niska1
s.Levikki: yleissuomal. Yhd. hakoniska, haltijaniska, harjasniska, jäkkäniska, kekkaniska, kullinniska, kyrmyniska, kyssäniska, lattianniska, naskuniska, paksuniska, ruskeaniska, vitunniska.
1.
myös mon.: ihmisen t. eläimen kaulan
takaosa.
Esimerkit
- nim palì mu niskan kualennusiva, puutuivat. Hinnerjoki
- kasvaa parein niska hevosel kun hevonen kuohitaan mahdollisimman vanhana. Vihti
- Mies oli menny niim pahoin noin niskoillas pudottuaan rakennustelineeltä. Vihti
- mitä̀s s ̮olì kovìv vahva se raatosusì ko se lampaankin niskans pääl̆le otti ja menì ylì aìtain että hutkahteli. Vampula
- se (vihainen sonni) kattelee muljauttelee vaaj ja niska on tollai sankal̆la (= kaarella) ja vääntelee päätäns. Vampula
- Paksuniskaisesta: Niska ko ryävärillä, vatta ko syämärillä. Loimaa
- Ohutniskaisesta: Niska niinko kuranen lampaan sääri. Loimaa
- kun sai (pakoon juoksevan pojan) niskahan kiinin ni se kohta kääkisti (= kellisti) maaha. Nurmo
- lyätiin kalan niskaan semmonen ahrain tuulastettaessa. Orivesi
- väännän nin ett ̮on niskat nurii. Hattula
- niskostani vetää suanta. Hattula
- jäniksel on korvat tol tapaa nisas. Myrskylä
- ol nisaij ja kulkku niin kipeä. Artjärvi
- lehmä niskoa ei tult ei nii miteä vaik toine oĺ (teurastettaessa) lyövinneä yleolkaisijoa, olkainsa takaa. Lemi
- Hänen niskassaan ko on nii suur ajos jottahan ni mittää ei oikee saa tehneekää. Valkjärvi
- Ihmisestä, jolla on syvä niskakuoppa: se on nii laeha niet sil ̮on kakspiippuine niskaki. Kurkijoki
- Kupattaessa pannaan sarvia selkään ja tuas nä̀ehin niskòehin tänne molemmille puolin. Jäppilä
- kyllä se niskasat tàettaa, se on nih hurja. Konginkangas
- niskasta se kissaik kantaa pòikaasa. Utajärvi
- ei nousen niskaan tuohikontti, kun viilekkeet ovat tarpeeksi ylhäällä. Sotkamo
- niskoja pitäsih hier̆roak kun om peä kip̆peä. Hyrynsalmi
- Pikkulapsella oli niskan ympärillä huivi ettei niskat lankea, hervahda. Varanki
- se (jääkarhu) lyöpi (hylkeen) niskhan kiini käpälällä. Jyykeä
- oikein se (palmikko) pitì puèttaa (= pujottaa) niskhan ylö̀s. Vittanki
- eikö se väntteä martautta (= ennusta kuolemaa), kun se (täi) niskassa asuu. Vermlanti
- pień laps ei jaksa piätäänkää pittää yllääl, niskat ain lörkähtää (= hervahtaa), piä ain voittaa. Tuuteri
- Pää pystyssä kulkevasta: männö̀ pää nisassa eikä näe mitään. Kallivere
- Naisten puseron mitoista: puoĺ hartijaa on oloka ja puoĺ olokoo on niska, niskanmitta. Siilinjärvi
- tukan niskaan ne heitti lokin (= jättivät kiharan) hevoselle sen harjaa lyhennettäessä. Vermlanti
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
Esimerkit
- Vanhaksipiiaksi jääneestä: On mennyt ylì niskates. Mynämäki
- monta kertaa (siinä työssä on) mennyk käsì niskan takàk konnei säìly, onnistu jssak työssään. Vampula
- heittelee (= nakkelee) niskojaa. Hattula
- Meijeri ei kannattanut taloudellisesti: ei kannattanun niskojaan mejjer, hävittivät pois. Nastola
- siell ̮ol (juopunut mies) ojas niskat nurin, nurin niskoin. Jaala
- Verkko on helppo kääntää nurinpäin: onhaan sil norjat nisat. Kymi
- Puuta vesurilla katkaistaessa piti ottaa toisella kädellä latvasta kiinni ja siit juuresta lyyv̆vä, niskat nuri. Lemi
- Pojantyttäreni suuttui minulle kovasti: se ku tutahutti vatkais niskojaa niin oikein pelkäsin. Uusikirkko Vpl.
