elo
s.Yhd. halme-elo, henkielo, hukanelo, lapsenelo, metsänelo, nenäelo, poroelo, pääelo, ruiselo, siemenelo, toukoelo.
I.
viljasta, viljankorjuusta, viljelyskasveista.Levikki: vähän t. ei lainkaan tietoja HämK
Kym, KarE länsi- ja
pohjoispuoli, Ver.
1.
tuleentunut t. tuleentumassa oleva mutta vielä korjaamaton
vilja.Levikki: vähän t. ei lainkaan tietoja
VarE-U Kym,
KarE länsi- ja pohjoispuoli, LänP
Ver Ink.
Esimerkit
- rukki elò sitt ̮ai sirpil leikatti. Hinnerjoki
- Kyl jouk joutu sanos Kolk ko pirun kans elu leikkas sattel sp. Kalanti
- kenè elò tosà on ku o niim pal lustei joukos? Mynämäki
- Leikattaessa naìset syrjiij (menivät) ja miä̀hek keskellek ko keskellä olì vahvempaa elloo. Vampula
- Elo ruppee jo pian valmistummaan, tullee juur äkkiä leikkaamissiin. Alastaro
- oikovarsi, jolla eloo niiteteen. Hämeenkyrö
- ei ollut turvapaikkaa enääj jäniksillä kun kaikki elop pois katkastii. Urjala
- hyvinkin tyynni monet tekkee ojat ja piärtänät kun on elo leikattu. Pälkäne
- siit kasvatettii siin (kaskessa) kolm neljä elluu. Kurkijoki
- Elottii on jo piässeet terääsä pitäs ruveta leikkoomaan. Kontiolahti
- se liikkuu elon kypsyissä, kàekki kala liikkuu sillo. Jäppilä
- Kohtapa nuo elottii alakaa joutuva. Kuopio
- Siinon niin kova elo, että varmasti lakuaa. Ullava
- Elo valamistuu silimisä ko yöt on niin hautuval lämpymiä. Ylivieska
- elo ois jo leikkaamista vailla. Nivala
- Satteetpa tuli, ja elot pillau pellolle. Vihanti
- Jopa se elo alakaa olla valamista, huomena voijaan jo lähtijä elopellolle. Rantsila
- elloen terinnän aekana oli hyvät ilimat. Sotkamo
- joutu Joakom päevään elot. Sotkamo
- Siell ̮oli kasvanuˀ ˀelotkin niim pitkäksij ja kaekki. Kuusamo
- elosa oj jyvä vielä oljesa. Tervola
- ko ittelä kasos elua. Rovaniemi
- heinä ńiiteťťii sanoťťii lyöťii heinä viikatteel, a muut elot kaik sirpiil. Tuuteri
2.
viljankorjuu; ”elossa” = viljaa (tav. ruista)
korjaamassa.Levikki: eniten tietoja VarP-Y
SatE, HämP
lounaiskulma.
Esimerkit
- Ihmiset ovà nois eloitten toimes (= viljan korjuu- ja puintitöissä) ollu. Hinnerjoki
- Jos suoja ova enne tammikuu pualt väli, pääse heinäkuu pualel jo elosse. Mynämäki
- Ripi oikkiaks ja väki hajolas sano Vainispärä ko ämmäs kans kahre elos ol sp. Lokalahti
- jokò jossa oltti elòs? Rymättylä
- mamma kɛsk teìjjɛn kuustois lihànkappala leìkat (eloväelle) ku elòs olla. Sauvo
- puttei (= vuohipukkeja) tuatiin kotjas sij ja ninkun eloks tapetti. Somerniemi
- täytys mennä elloon talloon. Somero
- Kyl kai sää huamena tuut meille elloon. Pöytyä
- kyl stä rukkiin elòsa ussein olì satàki henkee samanaikaisesti leikkaamassa. Vampula
- eìkä nykỳaìkana olèkkaam monta semmosta ihmistä et ossaa elloo, eloa tehdä. Loimaa
- Kyl kohta päästään rukkiin elloon ko se on jo niin tuleentunu. Mellilä
- Meijäm meinataaj jo huàmena mennä elloo. Metsämaa
- Ei olek ko om Purrilla perunamaalla, sano Färmim poika, ko Lujanen kysy rippikoulusa että viäläks sun isäs on elosa sp. Kokemäki
- Heinäj ja elov välissä. Pomarkku
- Tuamas, oikaase ruamas ja mee Rytinevasta elollen sp. Vähäkyrö
- Elossa se on kuulunuk käyvän. Kylmäkoski
- Ns. kenkkipäiviä piti tehdä taloon elon aikana ja heinän aikana. Urjala
- Kun oltiin rukkiin elosa, se otettiin niim perhanan nuuki se ruvis. Humppila
- Joka elon aekaa makkoo, se kesä aekaa kerjee sp. Punkaharju
- Isä sano minä em meekkää elolle, minä meen kätilyä noutamaan. Pattijoki
3.
