alhaalla
part.[kartta]Levikki: ei tietoja Ver.Asu: alaalla itämurt. sekä HämP koillis- ja lounaiskulma, PohP Punkalaidun Perho Ylivieska Saloinen Haapajärvi Kemijärvi [kartta], alahalla tietoja PohE etenkin eteläosa, SatP pohjoisosa, HämK etenkin pohjoisosa, Kym, KesE osaksi, Orivesi Längelmäki Pälkäne Luopioinen Luumäki Tytärsaari Uusikirkko Vpl. Kanneljärvi Hirvensalmi Himanka Rovaniemi Pelkosenniemi Tyrö [kartta], alhaalla tietoja Var Sat Häm, PerP länsiosa, LänP Iitti [kartta], alhailla Loimaa Metsämaa Tammela [kartta]. Tulosijan asemesta useimmiten alas t. ales. Vrt. alas, alempana.
I.
adv. Rinn. alhaana, alhaassa, alhana.
1.
paikasta.
a.
matalalla t. jtak vertauskohtaa matalammalla.
Esimerkit
- näyttä täältpäi (rakennus) nii alhaltta olèvas. Hinnerjoki
- aurink o jo alhal. Pyhäranta
- Tuohikontti ol alhalt vähä soukemp. Karjala Tl.
- Lyhyeltä ihmiseltä kysytään: Mistäs siäl alhal tuule? Halikko
- simmonen pièm punànen tupà ol sii alhal, talò alèmaspuòl. Sauvo
- hä o syntyn tosà alhal talòs. Perniö
- kuu kei ni alàl. Perniö
- tiä meni tualt alhaalk kautta. Vihti
- Lihavasta naisesta: s ̮on niinko merìmerkki alhaalta astit täysi. Vampula
- ja sitte taas jos sattu olemaa että hämmähäkkejä kovasti tuli siältä parsilta alhaalle – –. Noormarkku
- eij ̮yhtään sanaa puhunuk kum meni pää alahalla huusia kohori. Nurmo
- Ylähäll ̮oli (saunassa) yks luukku lavamperällä, alahalla vo₍ii olla usiampiki. Ilmajoki
- Puolison valinnasta: Koittaa korkeelta, kyllä alahalta aina tiätää saavansa sp. Parkano
- yks on ylähällä (ahdettaessa), toinen heittelee alahalta. Ikaalinen
- Se (vitominen) aljettiin allaalta ylös saakka. Längelmäki
- Alahallet tuli nastoja. Längelmäki
- alaaltakin ne (kangaspuut) on kiinni. Urjala
- alahalla on alane ja ylähällä lutti. Luopioinen
- hiukset on alhaalla, valtoiminaan. Hattula
- Siinä täytykin ollap pitkä mäki, että kerkis sel lorikommal (= laskiaislorun) lukkeen ennenku oli alhailla. Tammela
- niit (käsiä) ei kärsinnyn näin alaal piteä. Padasjoki
- toinem mies ol siel ylähäl toinen ol alahal. Padasjoki
- Hevoist (arvioidaan) alhaalt ylöspäin, muijaa ylhäält alaspäin sp. Porvoo
- pantii se (vispilän) ylipää renkaasee ja sitte alhaalt sito. Askola
- tulee pal viljämmäks jakka päivä menee alhaalleh. Iitti
- Arv.: tyv yleäl, lalva aloal (lehmän häntä). Lemi
- hylkeempoika oli tarkka se jos kuul ääntä silloon s ̮oli (avannon reunalta) alahàl. Tytärsaari
- ko pilvet olliit alahàl siit o ves likehèl. Uusikirkko Vpl.