- Niskojee huostas on ylpeä ihminen. Äyräpää
- Puu kuatuu niskoĺlee kun se kaatuu siihen suuntaan, josta sitä on sahattu. Sulkava
- Synkkänä murjottavasta: on ku härkä kirves niskassa. Juva
- Se työ on vastenmielistä: min̆n ̮òun niin niskollai siitä hommasta. Maaninka
- Hiihtäjä kaatui jyrkässä mäessä: se kul làetto nurin niskoim mänem̆mään kerinkakkoina (= päistikkaa) sinnej jiällen. Nilsiä
- jos èi oot tukkimehtä niskassa syntynnä tähäm moalimaa (= jos ei ole saanut omaisuutta perintönä) niin ei ole varaa kovin kummoiseen asuntoon. Pihtipudas
- Kaisassa om mulle akkaa ihan niskaa asti, tarpeeksi, riittävästi. Lappajärvi
- Hän tekee, mitä haluaa: kyllä sen niskak kest̆tää. Nivala
- kyllä (nainen) oli muka olevin̆naan, niskojaan nakkeli ja persettääm pyöräötteli! Utajärvi
- Selän takana puhumisesta: niskan takan sanottii hänest ("pahasilmäisestä" ihmisestä) aina, ei hänel suust suuhun kuka mänt sanomaa mittää karttoitha sitä kaik. Venjoki
- Kangas loppui ja loimet katkaistiin: kankaalt männiit niskat poikki. Tuuteri
b.
vaatekappale on ”niskassa” = yllä,
päällä.
Esimerkit
- simmone helveti suur karvapaltto (= turkki) sil ol niskas. Sauvo
- pitää talvikamppeita kovotan niskaan kun on niin kylmä. Orivesi
- Kootastas (= koetapas) vetää niit suurisän (= isoisän) housoo niskahas! Kymi
- Kunhaan ny jotaah niskahain verin kun otin ja lährin meneh. Kymi
- Kun vuan näk jotta kuorma juuttu kiinik ni se raśturkki (= päällyskankaaton lammasnahkaturkki) niskassa välleen (= nopeasti) läks. Tohmajärvi
c.
olla (jkn t. jnk) ”niskassa (niskan päällä
tms.)” = kimpussa; käydä jkn (t. jnk) ”niskaan (niskan päälle
tms.)” = päälle, kimppuun.
Esimerkit
- kyl köỳhä ja huòno mièhe niskol aì olla. Sauvo
- ain neeh hɛnè niskasas ̮o et hɛnèn tarttis ain vaa antta rahà. Perniö
- eì tämmöseem paikkaan trenkiäkän saat toista ko polliiseja niskaa hasìtettaan, usutetaan. Vampula
- hirsijä tuli niij jotta jyräji niskaha. Nurmo
- se hyäkkäs mun niskaani. Hattula
- mitä kaupunkist tulee ajokoiraa nin se ol lampaan niskas paikal, heti. Hollola
- siält (porstuan parvelta) ne sit roitos vettä (paimenen) niskah keväällä lehmiä ulos laskettaessa. Kymi
- Mammavainaa oli ankara: jos olit liika vallato, se oĺ pija niskois. Lemi
- no viikom peästä lauvantae₍oamuun kun elettiin niin sillon se oli karjan niskassa nahkantekijä, karhu. Sotkamo
- se (ahma) puusta vahtov̆vaa (poroa) ja sieltä hyppej̆jää nisk̆kaan. Suomussalmi
- Puutteen vuoksi vilja puitiin hieman keskeneräisenä: pit männäv viljan nisk̆kaan. Kitee
d.
olla jkn (t. jnk) ”niskoilla (niskassa tms.)” =
taakkana, vastuksena; vastuulla, huolehdittavana tms.