us. mon.: korjattu mutta vielä puimaton
vilja. [kartta]Levikki: eniten tietoja Var
Sat Poh HämP Kai PerP LänP.
Esimerkit
- yks ajà elò sisä̀l kuormasta riiheen. Pyhämaa
- syksyl ajettiin eloo jo täyrest hevosella, joka oli ollut kesän sairaana. Vihti
- ei kiukkan kohtaam mittään eloi ot tällätty. Säkylä
- Riihtä ahdettaessa yks olì parsilla, istu siä̀lä ja tälläs elòja pystyyj ja toìnen anteli alhaalta. Vampula
- Ja jos kuivaa elloo oli ni sai panna hyvim piukkaam (riihen parsille) mutta jos oli tuaretta ni sitte höllempää, että kuivu paremmi. Noormarkku
- ei kaikisti ollu eloos matoja mutta vain toisinansa. Nurmo
- Nin kuappasta (oli tie) että katajapuskia sai tuarat talolliset ko he korjas eloja pois tientakaisilta pelloilta. Tyrvää
- sittet toisinaan tuli hometta elloin. Juupajoki
- usijampana vuanna oli elo puitu mikompäivää. Orivesi
- kun ̮oli joutusaa väkkee ja elot likellä saatiin riihi nopeasti ahdettua. Pälkäne
- Hokua: Kissa kuali kiiruulla aijaalla, elot oli kaikki pellolla haijaalla, kukas sitte kissan eloja tappaa kun kissa parka kualleena pellolla makkaa. Humppila
- kyllä niitä kaski₍eloja tuatiin kolmej ja neljänkin kilometrim päästä kotio. Renko
- Viimisii eloloi korjailtii pellolt. Kivennapa
- ei heil ̮o elot joutuniet märkänemmeä eikä pilahummoa. Sakkola
- elo ei kuivanna sitte ennään niij joutuin syksypuolella. Pihtipudas
- se oli siinä (kahden riihen) välisä se luuva josa lyötihin ne elot. Himanka
- ne läjäsä elot lenkäävät (= ummehtuvat, tunkkaantuvat) ja lösyävät. Kalajoki
- Heinäseipäitä pienempiä net (seipäät) mihim pantihin elot. Kemijärvi
- On ollu niin satheista aikaa ettei oles saatettu elojakhan aijjaa. Tervola
- ennen olit paljon ennem mikkeliä jo puituna elokki. Rovaniemi
- s ̮olì aika raskasta hommaa se puinti jos ne olìp pouvan kuivaamat elòt ni seen ̮oli lujàssa jyä̀. Kolari
4.
us.
mon.: puitu vilja, jyvät. [kartta]Levikki: KarK-P
Sav KesP-E,
PohK pohjoispuoli, PohP
eteläpuoli, Kai
LänP, Ink osaksi; joitakin
tietoja KarE; Kymi Keuruu Kittilä.
Esimerkit
- Siäll ̮on ny laari aitas eluu ääriäh myä. Kymi
- mikäs nyt on eläès ku elot o tallès. Uusikirkko Vpl.
- Mie määnkii panemaa elot pussii, sit murkinalt jouvvun myllyy. Kivennapa
- elos maksettii palkka haudankaivajalle. Rautu
- enne visattii keä kans, elot mäńniit toisie seineä ja ruumenet jäivät läijeä siihe keskpaikkoa. Sakkola
- Pitäs meijjän piässä näil eloloil uutisie. Kurkijoki
- syyväs syksylä pittää, ellee elo ajala sp. Kesälahti
- pijan on syöty suatu elo, ajettu hyvä hevoinen sp. Kiihtelysvaara
- onn ̮el̆loo, jos lies syöjiihiik. Ilomantsi
- Ei tule elo kylyvämätä eikä kala jalan kastumata sp. Kontiolahti
- kàekki nuok̆kiip papin soatavat niin ne elona piť maksooj ja vòena. Rautavaara
- Sialle annetaa elova. Juva
- jos oh hyvät elot ja hyvä tàekina ni èi se tarttep pistellä leipää haarukalla. Jäppilä
- ne tòesilta hak̆koovat itäviä eloja, kur rup̆peevat siementämmääm peltojaa. Maaninka
- kolomev vanahoo tynnyrijä kuulu eloja männeen Nilesijär rovastin konttii. Siilinjärvi
- Semmosta se on se hyvän vuon elo, mitä enemmän pannoo, sen sakkeempoo tulloo. Kaavi
- Siihem (oluen valmistukseen) män säkillineˀ eloja. Äänekoski
- kuor̆reet ei ook kaloja eikä kàorat eloja sp. Konginkangas
- ei se (herne) myytävätä elova o sillä sitä viljellään niin vähän. Luhanka
- heti paljo parempi maku oli riihikuivasa elusa kuin nykyisissä viljoissa. Himanka
- se murakon (= turvemaan) ruvis ei ooˀ yhenveronen leiväksi kun kuivam moan mullammoan elo. Sotkamo
- Siinä talossa kuulu aevan ostamaton elo olovan. Paltamo
- Mikkeliin (= Mikonpäivään) mennessähän se pitäsi olla elo aitassa ja pottu kuopassa. Puolanka
- huonosta elòsta se veelsyy (= vedeltyy) taikina. Täräntö
- Tuo miul vähä ruiseloloi. Vuolee
5.
valmistumassa oleva, valmis t. jo leikattu
ruis. [kartta]Levikki: VarP eteläosa, VarE-U-Y, SatE Pori Alavus Viljakkala Virrat Kangasala Hattula Tammela.
Esimerkit
- Lehmä ova elòs, ruispellossa. Halikko
- sit ku siròttin taas, totà elòki ni mɛ sièl sitòmas olì. Sauvo
- kun saati elò kaik kokko, sit huuttin taas. Kiikala
- Väki meni ajamaan eloi riiheen. Vihti
- elòm piräis olèmaam parì viikkoo kykkääl ennenko riiheen viä̀rään. Pöytyä
- Onks teil jo elo leikattu? Huittinen
- Rupia ajamaha eloja riihehe. Alavus
- Oli niv vänkelää (= hankalaniittoista) elloo. Kangasala
6.
viljelyskasveista, maan antimista, oraista.
Esimerkit
- kaikk ̮elot kuotuks (piti saada Mikkoon mennessä), potoatit kuoppoa, nauriit kuoppoa. Lemi
- jos syksylä jää pellole paljov vesiläjiä niin heinänelo ei nouse sillon. Pello
- siel kolhosaas kasvo sinä vuon, hirmusan kovast, kuaĺi, a muuta elloo siel ei olt. Inkere
II.
ruoasta, tavarasta, omaisuudesta.
1.
ruoka, syötävä, elintarpeet, elanto, elatus.Levikki: eniten tietoja Ver. Muualla
us. vain sp:issa. "saada (ottaa) eloa". Ks. elo VI.1.
Esimerkit
- Elo ensmäist o vaik palkast käveis sp. Hinnerjoki
- Nainen kävi niit (luutia) myymäs elokses. Vihti
- Sil äijäl – – viärään eloo kotja kun se on jo niin vanha ja kipjä. Pyhäjärvi Ul.
- Ei vaevasen elloom paljon tarvita sp. Huittinen
- Kynttelinä elukan elo kahtia, ihmisen elo kolomia sp. Jalasjärvi
- jos ois neä nykyiset ihmiset pannas sellaiselle elolle (kuin entiset) nin kuoliisha ne. Lemi
- elona kunnasta annettii se hòitopalakka. Kitee
- èi tuleˀ ˀelo ehtimätäk, kala jalan kastamatak sp. Kiihtelysvaara
- korttielloo jakovat Nunnallahessa. Juuka
- Meiltä loppu syömäelot kesken talaven. Pielavesi
- minä kuus teertä sainki, eloksi. Saloinen
- èi mitenk̆kääs saanuˀ ˀelova mist̆tää nälkävuosina. Pudasjärvi
- se ̮on elon jäleltä, suuruksen jäleltä, hyvästis syötetty. Sotkamo
- siinähän tuli niin, hyvin, yllin kyllin sillev väellem mitä siinä oli sitä väk̆keä niin, sitä el̆loa. Ristijärvi
- ei olt eloa niillä tarpeeks. Vermlanti
- minä niin ysör röykön hakkaśin (puita) ennenkumma tuĺin eloa voaťimaan. Vermlanti
- vaimot laitti eloa. Vermlanti
- se on niin ysö se pesämehienen (= pesämehiläinen), joka sisällä asuu aina ja jossa toiset soa kantoa elon. Vermlanti
- Äidinmaidosta: kun tloo toinen (lapsi) se tuo elov völjyssään. Vermlanti
2.
karjan ruoka, rehu. [kartta]Levikki: PohE, KesP
osaksi, KesL pohjoisosa, PohK paikoin, Hämeenkyrö
Urjala Pielisjärvi Tervola Rovaniemi Venjoki.
Esimerkit
- Pitää niin syksystä syättää jottei elo kesken lopu. Laihia
- Se (lehmä) on hyvällä elolla piretty. Lapua
- Minä meen panemahan hevoosen etehen vähä elua. Seinäjoki
- Itikan eloosta on ollut keväällä välihin kova kaltinki, puute. Ilmajoki
- Talavella piti olla nin suuret pieksut jotta niihin mahtuu sukkaan lisäksi itikan elua niim palio kuk kartanolta löytyy. Kurikka
- kyllä sitä sentääk kelpaa talvee vastaan ottaak kut tuli karjallen noim paljo eloo. Hämeenkyrö
- Kyllähän ne meijänni lehmät lypsäs, kun os mistä hyvästi eloo antua. Pielisjärvi
- Kul loppu elot kevväällä ni otettiij jäkälää ja koivurritvoja. Kyyjärvi
- ruvetahav vaikka osto₍eloilla pitähä lehmää. Himanka
- Kyllä meijän on vähillä elloilla viety lehemät yli talaven. Merijärvi
- Sitä ei ole ollu lehmile antaa elua palijon ̮ollenkhan. Tervola
- kyllä se piti muistaa antaa elua (hevoselle), muuten se ei lähek kuorma liikhele. Rovaniemi
- ko on hyväl elol lehmä, sit ̮on uuvveel karvaalkii välleen. Venjoki
- Varsalle oli tärkeä napasimev varsi (= napanuora) ku se siitä elosas saa. Urjala
3.
tavara, omaisuus. Etenkin konneksioissa ”elot ja
elämät”, ”elot ja
olot”. Vrt. elu, etu II.6.
Esimerkit
- kyl siihem (lääkärissä käyntiin) menee elot ja elämät. Vihti
- Mihnä on palijo tyätä, siinä on myäskin elua. Laihia
- ei nyk kaskelles sais vaikka elot ja elämät maksas, ket̆tään ei sais kaskelle. Kuhmalahti
- Anto sillej, juapolle poijjaalleen elons elämänsä. Lempäälä
- Siin on sittes semmonen narisija se Aaltoska, ette siltä narinat lopu, ei vaikkas elos elämäs antasit, kyllä se sittekkiv viä jotair ruikuttaa. Kylmäkoski
- sem menee elot ja elämät ennenkö se ser reeraan saa. Hattula
- Niil on ollu eloo ja oloo. Nurmijärvi
- Köyhäll ov vähän elua, ei o senkän tilaa sp. Padasjoki
- Mikäs siin on olles kun sai talon täyles elos ja kalus. Hollola
- Se anto pojallees talon eloinees kaluinees. Orimattila
- Kyl sillon eluu ja oluu. Kymi
- mäńniit koko elo elämine. Valkjärvi
- Rakennus paloi perustuksiaan myöten: se mäń poroks kaik koko elo. Parikkala
- On Ellillä elluu: sijanrakko kukkarona sp. Tohmajärvi
- Humalassa on mies pohatta, naijjessa elloo paljon sp. Tuupovaara
- Ruis on eloo raha paskoo sp. Nurmes
- ovat jo tàena tasoja elosaj ja olosa, jakaa omaisuutensa. Juva
- on siinä kylässä elloa ja elämystä. Konginkangas
- Kyllä se muori nyt kantoa sille tyttärellee elot ja elämät. Koskenpää
- Ne velekaosi ja niiltä meni aeva elot, elämiset. Haapavesi
- nii kauva näät joi ja teluś ko mänetti koko elo elämissee. Valkeasaari
4.
jkn omistamat eläimet, eläinomaisuus, riista.
a.
karja, lehmät. [kartta]Levikki: HämK (ei pohjoislaita),
Kym.
Esimerkit
- käytettiihän niit (perunanvarsia) elolle enne, hautieks leikattii. Nastola
- eloa vietiin sinne (markkinoille) vasikast alkai. Hollola
- Silloin vuarel tuli nii aikasee suvi, ette helluntakiks oli kaikki elot lastu (= laskettu) ulos. Porvoo
- nythää se sai hyväm palvelijan joka eloi korjaa, hoitaa. Askola
- Paaval talvee, kynttilä kevättä, elonmuona kahtia, ihmisen kolmia sp. Lapinjärvi
- portti kiinni, ettei elot pääse. Artjärvi
- Vanha kaski jätettih mettittymäh ja eloj jalkoih. Jaala
- miä meinasin (= arvelin) et onkhaan siin (pellossa pahanteossa) elo ollu. Kymi
- Elo kävi vallal (= irrallaan) mettäs. Sippola
- Ulos lasketun karjan hyppimisestä: Elo lekkuu. Sortavala
b.
porokarja, suuri porolauma.Levikki: PerP LänP.
Esimerkit
- Ompa tosiahan elova aijassa. Salla
- Sehän alakaaki olla jo ponku (= rikas, varakas) poroista, iso elo kuuluu olevan. Kemijärvi
- hukka tuli elhon. Sodankylä
- sillon ne (lappalaiset) tulhan (= tulevat) elon kansa. Raisi
- saothaim poroja häätyy olla ennenku eloks sanothàn. Enontekiö
- se lyöpi maata kokò elò yhtenä limppuna nin että jysä̀htää tunturi. Vittanki
III.
kappaleesta, alueesta tms., joka jllak tavalla on tärkeä jnk
elollisen olennon elintoiminnan kannalta.
1.
kapea kuorisuikale, joka puuta kolottaessa jätettiin puuhun,
jotta puu ei kuolisi, eläkesuoni ←. [kartta] Rinn. elonauha. Vrt. eloa.
Esimerkit
- kolmantena vuonna otettii se elo pois mikä jätettii (tervaspuuhun) ettei kuolt se puu. Lappee
- Pohjosem puolelle jätettii pari tuumaa levjä elo, jotta puu ei kuolt. Ylämaa
- Säkkijärvi
- Heinjoki
- Sulkava
- Nilsiä
IV.
elintoiminnoista, niiden merkeistä t. niitä muistuttavista
liikkeistä.
1.
erilaisista ruumiissa esiintyvistä värähtelyistä, nykivistä
liikkeistä, elintoiminnoista, elimistä tms.; elohiiri 2 ←.
a.
etenkin silmän ympäristön lihaksissa esiintyvä nykivä
liike. [kartta]
Esimerkit
- Alavus
- Elo on silmis. Asikkala
- Lapinjärvi
- se tekee oikei pahaa ku elo nytkyttää silmäs. Iitti
- Jaala
- Kirvu
- kun nylykivät niiˀ ˀelo vìelä liikkui sel lihaksissa. Konginkangas
- Laukaa
- Hartola
- Tuossa käsvarressa hyppii elo. Jämsä
b.
navan luona t. sydämen alapuolella esiintyvä sykkivä suoni t.
syke, reväsin; vatsakivuista, pahoinvoinnista: ”elo on
valloillaan”, ”elo on pois
paikoiltaan”. [kartta]Levikki: KarE koillis-, keski-
ja eteläosa, KarK etelä- ja keskiosa,
Laihia
Lapinjärvi Kitee
Sääminki Kangasniemi Suonenjoki Viitasaari Saarijärvi Laukaa Valkeasaari. Vrt. elo V.5.
Esimerkit
- eloohan ne aina koitti vanhat hierojat. Lapinjärvi
- ko syvä₍ala tuĺ kippiiks nii sanottii jot ̮elo pääs vällyllee, se tek iha kipiäks, sit oĺ ̮oikei semmost hierojat jotka pańniit sen ̮elo paikollee. Rautjärvi
- kyl tääl o vatsàs vikkaa elokii o väärällää, se pittää hieroo nii kauva ko männöö elo suorallee. Uusikirkko Vpl.