- Aurinko on jo alloal. Hiitola
- se tuolla allaalla assuu. Rautavaara
- sinne alahalle (luomapuille) ja sinne yl̆lääle kaks pohjukkata. Hirvensalmi
- Näöttää ninku tuo tuntviisar oś tiällä yl̆läällä ja minuutviisar al̆laalla. Kangasniemi
- allaalla sitte on (nuotassa) niin tuota sommat. Viitasaari
- se oĺ se tieki siiheˀ aikaa ni alaalla moam pinnassa että sille tulvi vesi. Leivonmäki
- pata oĺ voa (haahlassa) siinä alaalla. Joutsa
- kaks kaivoa, ylähällä ja alahalla. Pertunmaa
- alaala semmonej joki män. Pertunmaa
- allaalta se (sokeritoppa) ol levvee puntti. Keuruu
- akkunat oli alahalla (= maassa) ja ovi oli särijetty. Himanka
- allaalle (miiluun) jätettiin ympäriinsä joku reikä. Pattijoki
- vähäl leviämpi täältä allaalta ja kapeni sitten yllää. Ii
- ku oli päivä allaallaan – –. Ii
- tuolla al̆laalla (vaaralta katsoen) näk̆kyy Iijärvi ja Karhulan kylä. Ristijärvi
- lyhthenantaja (riihessä) sitte alahala. Rovaniemi
- kauhiam palio ylhältä leviämpi ko alhalta. Rovaniemi
- lopen on terä allaal (viikatteessa), kettää moatakkii i sammalii. Tuuteri
- ei alahaal nii kovaast tuule ko ylähääl mättähääl. Tyrö
b.
c.
kiukaasta: purettuna puhdistusta varten. [kartta]
Esimerkit
- ennen täyδy nek kiukkan kive alasajat ja net täyδy ussenki ol sillo, ussenki ni alhalk ko, ko nuahoja tul. Hinnerjoki
- Siäl ol kiuvas jo alhal. Halikko
- Paattinen
d.
virran alajuoksun puolella. [kartta] Vrt. alhaalla I.1.e.
Esimerkit
- Tullee ouvon näkönen mies, tuolta allaalta päen. Rantsila
- tuolta allaalta Oulum puolesta. Kajaani
- Käytiin alaalla Utajärvellä. Puolanka
- Kemijärvi
- nyte (lohipadossa) panham pönkkäämhän sieltä alhalta käsin. Rovaniemi
- Alahalle seun menny eikä ole sen koomin täälä näkyny. Pelkosenniemi
- Alhaaltakos sie olet poissa, kotoisin? Alatornio
- ohrakryyniä ostethiin Köngäsem markkinoilta, alhaalta niit olì tuotu. Täräntö
- itte villat kehräthin ja sitte painautethin alhaala. Jukkasjärvi
e.
ryhmään d liittyen etenkin tuulen suunnasta: merellä päin,
etelässä. [kartta] Vrt. alainen I.5.
Esimerkit
- Jos tuuli on pääsiäispäivän huameltta alhal se on siellä päivänseisaukseen asti. Nousiainen
- Tuule alhalt. Rusko
- Paimio
- Tuul tule alhalt. Halikko
- Tuul o alhal puol. Pertteli
- mää olìn kerran tual – – alhal, Kerìnkulmal. Perniö
- Kaloi tullee taas kaupunkir rantaan ko tuuli on alhal. Nakkila
f.
kirkossa kaukana alttarista, oven puolella.
Esimerkit
- Se kon takan kirkos istui istui alhaal. Kiukainen
- Se ko istus alapual ristkonki istus alhal kirkos. Karjala Tl.
- Mää istusin alhaal ovensuusa. Sammatti
- ”Kirkossa sanottiin ennen niiden istuvan al̆laalla, jotka istuivat 'ristikongin' takapuolella alttarista lukien.” Nilsiä
g.
h.
Esimerkit
- Talvinuotan vedosta (vrt. ales 1.b): kyl mää olè yksi tääl alhal, saattimen vieressä. Rymättylä
2.
3.
muuta.
Esimerkit
- Sie laulat nii allaalt (= matalalta), em mie saa laulanee nii allaalt. Kivennapa
- Ompas alaalla aikapäivät sanotaan yhteiskunnallisen arvon laskusta. Harlu
- al̆laalla on allim mielet juuv̆vessa vil̆luu vettä sp. Kiihtelysvaara
- ne meni alahallek (= halvoiksi) kaikki muut tavarat huutokaupassa. Himanka
- se ̮oli jo niin allaalla se ilima, kun se (salama) löe niin se kovastil löe. Kuhmo
