pitäen (lukien tms.)” = reunasta alkaen, järjestyksessä.
Esimerkit
  • Kättele aikaisemmin tulleet pitovieraat: kättelen nyt häntä làij̆jasta piten. Kiihtelysvaara
  • Siittä vain laijasta lukkiin. Tervola
i.
”ei aitaa eikä laitaa”.
Esimerkit
  • No eipä oo ennee aetoo ei laetoo sinun riitingilläs, suunnitelmallasi. Pielavesi
  • Lehmät saivat ennen kulkea vapaina metsissä: sillon aikana ei ollu aitoja eikä laitoja. Himanka
  • en tiijjäˀ en laetoo enkä aetoo. Sotkamo
j.
muuta.
Esimerkit
  • nytt ̮ei ol laita merras, asiat eivät ole kohdallaan. Vihti
  • ei se (eräs mies) ol lairassa, kunnossa, reilassa. Hattula
  • Siin laita lohkijaa ja pohja puhkijaa, enneku meist kerettiläisii (= körttiläisiä) tulluo sp. Pyhäjärvi Vpl.
  • sitä tuĺ niv vähäl lämmintä, ettèi se tunnuk kumpaankaal làetaan, ei vaikuta suuntaan eikä toiseen, ei kylmennä eikä lämmitä. Konginkangas
  • siitä (asiasta) äsköj jo laitaa aukasin kun koskettelin sitä hieman puheessani. Hailuoto
  • Minä sitä ammun vaan se meni laijalta, ohi, vieritse. Muhos
  • sill ̮on (jyrkkäluonteisella ihmisellä) tasaset làijat. Utajärvi
  • se (pilaantuva liha) on siinä märkänemisen laijalla, partaalla. Sotkamo
  • en soanuˀ unen laijasta kiini. Puolanka
  • ko oikein keinutik kahthel laithan (= kahteen suuntaan) niin kehto kaatui. Rovaniemi
  • suuthet hakathin kahta laitaa (= molemmin puolin) että nep (kangaspuut) pysyväk koosa. Rovaniemi
  • Menthin vain kuivin suin (kun ei ollut kahvia) työn laithan. Kittilä
  • käin tyhjìl lauvvoil laitaa tekemä̀s, sain palata tyhjin toimin. Venjoki
6.
asiaintila, tila, tilanne, tola; us.: ”se on sellainen laita (t. sellaista laitaa), että” = asia on niin, että. [kartta]Levikki: eniten tietoja VarP PohE HämP Kym, joitakin tietoja VarE-Y SatE-P HämE-K Kar SavE KesE-L Kai LänP ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Se on toine lait, se muuttaa asian. Rauma
  • mimmones se vesìkupì laìt o, olik niil (kanoilla kanalassa) jokù keppo (= kippo) siin erès? Sauvo
  • en tiäräk kuinka niittel (sisarieni) lukemisel laita oli, osasivatko lukea vai eivät. Vihti
  • s ̮olì semmonel laìta tol laattiapalkin kans että se tällättiin aìna niskav välìn kohtaal̆les (= kohdalle) se (lattiapalkit yhteen liittävä) salànko, salavaarna. Vampula
  • se on sellaist laitaa että kuv veri tulee norjemmaks kun maistaa vähän viinaa. Kymi
  • Pojast polv muuttuu, lapsest laita kiäntyy, harvoi hyväl päi sp. Sakkola
  • Semmosta se oĺ elämäl làeta, se oĺ tòesellàesta kun nyt. Liperi
  • Mies kysyy tohtorilta, saako ottaa ryyppyjä: mitenkäs se om mäkärä̀estel [!] làeta? Juuka
  • se ol semmosta laitaa että vanhossa (längissä) ei ollup paattojakkaa, pehmikkeitäkään. Keuruu
  • s ̮on sellasta laitaa jotta kum pitää ollak kantamus rahaa jos jotakin aikoo ostaa. Soini
  • siin ̮oli (jääkäreillä) kikkerät laijat (= täpärä tilanne) van jumala kun johtaa niin onnistuu. Ristijärvi
  • sitä viittä̀ ol laita, niin ovat asiat! Kallivere
7.
”onko laitaa” t. ”ei ole (mitään) laitaa” jssak = jk ei ole sopivaa, oikein, hyväksyttävää; jssak ei ole perää. [kartta]Levikki: HämP-K Kym, PohK osaksi, joitakin tietoja PohE-P SatP HämE KarE KesE ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja. Vrt. laitapeli.
Esimerkit
  • Onko se ny ennääl laitaa, kon semmosija juttuja pannaal liikkeelle. Punkalaidun
  • Onko se ny ennääl laitaa että joka yä meuhaa juavuksissa! Kangasala
  • Onks toi ny laitaa, tulee kotja, hevonen ov vahros ja miäs (juovuksissa) ku taivaan käki. Nurmijärvi
  • Onks se nyl laitaa, että ne lehmät viäläh aina siint sarkojen poikki ja ramppaavat sen kauran orah? Elimäki
  • Onks täs nyt laitaa ko keskel päivää viel unta vettäät. Joutseno
  • Jos sil (puheella) ois mittää laitaa, ni jo sen muutkii tietäsiit. Uusikirkko Vpl.
  • liekköpä tuossa làitaa siinäkääˀ asijassa. Utajärvi
  • sehän onki laitaa ko niillä on niin harva sukka että luulee että om palijahin kintun aivan! Himanka
8.
taipum. a:na t. yhd:jen määriteosana: kelpo, kunnon, oiva, kunnollinen. [kartta]Levikki: eniten tietoja VarE-U-Y SatE HämE, vähemmän VarP HämP-K, Konginkangas. Vakiintuneimmista yhd:ista eri artikkelit. Rinn. laitalainen, laitaloinen. Vrt. laidallinen 1, laitaan.
Esimerkit
  • Ei henest kukka ols simmost uskonu (että hän tulisi raskaaksi), nii laita flikka ku ol! Rymättylä
  • Sepä hevosel ja suutari ämmäl ei oll ikä (= koskaan) laita kenkki sp. Raisio
  • Kyl tuohistama (= tuohia kiskomaan) täytyy mennä ei laita mämmi missä purkeis tul roppes mämmi olla täytyy. Paimio
  • Mahroks se ollakka mikkä lait raha, ku se toi äijänkin parkuman tälläs. Halikko
  • Jos oli pahà ja ankara (hevosta opettaessaan) ja anto piiskaa ni siit ei tullu laitahevòsta. Sammatti
  • Ei huaral koskaan laita lorttii (= kakaraa, mukulaa) ol sp. Vihti
  • mut kyl niit ̮ain sentään on ̮ollul laitapaikkoi kans palveluspaikkoina. Somerniemi
  • sik ku häm maitoastjam pani – – simmotteen kohtaan et, se oli – – hänem miälestäs laitakohras niin aamulla joku oli siirtänyt astian. Somero
  • kyl se on oìkeel laìtapoìka kun ei ryyppää eikä kulje kylillä. Pöytyä
  • Ei emäntäkulta tää laita lihaa o kun nim paljokin annetaan sanoi mustalainen saadessaan hevosenlihaa. Vanaja
  • oliko se laita aikaa kun kaiket yät valvottii! Hattula
  • ei se on nyl laita jälil kun se viipyy näin kavvan. Hollola
  • Tuleeks niist laita saappaat ensinkää! Orimattila
  • èi se ollunna làetapuhetta. Konginkangas