- Pahoinvoinnista: Elo hyppelee nii kovast vatsapohjàs. Kanneljärvi
- Jos elo läks pois paikoiltoa ni kuulaa se Anni ko vetel vähä aikaa tuoho nappaa päi ni jo rupes elo hakkaamaa iha navas. Äyräpää
- Elo hakkua nii net pittiä suaha hieroja. Rautu
- Elo o väistä̀nt kun valtimo navan kohdalta on väistynyt sivulle t. noussut ylöspäin. Sakkola
- Elo o nava kohas, se siin tykkäjeä. Pyhäjärvi Vpl.
- Mie ko hieroin meijä Kaťtii ni elo oĺ hävint, em mie sitä löytänt hitoiltakkaa. Valkeasaari
c.
tapetun eläimen (etenkin kalan) sydämestä, joka vielä liikkuu;
kalan kiduksista; kalan rinnasta. [kartta]
Esimerkit
- siinn ̮on kalan elo, siin kitumuksis. Iitti
- tuo (sydän) piteä ottoap pois, se on kalan elo. Lemi
- Vuoksenranta
- se (kalan sydän) o sellane pien punane nyppylä vaa ja se o kala elo. Uusikirkko Vpl.
- Tohmajärvi
- oha sielä (kalan) selässä sellaitsia eloja. Juva
- Kalan syvän, siin on kalan elo, semmonen pien verpala. Mäntyharju
- Kuolleelta näättävän kalaˀ elo vielä tykyttää. Leppävirta
- Nilsiä
- Pielavesi
2.
veden pinnan väreilystä (kalojen t. tuulen
aiheuttamasta). [kartta]
Esimerkit
- Onkha tuol nyt kui paljo elluo? Metsäpirtti
- Pyhäjärvi Vpl.
- Virettä, vein elova. Korpilahti
V.
elämä.
1.
elämä biologisena ilmiönä: elintoiminta,
henki. Vrt. elonoma.
Esimerkit
- eì siin ollu ennää elòm merkkii. Pöytyä
- ei nuaskaan (kuivaneissa puun) tyngis ̮oo elua. Nurmo
- kavio saa siittä (kavion alla olevasta sädelihasta) elon. Orivesi
- saa elov voimansak kohta puut maaliskuussa. Urjala
- ku punssi (= pulssi) lakkas kälestkih kytkämäst, nii siitt ̮on elo lopus. Jaala
- se (kalalokki) ottaa siält elom pois hakkaamalla verkossa olevan kalan kurkun auki. Kymi
- meä sano jos se (isku) peähä sattu nin elo pois. Savitaipale
- Käsi kuoleutuu kun makoa kätese peäl et siin ei om miteä elua. Lemi
- Teurastajat huomaśvat että siit (lampaasta) oĺ se elo lähtenä. Jäppilä
- se sàe kuitennik kuolleem perillisej jotta ei tulluˀ ˀeloˀ ˀeistäj̆jee. Nilsiä
- On siinä elo ja jouhet ku mustalaisen hevosessa. Ähtäri
- lypsylehmiä ne ̮on aevan elloo varten. Sotkamo
- Nuoret inkeriläiset miehet pelkäsivät Venäjälle viemistä sitä vart jot niill ̮ei uo päivän elloo jos sinne joutuvat vaan heidät ammutaan heti. Tyrö
- nyt otetaa sialt elloo pois. Kallivere
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
”elossa” tms. = hengissä,
elävänä.
Esimerkit
- kyl heil lapsi ol ̮o oikke munt mut ne o niin kuàllu et parì enè elòs ̮o. Mynämäki
- eì se (valmistamani ruoka) nin kaksist ol, muk kyl se elòs pitɛ̀. Sauvo
- s ̮on kovin huanona mahtaako häv viä jeälä eloon. Hämeenkyrö
- Kun sikiö ensi kerran liikahtaa se lähtee sillo eloo. Nurmijärvi
- yks (sisko) o eniän elol. Asikkala
- puu on elossaa silloin kun se kasvaa. Myrskylä
- elonnaa tuotiil lehmäkiin tuppaa teurastettavaksi. Säkkijärvi
- mie ole viimoine elos sitä poahnuota. Joutseno
- hyväne aika Katrikii viel o elois! Uusikirkko Vpl.