Esimerkit
- Jouru ottama syy niskoilas. Pertteli
- se (mies) äiteensäs syytingin olis ottanu omahan niskahansa. Nurmo
- Mies vain jua kollittelee ja on siinä äitensän niskolla. Hattula
- vaikk ̮olis oma syy, nii lykkää toisen niskoille. Iitti
- Pojan velat on taloin niskoissa. Kiihtelysvaara
- se jä̀e sek̆kiik kunnan niskoille. Nilsiä
- eiköhän niillekkit tyttöellet tuleˀ ommaan niskaan velekoa. Kajaani
- se kiepaottaa syyn tuon toesen niskaan ihtesäs syyttömäksi tekköö. Puolanka
- miesten niskassa on (tämän talon) hevosenhoeto kum multa poeka joutuu, kasvaa aikuiseksi. Taivalkoski
- sano, hään ̮ei taho olla muinen niskoila. Rovaniemi
e.
f.
(päälleen) putoamisen takia sairastuneeksi arvellun lapsen
sanotaan olevan ”niskalla (t. niskoilla)”; tällaista lasta
parannettaessa häntä ”nostetaan niskalta (t.
niskoilta)”. [kartta]Levikki: SatE, lisäksi tietoja
liepeiltä.
Esimerkit
- ko lapset mennee niskolas niin täỳtyy vihtoo ja hiàroo niskasuànii. Pöytyä
- olì ne (lapset joskus) niskoil̆la ja niitä nostettiin tosta suusta (sormilla) sillai että ne vähä̀ yäkkäsiväkki. Vampula
- Lapsen kitalakea vasten asetetun sormen kans niitä (lapsia) nostettiin niskalta. Vampula
- niskalla ne (lapset) kans ̮oli kun ne noim päällens putos. Urjala
- Niskat suuhun meni lapsilta joskus kun ne kaatuili kitalaki laski alas. Forssa
g.
(pahasta) luonnosta, sisusta, tahdonvoimasta tms.
Etenkin: ”jklla on niskaa”, jku ”saa
niskaa” tms. Vrt. niskavoima 2.
Esimerkit
- Kyl sil oo jo semse niskaa et se pitää puales. Pyhämaa
- se on saanuk kasvaa helläst, eìkä sotàväèskä tahrot saar sen niskoja poìs. Pöytyä
- Ei siitä oom mitään apua vaikka sitä kuinka kurittaa niskaa kasuattaa vaan sille. Kuortane
- minä sanon että vormyntärill (= oikeuden määräämällä holhoojalla) ei os sitä niskaa että myyläs sitä. Urjala
- Ei silt pojalt niskaa pois saa puheella, selkäsauna siihen tepsii. Lammi
- jos (erään miehen lapset) eivät mennyn (minne mies käski) nii men ittem mun ne sai nii pal niskaa ne lapset. Iitti
- Poekapa herkes niskalleen (= ryhtyi niskoittelemaan) eekä lähtennä. Vieremä
h.
sellaisella, jolle aamulla ylös nouseminen tms. on
vastentahtoista, on ”väärä niska”, ”niskat
väärässä” tms. [kartta]Levikki: tietoja SatE-P PohE Ver,
lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- menkääs mukùlat maatej jo ko aamulla on kumminkiv vääräniska nosta ylö̀s. Vampula
- Aamul ov väärä niska nostesa – – kon ehtoolla kavvan valvoo. Kiikoinen
- Ny ois jo aika mennäp pitkällee, ettei tarvihteis aamulla noustan niskat väärässä. Lappajärvi
- Vastahakoisuudesta: ompa sulla väärä niska lähtiäm mua saattelehen iltaseuroista kotiin. Himanka
- kyllä siin ̮oli niska veärässä – – niska veärässä nousi. Puolanka
- tuĺ veärä niska (= paha mieli) sillej jok ̮ei soanna jouluksi uusia vaatteita. Vermlanti
i.
”pistää niskaan”, kun työnteko ei maistu, kun
laiskottaa tms.
Esimerkit
- Kyllä sen taas niin pistää niskaha nottei sen työnteosta tule mitään. Kuortane
- Äiti tottelemattomalle lapselle: Pistääks niskahas kun pitäs jotah tehrä. Kymi
- työn teko nisk̆kaam pisti. Kiihtelysvaara
- Lehmän arvellaan suuttuneen huonosta kohtelusta: mik̆kään sillen nisk̆kaam pisti kun ei tule kotiin. Kiihtelysvaara
j.
”niskaan pistäen” = yllin
kyllin. [kartta]Levikki: SavP etenkin pohjoisosa.
Esimerkit
- Kyllä tässon suana tehä ihan niskaan pistäin. Heinävesi
- On tässä suatu nuita kerjäläisiä passata ihan niskaan pistäen. Pielavesi
- Kyllä meillä on tänä kesänä tehty heinee niskaan pistäen. Pielavesi
- Työtä on liiaksi: tässä suap tehhä että iha niskaa pistää. Juva
k.
vaikeassa asemassa olevalla on ”hirsi niskan päällä (t.
niskalla)”. [kartta]Levikki: eniten tietoja KarP Sav,
vähemmän KarE-K KesP, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- tulì kans (naimisiin mentyäni) solmu niskam pääl̆les siinä, eì ny aùtam mennäm minkää niin kuin nuorena miehenä. Vampula
- Velkoja ei hätyytä: Se ei paa hirttä niskan piälle. Tohmajärvi
- Kukaan ei ole kiirehtimässä: Ei ou hirttä niskan piällä. Kontiolahti
- no ehä sielä hirttä niskale panna, kuha tiette vähemännii. Juva
- Elä ota velekoo, velekaśella miehellä on aena hirs niskan peällä. Tervo
l.
m.
eräässä leikissä toista niskasta tartuttaessa häneltä
kysytään: ”niskaa vai luikuria (t. luirua)”
tms. [kartta]Levikki: SatL, joitakin tietoja VarP-Y ja
liepeiltä.
Esimerkit
- Toinen puristaa toista niskasta ja kysyy: Kumpi on niska taikka luiru? jolloin toisen vastatessa "luiru" puristaja hellittää otettaan, mutta jos vastaa ”niska”, toinen puristaa vielä kovempaa. Kalanti
- Niskaa vaiko luikuria? Ahlainen
n.
o.
p.
ohjata ajoporoa ”niskalta (t. niskan päältä)” =
ajohihnaa niskan yli heittämällä. [kartta]Levikki: PerP
osaksi. Vrt. niskata 3, niskaus 2.
Esimerkit
- Ajaa poroa niskam päältä. Pelkosenniemi
- Ajoporosta, joka seuraa herkästi niskan yli heitettävän ajohihnan ohjausta ja kulkee siksi suoraan: niskam päältä oijus. Savukoski
3.
ihmisen (t. eläimen) niskaa muodoltaan t. sijainniltaan
muistuttava luonnonmuodostuman, maastonkohdan, esineen tms. osa.
a.
kosken, (korkean) maastonkohdan t. rakennelman (kapea) alkukohta
t. yläpää, -puoli.
Esimerkit
- siäl oli piän sauna siäl santakuapan niskal. Vihti
- siin ̮om (eräässä kylässä) pitkin niit peltojen niskoi taloi. Kymi
- Virran niskal on nyt nostur, se ruoppaa sen enstäi. Luumäki
- tuol ̮o suo nisal kangasta. Pyhäjärvi Vpl.
- tammen niskal̆len (= padon yläpuolelle) tul̆loo suurempi tahep pienempi myllylampi. Kiihtelysvaara
- siinä Surman (erään kosken osan) niskala se on. Hirvensalmi
- tukkirännin niskalla om mies vahtimassa ruuhkoa. Konginkangas
- Ahollaijat kasvo raitoja ja vainijon niska oĺ täynä raitoa ja haapoa. Jämsä
- Kerran kokosimma mettäsaran pääsä heinijä Härkinnevan niskalla. Hailuoto
- me vejimme yhtenä yönä kulletta (= povetonta nuottaa) siinä (kosken) niskalla. Ii
- Tukit hinataan järven yli lauttoina: pyrrä̀isähän ne häätyy hinata, vettääs sinneˀ ojan niskaan, joen alkukohdalle. Ii
- päästihim mäjen niskalle niin silloin hevonen lähti menemään. Kemijärvi
- Kosken yläpuolella olevasta nopeavirtaisesta kohdasta: Niskasa se koski jo nielee. Tervola
- alkaa vesi nousemhan sem paon niskala. Kittilä
- koskessa on kova veto niskassa, vaarallista mennäs siihen. Täräntö
b.
rakennuksissa ja (puu)rakenteissa: vaakasuora kannatinhirsi t.
-puu. Rinn. niska-alummainen, niska-alunen, niskahirsi, niskain 1, niskanalunen, niskanen, niskaorsi, niskaparru, niskapuu 1, niskas1, niskashirsi, niskasin, niskavasa, niskavuoli, niskijäinen, niskonen, niskunen, niskus1 1.
Esimerkit
- se (täytelattia) o niskaje alla sit jos ol. Sauvo
- ristiin ne (halot uuniin) pantiin, ensi allen niskat ja sittep poikki uunin. Vampula
- hiùkan sillai niskaa on niittem (lattian) partten alla. Vampula
- siinä (karhuäkeessä) olì kolmesa niskasa ne piikit. Vampula
- niskaim (ketaraparia yhdistävien palkkien) päälle larottiin sitte (työreen) pohjat. Kauvatsa
- ne olì niskaim pääl̆lä yhrep parret riihessä. Kullaa
- Tukipölkystä, jonka varassa palkeiden poljin on pajassa: Paas se niska sen vivun ala! Kuortane
- Korkee halkopinon alle tarttee tällätä hyvät niskat (= aluspuut, telat) ette se pino kaalu. Hämeenkyrö
- sylkee semmosia proiskauksia että permannon niskak keinuu. Karkku
- siällä oli niskat seinäl läpittep parrenniskat, riihel levym (= leveyden) mittaset, ne niskat. Orivesi
- Saunan lavon niskaks lyöjään sellane tukeva puu. Lestijärvi
- Porrastietä ku tehhään niskap pannaar rämmeesee˷ ja sen jälkeen poikkipuut. Haapavesi
- ne (rangat lamamiilussa) pannaan niskaem peällej ja alta sytytettään. Sotkamo
- seihtemellä arkulla olova karjan silta (= karjan kulkutielle tehty silta), niskat oli mitä pitintä puuta sae niskoksi. Kuhmo
- veistethän rannalta karhaakasta (= karahkasta) niskat (tukkilauttaan), kaksi, ja nauloila tai vittoila siòthaan kiini. Täräntö
- ko (välikaton) niska (= välikaton kannatinhirret) ol jo salvettu, laskettin tasàkertta sit. Hinnerjoki
c.
myös mon.: teräaseen tms. (lyömä)välineen varren ja
teräosan yhtymäkohta; linkkuveitsen, pihtien tms. nivel- t.
saranakohta.
Esimerkit
- Niskat, ”pajapihtien se osa, josta leuat ovat naulalla yhteen liitetyt”. Jalasjärvi
- Saksien niskat, kohta, jossa niskanaula 1 ← yhdistää terät toisiinsa. Jalasjärvi
- Ruoskassa siiman ja varren yhtymäkohdasta: ruoskan niskat. Kiihtelysvaara
- kirves niskośta (= silmän juuresta) katkij̆jaa. Kiihtelysvaara
- vestokirves on niskosta (= varren tyvestä) veärä. Maaninka
- lapijo katkes niskosta, terän juuresta. Maaninka
- Linkkuveitsen nivelestä: niskat särky tuosta muv vèitestäni. Nilsiä
- murakòura, suuremp kun kuokka, neĺjä hoaroa, tàettuu niinkun kuokan niska. Konginkangas
- alako niskat murtuo siitä kuokasta. Sotkamo
- jo meni (harava) niskoilta poikki. Kittilä
d.
kaksiosaisen varstan vartta ja lyöntiosaa yhdistävä
nahkahihna. [kartta]Levikki: PohE osaksi, Alavieska Vihanti.
Esimerkit
- Se varttan (= varstan) niskaki perstavu (= haurastui) ko se oli nahkaa ja ko sillä oli montaki syksyä voitup puijjaj jyskyttää. Alavieska
e.
myös mon.: veneen kaareva
keulaosa. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Kai, Utajärvi.
Esimerkit
- yksi làuta oli niskain kohalta halennup pàisteessa pahasti. Utajärvi
f.
viljankorren ja tähkän (t. kasvin varren ja kukan)
yhtymäkohta.
Esimerkit
- meni niskap poikki niist tähkäpäistä kun viljaa iskettiin seinään. Vihti
- Ikikukka ei ole vielä aivan kuiva, koska niskat taipuut, ne o lötysköi. Uusikirkko Vpl.
- sèi kiirèikkääm (= kiirehdikään) mèijär ruis, kum pä̀evä pàestaa niskaaˀ ˀèikä terrään niinkun tèijär rukkiissa. Konginkangas
- niskostahan se oloki sitte alak̆kaa kuiv̆vaa ja mennee koukkuu. Pudasjärvi
- jos pää (= tähkäpää) meni niskoinhem poikki niin se piti puijja. Rovaniemi
g.
tav. mon.: tervahaudan ja siitä lähtevän
tervanjuoksutusrännin yhtymäkohta. [kartta]
Esimerkit
- Ylämaa
- pieh huoĺ jotta èi tuĺ nisk̆kòin kark̆kook, jottei tuli pääse rännin kautta sisälle hautaan. Kiihtelysvaara
- Ilomantsi
- Synnytyksestä: se (synnyttäjän mies) vahtii tervahaotoo, jottei mää niskoillee. Uukuniemi
h.
saarten välinen kannas. [kartta]
Esimerkit
- Mikä̀st sè niska nimì olìkan taas? – Majànisk. Kalanti
- Kustavi
i.
k.
muuta käyttöä.
Esimerkit
- Tervaspölkkyä ei pidä kuoria kuoria kokonaan, vaan siihen pitää jättää vähän kuorellista niskaa. Kauhajoki
- On kipee ku vapsaisem pisto kalusimen (= ranteen) niskalla. Suoniemi
- Se (loukkupyydys) on ihlan puinen, niskas (= siinä puolessa, jossa loukun kansi on kiinni) on tappi että loukun kans nousee ylös. Heinola
- Nuotan liian pitkäksi venähtänyttä yläpaulaa voidaan lyhentää tilapäisesti siten, että paula kiepautetaan kohon ympäri: siit se (paula) pannah (kohon) nisan taaks. Kymi
- Viikatteen terän asennosta: jos tuluo paĺjo esijä (= jos viikatteen varren ja terän välinen kulma tulee normaalia suuremmaksi), sillo lyövät niskoa (= viikatteen varren selänpuoleiseen yläosaan) suuttie, suutteen, kiilan. Lemi
- Akselin siitä kohdasta, johon pyörän rummun sisäreuna hankaa: niskoilta akseĺ kul̆luu, katkij̆jaa. Kiihtelysvaara
- Reen kaplaan siitä kohdasta, josta jalakseen pantava tappi alkaa: pari senttii upotet̆taan koko kaplas jalaks̆seen, nyt se èi niskośta piäsek katk̆kiim̆maan. Kiihtelysvaara
- Ankkurin rungon siitä puolesta, jonne päin koukku ei lähde kaartumaan: se ol se niska, se selekä kirkas, se ol kulunuj järvem pohjassa. Pihtipudas
- Uuden apajan vetämisestä heti edellisen takaa: Vettee nuottoo niskollee. Jyväskylä
- Aita- ja pesäverkon välisestä osasta, jossa verkkojata alkaa kaartua pesäksi: siellä niskallahan ne oli ne kalat, paremmi. Himanka
- Tapetun eläimen häntänahan irrottamisesta: soatiin keppi hännän niskasta allej ja mies ponnisti ja veti niin lähti (nahka irti) kun kuori puusta. Puolanka
- Parilan varren yläpäästä: Joo se mennee niskoista poikkip parìla ku se kuumenee nii. Kolari
