kupu1
s.Yhd. höyrykupu, kanankupu, kourakupu, uuninkupu, viinakupu.
1.
jssak pinnassa oleva pullistuma, kuhmu, kyhmy, kupura tms.;
”kuvulla” tms. = koholla, kuperana tms.
Esimerkit
- Kyl see kupùks sanòta see (veneen laidan osa) ko levin (= levein) koht on. Kustavi
- siin on semmonen kupù noussut ihoon. Pöytyä
- täsä̀ töllis olì semmonem miäs ennen ko olì aìka suuri kupù (= aataminomena) täsä̀ kurkusa. Vampula
- Keskeltä koholla oleva tie on kuvulla. Laihia
- Tervatynnyrin kimpi parkkorauralla vuoltihin kuvulle. Kauhajoki
- se (riihen kiuas) oli oikeen täysi, hiukan niin kun kuvullansa se kiuvvas ja, että siin oli paljo kiviä. Loppi
- nuotta àenotettaa (= pauloitetaan) (sillä tavoin) että se antaa kupuva, painuu vedessä pussille. Juva
- ne panhaan sitt ̮ensin sinnep pohjaa vasten, nep pitkäp puut, ja sitte vasta laothaan – – se kupù sittes siihin tervahautaan. Vittanki
- Heinäsuovan kylki on pullistunut: kupu yhessä kylessä! Kallivere
2.
pallomaisia tms. (pullottavia) ruumiinosia.
a.
eräiden lintujen ruoansulatuskanavan laajentuma; myös linnun
lihasmahasta, kivipiirasta.Levikki: yleissuomal. Vrt. kupina2 2, kupinas 2, kupsu2 2, kupunärä.
Esimerkit
- lint syä piä̀nì kivei sinne kuppuhus. Pyhämaa
- Sen lintuki tiätä, mitä kuvuss on, mutt ei sitä, mikä on nokas sp. Rusko
- Aina se kana krapaa, vaikka kupu on niin täynnä, jotta puhujeta aikoo. Laihia
- minäkip pruukaan koittaa (kanaa) että onko sen kuvusa mitee. Hämeenkyrö
- Sillon lintu laulaa kun on kupu väärällään sp. Kuorevesi
- jos ampuvat talvella meton nii sillä on kupu täys noita männynhavuja. Virolahti
- Puolensa pitävästä: ”Kupuunsa päin se linnullai nokka on” sp. Korpiselkä
- se on isolla linnulla metollàen niin se on kopran kokonen se kupu. Rautavaara
- kuvustki kelpajaa se sisus syötäväksi. Venjoki
b.
(ihmisen) vatsasta. Rinn. kupara.
aa.
Esimerkit
- Se sai kupus täytte viina. Kaarina
- Verä ny kuppuus stää piimää niättäs halkeet! Kokemäki
- Lehmälle: Joko sinä nys söit ne heinät kupuhus? Isojoki
- Mie oon iha syönee makune (= kylläinen) ei yhtää enempää mahu miu kupuhei sapuskaa. Viipuri
- Oma suu on lähinnä: kupuhie päi on nuokka kiperä sp. Pyhäjärvi Vpl.
- Lisää kahvia tarjottaessa empivälle kahvinjuojalle: Ehä se kahvkulta kupuva kiänä. Juva
- sev verran kun kòeran kuvussa pyssyy (= mitättömän vähän) sp. Konginkangas
- Lapselle: nytt ̮on kupu tä̀ynnä kyllä jaksat nukkuva. Nivala
- siin ̮on (kärttämääsi ruokaa) ajak kup̆puusi, että napa ritisee! Utajärvi
bb.
raskaana olevalla on ”kupu täynnä” tms.;
raskaaksi tulemisesta: ”saada kupuunsa” tms.
Esimerkit
- eì naìmine (= naimisiinmeno) mittɛ iɛ̀st (= iästä) riippuvaine ol, ku on kupù tɛỳs ni on kaùppa valmis. Sauvo
- hel (= hänellä) kiiltä kupù. Perniö
- mitä̀s muuta ko saa peittää nuppuns ko on saanu kuppuuns sp. Vampula
- Sik kyl katùmusta lykkäs ko kupù täytty ja paìsumaar rupès, ninko se katùmisella paìsumasta lakkais. Loimaa
- Näky olevan nin kupu kirreellä. Punkalaidun
- Kyllä soon jo kupuunsa saanu aikapäiviä sitte. Ikaalinen
- niin kàuvvon tanssasi (= huvitteli), kun sài kupusat tä̀öteen. Utajärvi
c.
kilpirauhasen suurentuma, struuma. [kartta]Levikki: KarK-P osaksi.
Esimerkit
- Istu vua miu viereeń, ei miusta kupu tartu. Sortavala
- ”Revon leukaluusta otettiin ydin ja sillä hierottiin kupua.” Ruskeala
- Uskomus: ei suam männäv vier̆raas̆seen nàurishuuht̆taan kupu kasv̆vaa kàul̆laan. Kiihtelysvaara
d.
Esimerkit
- Pamahutappas se (kalan) kupu, uimarakko, kupla1 4 ←. Kittilä
3.
maljamainen esineen (t. rakennelman) osa t. suojus.
a.
Esimerkit
- se (kirkon kellotornin sipulimainen) kupù olì melkein kirkoharjan tasàsa. Vampula
- Se kupu (= vanerinen, pyöreäselkäinen koppa) tarttee ollap (ompelukoneen) päällä aina sillon kun ei ommella. Suoniemi
- Ja sen (peltisen tuikkulampun, tuijun) kupu veti, trattimainen kupu, noin kahvikupillisen öljyä. Karkku
- Ai, kui sorja lampu kupu (= varjostin) teil on. Kivennapa
- yläkivvee (= myllyn ylempään jauhinkiveen) hakataa vähä kupuva jotta jyvät pääsevät paremmin kulkeutumaan kivien väliin. Juva
- Saarnastuolissa on kupu (= katos) ja kaije, kaide. Kuopio
- se (viskain) oli semmone, pyöriä, reijällinem peltikupu jolla, ne oli nakkonu jyviä. Himanka
- ”Kun tuli liikavarpaita, pantiin sipulista otettu kupu varpaan päälle.” Lempäälä
b.
kivistä t. tiilistä tehty kaareutuva kattorakenne kiukaassa t.
tuvan uunissa; saunan t. riihen tulipesän kaareva katto
(kiuaskivineen). [kartta]Levikki: Kym pohjoispuoli, KarE-K osaksi, SavE länsiosa,
Kes paikoin, joitakin tietoja Sat Häm ja liepeiltä, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Kun saunaan tehdään kiuas, niin larotaan kupu täyteen kiviä. Pomarkku
- Uuni kupu oĺ arina yläpuolel. Sakkola
- ku lähetää kupuva tekemää (= uunin holvia muuraamaan) kiv pittää ollap pystyssä. Juva
- sit oĺ löylykkäämp sauna, ko oĺ saunan kiukaan kupu paksu. Tuuteri
- Usijammast piti miähet tupakkaa (uunin kyljessä olevassa) kuvus, kaarevakattoisessa syvennyksessä. Pyhtää
4.
(kerä)kaalin pallomainen osa, kaalinkerä;
(kerä)kaali. [kartta]Levikki: Häm paikoin, Kym paikoin, Sav osaksi,
KesP-E osaksi, Ver,
joitakin tietoja Kar.
Esimerkit
- Kaikki väk ny mullittah kuvun taimii ku saatih saletta vihlon viimen. Iitti
- Kaali pittää istuttoov vua harvaa, siit se tekköö kupuva ja lehtijä. Juva
- Ja ko mulla on nii hyvä kuaĺmua, sielo kupuja ku tuoh́kerijä. Juva
- kualil lehistä kèitin (keittoa) kansa (= myös), èi òutettu kupuva. Jäppilä
- Kasvimaahan ol tehtyt turnusta (= turnipsia) ja kupuva. Pertunmaa
5.
kalanpyydyksen (merkki)koho, kuppu. [kartta]Levikki: KarE-K osaksi, joitakin tietoja
VarP, Karunki
Kallivere.
Esimerkit
- se (ahven) hotkase se syäti et kupù menè veδè alàha. Hinnerjoki
- liki onkee ol perätsin (= paino) ja kupu pit ylähä̀l. Uusikirkko Vpl.
- Ko kupu alkaa väräjää sillo on kala syötis kii. Äyräpää
- jos miss ̮o malto (= virtaamaton) veś, ei siin huoli ollakoa kuppuu verkkojen päässä. Sakkola
- Ko verkkoreäty (= verkkojono, -jata) oĺ lasettu pantii loppupeähä kupu merkiks. Pyhäjärvi Vpl.
6.
lieriömäisiä esineen päällyksiä t. runkoja.
a.
tynnyrin kehikko; tynnyrilaudoista muodostuvat tynnyrin laidat,
joita vanteet pitävät koossa. [kartta]
Esimerkit
- Ylitornio
- Ensinä tehthiin kupù ja kuusesta vantheet. Pello
- on vasìtut tekòvyöt (vanteet) joihin se kupù passautethan, sovitetaan. Kainulasjärvi
- Täräntö
b.
rysän t. merran runko-osa. [kartta]
Esimerkit
- Kymi
- Kun merran nielu oli saatu valmiiksi otettih pitkii pajuvvarpui, ohennettih varvumpää ja siint läks kuvun teko. Valkeala
- ku saahaan se kupù valhmiiksi ni veethään se miehusta (vanteiden ympärille tuleva verkko) pääle ja rysä on valmis. Kolari