- mikä lammas on nähty hökivän (= yskivän) talavella, sitä ei heitetäˀ ˀelloon, jätetä henkiin. Kiihtelysvaara
- viimmeks huastaja (= se, joka viimeksi puhui) on elossa sanotaan sille, joka puhuu uskomattomia t. valeita. Kiihtelysvaara
- se (lapsi) kaks viikkoo voan eli eikä se olt paĺjo elossa synt̆tyissäänkkään, voan huoku se kuitennik kaks viikkoo. Juuka
- Talvella ei ole kärpäsiä, mutta eiköhä se sùv (= lämpö, suojakeli) nostanen ne jällee elloo. Juva
- vasikka juotetaaˀ elloon ts. siitä kasvatetaan lehmä, sitä ei teurasteta. Maaninka
- otraisie jaohoja pantiim pullooˀ ˀettä se (elohopea) pysyi elossa eikä kuollut. Konginkangas
- enkä minä tietännyk koska ne (sikiöt) ol lähteny eloo, saaneet hengen. Hartola
- Vanhin poikani oli huono mies: ei paskat saanu yhtään (lasta) elohon asti. Himanka
- Vanhat käsityöläiset ovat melkein kaikki kuolleet, mutta on kai niitä raatareita elosa. Pattijoki
- se (hukkunut) se virkosi elloon. Kuhmo
- sinä pääseh vielä elhon, ihmiseksi. Sodankylä
- Kun kuolleeksi luultu kuul imeisten eänen sieltä nin se nous het eloon sitten. Vermlanti
- kaks ol heitä sisaruksii, yks on kuollut a yks ov vielä elois. Koprina
- tuala mull ̮on siskoo elos (= elää) Yliperällä. Nurmo
- unessa mikä o huonoo se o eloks eikä kuoleman enne. Ruokolahti
b.
”edistyä (edistää) elolle” = jäädä
elämään.
Esimerkit
- kuhan hyö (porsaat) elol̆len eistysivät vuam pitemp̆pääj jotta kerk̆kiisiˀ ˀim̆mèiset ost̆tooˀ ˀitelleen. Kiihtelysvaara
- tuski se (sairas lapsi) siitä elole eistyy. Juva
- Kyllä se ei ois elolle eistynnä jos sitä ei ois niin hyvästi hoijettu. Maaninka
- mit̆tee se (sika) viistòesta porsasta teki èikä yht̆tääˀ ˀelolleˀ ˀèistännä vaan kaikki kuolivat. Nilsiä
c.
tav. esineistä: ”elossa” = kunnossa, tallella,
ehjänä, jäljellä, voimassa.
Esimerkit
- niin se (vainaja jäämistöstään) ennem määräs mutt ̮en tiärä onko se puhet ny elos enää ollenkaa. Nurmo
- em meä tiijjä vieläks teäl (kirjastossa) lie elos se kirja mist meä sitä Tuhkimo muritsoa luvi. Lemi
- ei niitä (savutupia) voi elos enneä nyt olla. Sakkola
- vielä hiän òisin nyttiˀ ˀelossa (= tallella) isän tupakkalòuta. Kiihtelysvaara
- nyt èi ennee se asunto (= kotimökkini) ooˀ elossa. Nilsiä
- vieläkö lieˀ ˀelossa (= tallella) vel Kallella kun se tek puusta màetokon̆neen. Nilsiä
- vielä oˀ ˀelossa tahkoja. Pihtipudas
- seki on elosa tuolla, vanaha lautanen. Himanka
- minä vielä uksin (= ihmettelin), että vielä on elossa nuita vanahoja laituria, laitarekiä. Pudasjärvi
- minulla oli kaksi lypsimpönttöähi, puista pönttöä, vielä ne ̮on nytki elossa. Vaala
- tòesinnaan àevah hyvä̀ssä elossa (= terveenä ollessa) alak̆kaa vàen nikoittook. Juuka
3.
yksilön elämä: elinaika, -ikä, elämänjuoksu,
-kulku. Vrt. elonaika.
Esimerkit
- kas kun ei hänel (tyttärellä) ollus sitä elon aikaa kauvaa. Vihti
- Ellooha sitä eletää ja päätä harmaaks pyyvetää sp. Viipuri
- Oppia elo kaikki sp. Lohtaja
- Leikki on puoli elua sp. