kieli
s.Yhd. jännekieli, kissankieli, koirankieli, kontinkieli, kylmäkieli, käärmeenkieli, linnunkieli, madonkieli, pitkäkieli, satakieli, siankieli, vilukieli.
I.
suuontelon pohjaan kiinnittyvä lihaksikas
elin.Levikki: yleissuomal. Vrt. kiela3 1, kielu 1.
Esimerkit
- siiv sualast keitetty kiält voileiväm bääl. Rauma
- neek (noidat) kiäliikin otti lehmilp pois. Vihti
- nys s ̮on (vastahiottu sirppi) terä̀vä ko maròn (= käärmeen) kiä̀li. Vampula
- oli jänni (= jänne) kiälessä eikä lapsi oppinut kunnolla puhumaan. Urjala
- ei saa kiroo, jumala leikkaa kielem poikki uhattiin lasta. Pukkila
- se (kangas) on (kapeaa) niiku kissa kieltä, neljä piejintä (= leveyttä) pittää olla enne ko saap kahe henge patja. Uusikirkko Vpl.
- sillehän (nuorimmalle pojallemme) se kasvo se valak̆kee paksu kokkeĺ kitalakkeej ja kiel̆leej ja se tukehtu, tukehtumalla se kuoĺ. Juuka
- ne puhistettii sorkat, kielet otettii ja kàik teurastetulta lampaalta. Hirvensalmi
- Pitkä kieĺ kun kirnun nuolijalla sp. Kiuruvesi
- Nauriinkylväjät ottivat siemeniä suuhuj ja sitte tuputtivat kielellä hyvim matalassa, iham moaperässä (kontaten) pit männä. Pihtipudas
- Laihasta leik.: Siinä ei oo lihhaa, muualla ko kielesä. Alavieska
- sitt ̮ei uskosit tuota sokkeata, kielellääm pani neolansilimään langan. Sotkamo
- porò sillon ku se hengästyy, sillon vennyy kieli ulòs, suu kahàlans (= ammollaan) ja kieli pitkälä. Vittanki
- se nahka ketettii (= nyljettiin) kypsilteem pois kieleest. Tuuteri
- mustalaiset pyysiit lihhaa hot (= vaikka, edes) kärpäsen kielev verra. Tyrö
II.
ryhmään I liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
1.
syömiseen ja juomiseen (etenkin ruoan makuun, maistuvuuteen)
liittyvää käyttöä.
a.
hyvä (etenkin makea) ruoka ”vie kielen perseeseen
(mennessään, mukanaan)” tms.
Esimerkit
- Tuoree leivä keral tuo munavoi on nii makijaa jot tahtoo viijä kielen kerallaa. Äyräpää
- Sokurii ei pie syyvvä paljuo makija viep kielen vatsua. Rautu
- kyllä net (vohvelit) tietenki vievät kielem pershessen. Jukkasjärvi
- se ois soanna niin hyviä kaffeita jotta ne ois viennä kielen alaan kulkkuo, kurkusta alas. Vermlanti
b.
c.
Esimerkit
- mun tulì niin tavàtoj janò että kiä̀lenin kuìvu oìkeen n ̮että suulakkeen kii. Vampula
- ko eij ̮om muuta ko kielem mitta matkaa niin se on sama mitä sitä syö; vrt. kielenmitta. Himanka
2.
puhumiseen, kielenkäyttöön liittyvää
käyttöä. Yhd. lippakieli, paskakieli, sammalkieli, soppakieli, sorakieli, änkkäkieli.
a.
puheesta, puhekyvystä, -taidosta, -lahjoista.
aa.
”kieli ei käänny”, ”kieli
kääntyy” vaikean sanan lausumiseen, vieraan kielen puhumiseen
tms.
Esimerkit
- ei muun kiɛ̀len kään sihè sanà. Perniö
- se (eräs nainen) kum puhu (omaa murrettaan) niin sillä kieli keänty vaikka minkälaesellen mutkalle. Ristijärvi
- hotmanniksi sano ( ”hoffmannin tippoja”, erästä apteekkilääkettä) jotku vanahat joella ei kieli keäntyny. Puolanka
- Oĺ kerinnä tullan niiv viiniks (oltuaan useita kuukausia Helsingissä piikana) ettee tiennä mitenkä kieltään kiännytteĺ ja oĺ tolokuttomast hotjanna (= holvannut) ihteesäh hajuvettä. Leppävirta
bb.
lapsen (viivästyneestä) puheen kehityksestä: ”kieli on
jäänyt jalan alle” tms.
Esimerkit
- mikä (lapsi) kävel ennempää se tallais kiele jalkaa alle. Uusikirkko Vpl.
- kuka laps lähtöö ennempää kävelemmää ennenko kävvyy luaťimaa (= puhumaan), sit sanotaa: se tallais kielem piäl. Tuuteri
- ka penkiˀ alta kielesäl löötännä sanottiin kun lapsi oppi puhumaan. Kuhmo
cc.
muuta puhekykyyn, -taitoon liittyvää käyttöä.
Esimerkit
- eì sej (sairaan) jutùista ennääm mittään ollu, kiä̀li sej jo sammalti ko tulì sanàt semmottia vajàvaìsia vaaj jo. Vampula
- Hyvä suustas, paha kiälestäs. Nakkila
- Hyvä kiäli on parrein ko manttaalim maa sp. Nakkila
- kyllä niitä oli semmosia miehiä jotka oli hyviä kielestään ja sopivia puhemiehiksi. Kuorevesi
- Kysymällä löytää perille: Kyl kiäli tiän viisaa sp. Porvoo
- puhuu täyttä suuta, ei osa kieltäh viinistellä. Iitti
- Männee ihan kiel solomuu vieraskielisiä sanoja sanoessa. Jyväskylä
- no kielihän se tutùksi tekkee, sull ̮on hyvä̀ kieli. Jukkasjärvi
- kielhän se maita käyvyy, kysyjä tielt ̮ei puutu (= uuvu) sp. Venjoki
- ainha se lapsen kieĺ männöö pehmiääst, ei sua koota sannoo, ässää ei sua sannoo, ärrää ei sua sannoo. Tuuteri
b.
(liiasta) puheliaisuudesta, suulaudesta tms.
aa.
”ei ole kieltään vellissä polttanut”
tms.
Esimerkit
- Ei ol kiältäs vellinkis polttanu. Halikko
- ei sen kiäli om mämmissä palanuj joka niil (puhua) liputtaa. Hattula
- Ei sen kiel uok lohkopotin (= perunakeiton) polttama. Kivennapa
- Lapsi ei osaa vielä kaikkia äänteitä: Rokas on palant tuo lapse kiel. Joutseno
bb.
”mikään ei pysy kielen alla”
tms.
Esimerkit
- Mite lie pääst miu suustain livahtammaa sellasii puhheita mitkä ois pitänt pittää kiele al. Äyräpää
- tuohan se tytöv viilekep pàikalla sano, èi sen kielen ̮alla pysyk. Kiihtelysvaara
- Pijä nyt tämä asija kielen alla. Kärsämäki
- yhe sä̀ekeem (säkeen) muistan (eräästä piirilaulusta), empäs muista, mäń kieleˀ ala. Jäppilä
cc.
dd.
”pieksää kieltään” tms. = puhella joutavia;
panetella, haastaa riitaa.
Esimerkit
- Miehet olivat kiältäs sip piiskanneet, kinastelleet. Vihti
- Vasitteen (= varta vasten) keittää kieltään eto asijan tautta, mokoman asian takia. Heinävesi
- Kuuluu se tuolla kylällä kieltä pieksäneen mun peälleni ja koettanu morkata minuva. Sotkamo
- se särköö kieltää siihe vällii. Tyrö
ee.
”liukas (terävä, sukkela) kieli”
tms.
Esimerkit
- sill ̮on niil liùkas kiä̀li että jos sillej jottain sannoo ni kyllä se sen kohta mennee sannool livàuttaa. Vampula
- Huutokaupan meklari oli hyvin suulas: kyllä sill ̮oli sittek klipoo kiäli. Nurmo
- Puhui liukkaasti: kyllä sen ̮ol kiel kèivelänä, kiveränä. Maaninka
ff.
”kielestä maailmaan vedetty”
tms. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja PerP
LänP.
Esimerkit
- Tuo se kaikki puhhuu ja juoruaa, joka onki kielestä veetty tähän mailmhan. Rovaniemi
- Mie olen niinko kielestä mailhmaav veetty, mie olen aina tykänyp praatata, puhua. Pello
gg.
”kielessään”, ”kielillään”
tms. = juttutuulella; humalassa.
Esimerkit
- Se on vähä kielesäs. Pusula
- Miähet tuli välist sahristki kiälees ku sitä vaan tarpeeks litkivät. Loppi
- A nyt täs piäs oikei kielillie ko sai sätkä hampaihe. Kaukola
- tòisin̆naar (eräs pikkupoika) röt̆tèyt̆tyy (= innostuu) huastelem̆maan, sittä sitä piisov̆vaa tarin̆noo millon on kielissään. Kiihtelysvaara
- sitä pittää ollak kielellään (sen) joka puojissa on myymässä. Kuhmo
- Kun hetki puhutaan, niin nääki isännät kä̀yp kieliisä, ryhtyvät juttelemaan. Kitee
hh.
liiallisen kehumisen, jstak vaarallisesta asiasta puhumisen tms.
aiheuttaman pahan onnen torjumiseksi sanotaan: ”paska (tuhka, tikku)
mun kielessäni” tms. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja VarE-U
HämK.
Esimerkit
- Sanomalla tuhka kiälesään olkoon estetään vahingon tapahtuminen, kun on puhuttu jstak vaarallisesta. Sammatti
- Kehumisen perään sanotaan: Vaikka tikku kiäleesäin. Vihti
- Jos kalamies pääsee näkemään toisen saaliin, sanoo kalat pyytänyt: Paskasin kielin se olkuo! Asikkala
- Kehuttuaan jtak toiselle kuuluvaa pitää vahingon välttämiseksi sanoa: paska kielehein. Myrskylä
ii.
muuta puheliaisuuteen liittyvää käyttöä.
Esimerkit
- Hyvä että hänki joutu joskus kiälestäs kii, puheistaan tilille. Kaarina
- Niin olis, kon molemmat päät olis kiälestäs valtoimenansa. Pöytyä
- Puhutaan mitä sylk suuhu tuop ja veś kielelle veteä. Lemi
- Olen kova puhumaan: Oha tätä kielt mattoiki syyvvä ja hautaaki viijä sp. Vuoksenranta
- Meijä Maija ko suoltua puhetta ni on kielkii karstal. Rautu
- sitä kun kielest̆tääm puuttuu kiinik. Kiihtelysvaara
- Läks se akoilta ruoste kielestä. Mikkeli
- Puheliaille naisille sanotaan: Joko kielestä läks sammalet? Kangasniemi
- kyllä se kielest̆tääm peäs̆söö. Maaninka
- Puheliaalla ihmisellä on kiel peälaella kun kontissa. Konginkangas
- Eijjoo kieli makkuuhoavolla. Ristijärvi
c.
puhumattomuudesta: ”kieli on pudonnut”
tms.
Esimerkit
- Onk hä mahtanu kiäles karottaa ko ei hä mittä vastanu mu hyvänpäiväsä. Paimio
- Onks sun kiäles menny solmuun? Loimaa
- Ooks kiäles niällyv vai ooks sä muutem peläästyny? Mouhijärvi
- Kiäli takertu kurkkuun. Karkku
- Jäiks siulta kiel kottii vai panit sie sen tullessaa taskuu? Ylämaa
- Onko emäntä purt kieleese poik vai onk se jäänt hampaa rakkoo? Vuoksenranta
- Onkos kiel jiännä oven väliin? Ilomantsi
- Kukko kielev vieny. Sievi
- Onkos kieli jäätyny? Ii
- kielikö liep (lapselta) puonnuk kun ei soas sannoa vaekka maksasi. Puolanka
d.
juoruilusta, kantelemisesta, pahan puhumisesta; juoruista,
pahoista puheista.
aa.
”kantaa (tehdä tms.)
kieliä”. Vrt. kielienkantaja, kieltenkantaja.
Esimerkit
- se tekè kiä̀li ni mailmaks, etè mittä määrä ol. Mynämäki
- Nee fyä̀räväk (= kuljettavat) kiɛ̀li. Perniö
- se teki mullek kiälet, juorusi minulle. Suoniemi
- Mua pistää se ihminen sittev vihaks, kunei muuta teek kun juaksee pirtistä pirttii kiäliä klappaamassa. Sääksmäki
- se (eräs nainen) käyp seuroissa ja siit kanteluo kielijä. Lemi
- se àina tòistem piälen kieltä kant̆taa. Kiihtelysvaara
- Viepi kieltä jos mitä näkköö. Suomussalmi
bb.
muuta juoruiluun liittyvää käyttöä.
Esimerkit
- Saiks voileevän kiäles palkka? Nousiainen
- kiälet aina kulkee. Vihti
- ei se kannotar ruvètak kiä̀liä takkaa ajjaa. Vampula
- lihànen kiä̀li leikkaa luìsen kaùla sp. Vampula
- Kantelijalle: Taasko sinä soitat sitä kanteleenkieltä? Töysä
- Se ämm on kielinensä joka reiäs! Isojoki
- Taas sillon kieliä hamehen helemas. Kihniö
- Ei kylän kiältä katkase sp. Suoniemi
- Kun hameenhelma on kääntynyt ylöspäin, sanotaan: Katto hamees liävettä, olet ämmäin kiälissä! Kylmäkoski
- se kävi kiälillää, kantelemassa. Hattula
- sill ̮on kiel ku kärmehel. Iitti
- minkälaisija pahoja soattoat (ihmiset) toisiise peälle niil veäril kielil. Lemi
- Sillä on aina kieli keskellä kyllää, tietää kaikkien asiat. Ylivieska
- sitten ne keäntää kielen toisippäin ja alkavat puhua pahaa takanapäin. Vermlanti
e.
”toista mielessä ja toista kielessä”
tms.
Esimerkit
- Toista miälesä ja toista kiälesä. Kokemäki
- Sinä tuas toista puhelet ja toista ajattelet, toinen kiäli ja toinen miäli. Loppi
- paa mieleheis älä paa kieleheis sano muinone ämmäkii pojallee. Uusikirkko Vpl.
- siul mitä om mielees, se on jo kielees. Tuuteri
- maltsi mieleis pure kieleis. Uusikirkko Vpl.
f.
muuta puhumiseen liittyvää käyttöä.
Esimerkit
- kiele lukkuu (= lukkoa) ei soa sepätkeä sp. Sakkola
- Kylän kiel, koin kontii sp. Kitee
- Tulloo kiel makkuuhuavoille kun ei ole juttuseuraa. Rantasalmi
- siihem Martti jo pääsi kielinehe, sanomaan väliin. Himanka
- puhes sieltä kuuluu seinän takkoo, kieli liikkuu siellä. Sotkamo
- runoin (= noidan) kieĺ ei pystynnä (jtak taikaa tehtäessä) kun se (lehmän parteen pantu halko) oĺ umpnaenem puu. Vermlanti
3.
muuta ryhmään I liittyvää kiteytynyttä käyttöä.
a.
etenkin kovasta kiireestä, innokkuudesta, malttamattomuudesta
tms.: ”kieli vyön alla”, ”kieli pitkällä”
tms.
Esimerkit
- kiäli pitkällä orotij jo niitä – – rasuaasia hyviä siammakkaroota. Nurmo
- Ikkää (= heti) ku tuĺ sytty, ni sitäpäätä kohvkattila tulel ja sit läävää kieĺ kussako (jnk kudotun vyön) al. Kivennapa
- làokkas niin että ol kiel pitkällä. Maaninka
- mie juoksin kieli leuvvaal. Tyrö
- Mennee persesuoli pitkällä, ja kieli kolomantena jalakana. Pyhäntä
b.
c.
asia, joka on muistumaisillaan mieleen mutta ei kuitenkaan
muistu, on ”kielen päällä”, ”pyörii
kielellä” tms.
Esimerkit
- eikä nykkän tul (pehtorin nimi) kiälen nokkaa. Vihti
- Jk asia oj juur olluk kiälem pääs, mut lähti menemään tippo tiähees. Somerniemi
- kyllä se mielessä kuveht̆tii ja kielellä pyör̆́ii, empäs muistak. Kiihtelysvaara
- ihan kielelläń oĺ (se asia) ja nyt putoś. Nilsiä
d.
jkn mieliksi olemisesta.
aa.
”mielin kielin” tms.
Esimerkit
- täyry vähä̀ myärin kiäli ol hänen (hevosen) kansas ja pistä leippä suuhu. Hinnerjoki
- se isä̀ntä ossaa ollan niim miä̀lin kiä̀lin sen (vähäjärkisen) kans että saa sen tekkee työtä. Vampula
- Miälin kiälin naamatusten, härrisä hampaim perseen takana sp. Suoniemi
- Pitäkee mielin kielin semmośta miestä! Riistavesi
- tähän ast olliit mielin kielin, a nyt repo sittu putroo, välit menivät rikki. Tyrö
e.
Esimerkit
- Korttipelissä: Piäntä kiäleen kyl matkalla paisuu. Metsämaa
- Taitamattomalle teräaseen käyttäjälle: Katto vain jottet verä kielehes. Alavus
- varmaam (eräs pappi) monaastip puri kiälehensäj (= harmitteli) jotta kul lähti Nurmoosta pois. Nurmo
- Ei s ̮ool (jk hyvä syötävä tms.) kauvvaan kiäliil, kon s ̮oon mennehiäh. Kymi
- Elämästä ei tulisi mitään ilman kodinhoitajan apua: sillohan nuo on huulet hukassa kun kieli moata viil̆löö sp. Juuka
- Poltti kielesä, joutui nolatuksi. Iisalmi
- rakko on tulluk kieleen, kuolleen sanomie tuuv̆vaan. Vaala
- Kekriruista ei saanut maistaa etukäteen: kekri kielel leekkov̆vaa, persiem pàekkov̆vaa sp. Suomussalmi
- Pitkähän kielehe (= pankkivekseliin) kävi nimijä ruinaamassa. Kemijärvi
III.
kielestä puheen järjestelmänä, kommunikoinnin välineenä; eri
eläinlajeille (etenkin linnuille) ominaisesta tavasta
äännellä.Levikki: yleissuomal. Yhd. hernekieli, kapulakieli, konttikieli, rengonkieli.
1.
Esimerkit
- laìtlalaìsep (= laitilalaiset) puhùva ni surkkian kamàla kiä̀lt. Mynämäki
- tuà Raùman puàli s ̮on kaikkein sukkelampaa kiältä. Vampula
- ruattin kiältäkin sä tairat osata? Nurmo
- Eikös se – – puhu viälä ällän kiältä, murretta, jossa yleiskielen d:tä vastaa l? Teisko
- minä oonkin oikeem paremmin kuarrevveteläistä siittä kiälestäni, kieleni puolesta. Kuorevesi
- kyllä tää or raamatum mukaan sentään tää (Rengon) kiäli. Renko
- Arv.: osaa kaikki kielet eikä mitiän koulua ok käynny (kaiku). Hollola
- se (jokelteleva lapsi) ruppee pämpyttämmää vua sitä ommoo kieltää. Juva
- siin on kaikkeir rumin kieli siinä Porin ympärillä. Himanka
- se on ihan sitä lapsuuven kieltä mänty ja kuusi. Sotkamo
- se san̆noo vanaha kieli: nyt om pilivet harakansulalla. Ristijärvi
- se on kielisä rikas, oliko se seittemäsä kielesä ku se on täysi, ja neljää se sen verran saattaa että jotenki pärjää. Vesisaari
- ne puhu ainian suomen kieltä. Vermlanti
2.
lintujen t. jnk lintulajin tavasta äännellä.
a.
Esimerkit
- huuhkajalla om monet kielet, se räkyttää ja nolokittaa kuin kettu, se vihelt̆tää ja nòukkoosal (= nokkaansa) liippoo. Maaninka
- Keväällä voi karjan laskea ulos syömään: ei leivosen kielehen lehemä kuolej jos ei seinäsä kiinip pijä. Kannus
- Kuovin kielee˷ ei ook kuolluˀ ˀellä̀imet, ku on kuovi tullu, on ellä̀imilles syömistä. Muhos
- mikä lintu se kieli, mikä maa se maneri sp. Kallivere
b.
”laulaa allin kielellä” tms = tehdä kaikkensa
jkn suostuttelemiseksi jhk. [kartta]Levikki: eniten
tietoja KarP.
Esimerkit
- ev (olisi viiniä maistanut) vaikka olis (tarjoilija) linnun kiälel laulannu. Vihti
- Sen piätä ei kiännetä vaikka allin kielellä laulas. Joensuu
- Minn ̮oun suanna allin kielet laal̆loo tuollep pentukarjalle, jotta pittää olla im̆meesiksi, vaen ei ne usko. Pielisjärvi
- Se huasto allin kielillä muttei siitollu apuva. Heinävesi
IV.
ulkomuodoltaan t. toiminnaltaan (ihmisen t. eläimen) kieltä
muistuttavia t. siihen jollakin tavalla vertautuvia esineitä, kappaleita,
muodostumia t. niiden osia. Vrt. kieleke. Yhd. harakankieli, harmoninkieli, häränkieli, jäänkieli, kallionkieli, kävynkieli, lampaankieli, lehmänkieli, palkeenkieli, pikkukieli, riusankieli, uuninkieli.
2.
ääntä tuottavia esineen osia.
a.
(etenkin lehmän- t. kirkon)kellon sisällä heiluva ja äänen
aiheuttava kappale. [kartta]Levikki: ei
tietoja Ver.
Esimerkit
- sanòttiin kläppäämisèks sitä (kirkonkellojen soittoa) ko se kiä̀lel̆lä vaal löì siihen kylkee. Vampula
- Paappas Pekka Perjakan kelloon uus kiel, näkkyy entinen puonneen siitä pois. Iisalmi
- Siinä ol usseempia kieliä siinä kulukusessa, se ol àeka romina. Pihtipudas
- Jos lehmän kellosta kieli putos niin se (lehmä) tuli huutain kotii. Vimpeli
- koskes sie vain kirkonkellon kielhen niin ̮ei jalat menek kipiäksi kun sie kiipeät sinne ylös! on neuvottu kellotapuliin kiipeäviä. Rovaniemi
- Puheliaasta: kovasti on nyk kiäli kellos. Nurmo
- Täällä oltiin toista mieltä: tääll ̮olikin toisellaanen kiäli kellos. Nurmo
- Jopa se kuuluu kellossa kieli keäntyneen, mielipide muuttuneen. Puolanka
b.
soittimessa: värähtelevä jänne, lehti, levy tms. osa, jonka liike
t. liikuttaminen saa aikaan äänen.
Esimerkit
- mull ̮on semmonen nälkä että suàlenin kiljuu niinko fiòlin (= viulun) kiä̀let. Vampula
- pelin (= viulun) kiälijä sillä lailla (hartsilla) laahattii, hartsattiin. Hattula
- yks kiel ̮ol aina virskantelehes. Iitti
- viulun kiel katkeś. Konginkangas
- siihen (olkipillin) kielen tekohonki piti hyvin oppia että sen sai soimaha. Himanka
- paimentorvessa on se tärrä elik kieli joka eänen antaa. Puolanka
- eistää oli jouhet skripkan (= viulun) kielin̆nä siis perrää hienokkaiset vaskset langat. Kallivere
- Viulun jousen jouhista: viulun kaaress ̮on kiel. Iitti
- Velallisen hätyyttelystä: ”Sikäli viulu vinkuu kun kieliä kiristetään.” Paltamo
3.
jnk aukon peittävä t. sulkeva läppä.
a.
jalkineessa: iltti. [kartta]Levikki: eniten
tietoja KarP Sav, vähemmän Var
SatE
PohE-K
Kym KarE KesP-L, joitakin tietoja
liepeiltä sekä yksittäistietoja. Rinn. kielilappu, kielinahka 1, kielitilkku (Alavieska), kielle 2.
Esimerkit
- Kiel mäń kassaa, veä pois se sieltä. Kangasniemi
- Kaikki varkaalle kelepoa kengän kielet ja suupielet sp. Multia
b.
kontin t. laukun sulkuläppä. [kartta]Levikki: eniten
tietoja KarP
Sav PohK-P Kai
Ver.
Esimerkit
- toas kiepilles siihel (eväs) làokun kielellek kump̆piir (käärme) rupes. Juuka
- kàolapuole heittäävät kieleks kun kuikan nahasta tehdään laukku. Juva
- kielkonttia oĺ viistolla kielellä – – làokkukonttia suoralla kielellä. Jäppilä
- Hyppää hullu, niin että laokun kieli leppasee (= lepattaa) sp. Kärsämäki
- Pane konttis kieli säppihi, ettei loksota auki. Kemijärvi
4.
muita kaistalemaisia, suikalemaisia kappaleita t.
muodostumia.
a.
b.
(kankaasta) repeytynyt, toisesta päästään kiinni oleva liuska,
palkeenkieli. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja VarP
SatP HämP, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Vaatteet on niin rikki ja repalaiset, että toinen kiäli lyä toisem pyärryksiin. Lavia
- Vaate repij̆jää palak̆keen kiel̆leen kun siihen tulee kolmiomainen repeämä. Kiihtelysvaara
d.
e.
Esimerkit
- Sadetta seuraavaksi päiväksi ennustaa ku taivahalle rupiaa ilimaantumahan tuulenkieliä elikkä riekalehesia pilviä. Kurikka
- se (märehtijän satakerta) om paljast kieltä täys, ei sitä tahlos saalap puhtaaks. Nastola
- Sienen ”lakin alapuolella on kielet”. Hollola
- sithään sanotah pernaks, joka on sellanem pitkä kiäl siiv (eläimen) vattam päällä. Kymi
- Röijyssä (= naisen lyhyessä takissa) ol kaks het pitkää kieltä, ne lepsutti takana. Vimpeli
- Kun vitsalenkkejä väännetään puomia varten tehhän kieli (= sälö) kannol laithaj ja karhakka (josta vitsas väännetään) pistethär rakhon. Rovaniemi
5.
jnk (työ)välineen leikkaava, hienontava, murskaava tms. osa,
terä.
a.
kaksiosaisen varstan l. riusan lyöntiosa, terä. [kartta]Levikki: KarK pohjoispuoli, KarP,
SavP pohjoispuoli, PohK ylämaa, Kai
etenkin eteläpuoli, joitakin tietoja PohP LänP ja
liepeiltä.
Esimerkit
- iham pit liäkär̆riim männäk kun riusan kieĺ kopsahti sormille. Rautavaara
- Suulàesta akòesta sannoovat että suu kääp kur riusan kiel. Lapinlahti
- Naimattomat naiset heittivät varstansa riihen ovesta puinnin loputtua: Minneppäen se kieli mojahti niin sieltä sitä tuleva kumppali katottiin. Kuusamo
b.
piiskan lyöntiosa, siima. [kartta]Levikki: PohP, Kai paikoin,
PerP Ver, joitakin tietoja liepeiltä sekä
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Notkee ko piiskan kiäli. Loimaa
- kuussäiseksi palamikoithin se kieli. Rovaniemi
- Uhkaus hevoselle: Mie otan ruoskan ja läiskäyttelen sillä että kieli pershauksella vinkuu. Alatornio
c.
loukun t. lihdan rungon hammas, loukun t. lihdan kannen
veitsimäinen terä. [kartta]Levikki: eniten
tietoja VarP
HämP, vähemmän VarU-Y
Sat PohE-K HämE-K KarE-P
Sav KesL Kai, joitakin tietoja
liepeiltä. Vrt. ien 4.b, kaide 6.
Esimerkit
- Klihran kiälet olì rautaaset. Nummi
- Kyl loukun kiel läpis, kun kuulu kolina kuan (= kodan) ovella. Ilomantsi
- sitte siinä (loukussa) on se kieli, eriksehen tehejähän sitte jolla hakatahan niitä pellavia. Himanka
d.
sahran kynsien välinen tila; sahran kynsien väliin kiinnitettävä,
maata jommallekummalle puolelle kääntävä luotin; tehdastekoinen kääntöauran
vannas. [kartta]Levikki: KarE-P paikoin, Sav
Mäntsälä Piippola.
Esimerkit
- Atran kiel ol liika leviä. Taipalsaari
- ”Uatrankiel käytettiin niin avara että lapikkaan kärellä sopi puottamaan esim. siihen tarttuneen kiven.” Kerimäki
- sehä se kiäntää (maata) se vältin kiel ku se on siinä etupiässä. Jäppilä
e.
maanpinnan tasoittamiseen käytettävän ladan pohjassa oleva
harjanne. Niitä on yhdessä ladassa useita. [kartta]Levikki: HämP eteläpuoli, Pornainen Askola. Vrt. hammas III.4.b.
Esimerkit
- toss ̮on (ladassa) neljä kiältä. Hauho
- Toisil ̮oli tasasii latoi, toisil kiälet ̮alla. Askola
- Jyrän maata hienontavista, kolmikulmaisista ulokkeista: Kirveel veistettii jyrään kiälet, se jyrä oli perim pyäree. Pornainen
6.
piikkejä, tappeja, sakaroita, pontteja tms.
a.
verkonkävyn silmän piikki. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja VarP-E
SatL Kar Sav PohP, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Kävyys on kieli keskellä, rihma pannaa loukkuu kieleen. Koivisto
b.
lukon osana: salvan ulos työntyvä ja lukon sulkeva osa, jousi;
piikki, johon avaimen pään putki työnnetään, kara; lukon haitta tms.;
avaimessa: lehti.
Esimerkit
- Lukus kiäl liikku kahtekkesi. Pertteli
- sanottiin kiäliks puulukossa olevia lastoja, jotka avaimella kierrättäessä nousivat ylös vapauttaen salvan. Vihti
- kiäli, piikki, johon avaimen pään putki työnnetään, kara. Hämeenkyrö
- Puulukon salpaan on leikattu lovia ”joihin soveltuvat puukorin sisäpintaan tehdyissä uurroksissa eli rööreissä kulkevat kiälet”. Loppi
- ei tämä sovi siihe kielee, haittaan. Tyrö
- se (avain) on sellaisen kielen (= lehden) kaas. Tyrö
- Jssak koristeompeleessa on avaimenkieliä. Koivisto
- Munalukon avaimenreiän päälle suojaksi kääntyvä kieli. Liminka
7.
kieleke, uloke, räystäs,
reuna(ma). Vrt. kieli V.
a.
maassa, maastossa.
Esimerkit
- Pensas kasvaa tos kaljon kiäles. Vihti
- kyllä min ̮oom palijo ollus siällä maankiälen alla kun savea on kaivettu routakerroksen alta. Nurmo
- Sev verran soon sukua, ku teilän pukki haisto meilän pukkia kallionkiälellä ailan ravosta. Ikaalinen
- ”Tervahaudan kielellä tarkoitettiin haudan ulointa reunaa.” Loppi
- peäs vähä kylmettymeä potoattija sielt (kuopan) kiele alt. Lemi
- Veteen pistävä niemeke männö̀ kielennä sissè. Kallivere
- se (aalto) nousee semmosellek kielellen (= harjalle) nin se rupiaa kaatamaan. Saloinen
b.
uunin suu, arinan etuosa. [kartta]Levikki: eniten
tietoja Kym
SavP, vähemmän HämK KarE-P
SavE Kai, lisäksi tietoja
liepeiltä. Vrt. kielikivi.
Esimerkit
- vielään tonnek kielellep paistumaa lapsille leivottu kakkara. Hollola
- kaikkii perimäine (uunissa paistuvista leivistä) veetää aina tähä uunin kielelle palamisen estämiseksi. Savitaipale
c.
sulan veden ja jään raja, jään reuna.
Esimerkit
- Kyllä ne (jäät) kestää, kunha pääsöö jääkiälelle ensi, mutta rannalla o nii paljo sulaa. Töysä
- tähäj jään kiäleel (= jään terävään reunaan) löi sitte nääs sen (asuntoproomun) kylki. Padasjoki
- tämä ku oli tarttunu jään kielhel leuvasta ja siinä pysyny ja huutanu apua. Rovaniemi
- Hevonen meni sulan kielele ja hypätäm mouhautti veteen ja kahlasi joen yli. Rovaniemi
- Silt män sulhane jeäkielelt järvie (= hävisi tyystin), juhanukse päivä aikan. Sakkola
d.
e.
pohtimen vino etulaita. [kartta]Levikki: Poh paikoin, joitakin tietoja
HämK LänP, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Pohtimen kiälen kautta pölähtää tomup pois pohdittaessa. Alahärmä
- Pohtimen kieli ol liuskala. Pello
f.
kalanpyydyksen (etenkin rysän) johdeverkoista
tms. [kartta]Levikki: PohP rannikko, joitakin tietoja
PohK LänP, lisäksi
yksittäistietoja. Vrt. kieliverkko 1.
Esimerkit
- kielelle (= verkkojuonen mutkalla käännettyyn päähän) oli käyny hyvästi kaloja. Lohtaja
- ne on aivan kymmeneenki syltään (pitkiä) ne (rysän) potkun kielet. Raahe
- ne kielet johtaa sinnes (merirysän) suuhun sitte ne, ne kalat ja, suusta sitte menevät keskisee. Pattijoki
8.
muuta käyttöä.
a.
b.
keskentekoisesta aidasaidasta, etenkin sen viistosta
(ala)osasta. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja KarE
SavE, Valkeala
Karttula.
Esimerkit
- Kiel o ensimäine puu, joka kulkoo moas, aija kurki o peälimäine puu. Savitaipale
- Kun kaksi miestä teki aidasaitaa tòene oĺ kielessä ja tòene selekäpuolela. Juva
c.
pyydyksen osana: käpälälaudan haara; pyydyksen
liipaisin.
Esimerkit
- menee käpälät sinnek käpyn (= käpälälaudan) kieltev välihin niin se (kettu) jää sinner rippuhu, riippumaan. Himanka
- Loukku laukesi sitte ko astu sen kielem päälle. Siikajoki
- sihen kielelles se ahma sitteḛ astuu ja laukasee ner rauvat. Sodankylä
- kieli, pyydyksen viritin. Tyrö
d.
muuta.
Esimerkit
- Puukon terän leikkaavasta sydänosasta, joka on kovempaa terästä kuin terän muu osa: Ko se ohkanen kiäl siäl raos ol ni ei se (perunankuorimapuukko) tullut tylsäks lainkan. Laitila
- ”Riian (= pärekaton teossa käytettävän linjalaudan) kieli”, puulista, joka estää päreitä valumasta naulattaessa linjalaudan alle. Kurikka
- ”Hevosen vetäessä auskaria (= työkalua, jolla tervahaudan pohja kaavitaan puhtaaksi) ajaja painoi perästä, jolloin kieli (= toista reunaa pidempi, raudoitettu reuna) kokosi moskan mukaansa.” Kauhajoki
- Kankas nousee (kudottaessa) kiälelle. Kiikka
- Laukaistaessa piilukon kiäli lensi auki ja sytytti kruutin, ruudin. Mouhijärvi
- Siin (uunin savukanavassa) on kaks heittoo kiäliä, tiilestä muurattuja kielekkeitä, jotka saavat savun kiertämään uunin sisällä ja lämmittämään sen seinämiä. Luopioinen
- Jännesahan jänteessä: Kiäli, kiristyskapula ←. Tuusula
- ”Ennen lapsena kuulin nimitettävän sukan varvaspuolta kieleksi.” Valkeala
- ”Kieli”, kangastukin pyörimistä estävä, rattaan hampaisiin nojaava pidike. Koivisto
- Tukinuitossa: Kieĺ (= kielipuomi ←) kiinik! Kontiolahti
- Ankkurin kieli, ankkurinkoura. Pielisjärvi
- tòeset tykkäś tehäl (päre-, tuohi- t. olkikaton) lyhyveeseen kielee, lyhyellä suomuksella, matalalla limitysvälillä. Jäppilä
V.
postp:n t. adv:n tapaan osoittamassa, että jku t. jk on aivan
lähellä jtak: jnk ”kielessä (kielissä)” t.
”kielellä (kielillä)” = paikkeilla, tienoilla, partaalla
tms.
1.
ajankohdasta: jnk alkaessa, tapahtuessa, joutuessa, koittaessa
tms. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja HämP-K Kym
KesE PohP
Kai, lisäksi yksittäistietoja.
a.
b.
Esimerkit
- Hämärän kiäles rupes nin taintamaan (= raukaisemaan), että täyty mennä muurin peälle, uuninpankolle. Padasjoki
- Ei ollu kevähän kieles enäh mitäh elonruokaa (= karjanruokaa), täyty vanhoi olkkattoi ruveta repih niille. Iitti
- Kyllä kai ne rukiit uutisen kielessä (= jahka uutisvilja joutuu) halppenee. Jämsä
- Minä tuun sitte illan kielesä. Rantsila
- auringol laskun kiälesä lasketaan verkkoja. Hailuoto
- Eiköhän nuo heinät olokiin kansa sulan kieleen riitä. Sotkamo
- talaven kielellä. Puolanka
2.
”kirnun kieleltä” = suoraan
kirnusta. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja KarK, Kanneljärvi Maaninka.
Esimerkit
- Kyläs et kirnu kieleelt voita otakkaa. Kanneljärvi
- Kirnu kielelt saavut pettäjäist (= tuoreen voin maistiaiset) olliit parasta herkkuu. Sakkola
- Voi kirnu kielelt ja yht öine leipä, sen parempua on tyhjä enniä ehtii. Kaukola
3.
osoittamassa, että jku t. jk on joutumaisillaan t. joutunut jhk
tilaan, jnk valtaan, vaikutuksen alaiseksi tms.
a.
”kuoleman kielissä”= kuolemaisillaan,
henkitoreissaan.
Esimerkit
- se oli kualeman kiälis tää emäntä. Vihti
- Me nauroomma notta olimma kualeman kiälis. Kuortane
- kuis paĺjo sitä (lipeäliuosta) suuhu huolii pannak ku se (ihminen) o kuolemakielis. Lemi
- mavot (= suolistoloiset) söivät mua, aivan kuoleman kielisä olin. Saloinen
- mie olij jo kuoleman kielilä. Rovaniemi
b.
”tuulen kielessä” = tuulisessa paikassa,
tuulen riepoteltavana. [kartta]
Esimerkit
- Kustavi
- Alahärmä
- Jalasjärvi
- Nenä rupes juoksehen kun seisoon vähä aikaa tua (= pihalla) tuulenkieles. Karvia
c.
Esimerkit
- Mihnähän on, mailman kiälis, ei siitoo aikoohin mitää kuulunu. Laihia
- tuatii heti kiehuvan kiälestä ruokaa pöytään. Hämeenkyrö
- Lapsi oli puttooman kielessä, putoamaisillaan. Vilppula
- Ne oli riamun kiälissä ku ameriikantäti tuli. Orivesi
- Oli hukkuvan kielissä, hukkumaisillaan. Kuopio
- lähep pòis täältä (pakkasviimasta) paleltumankielistä. Utajärvi
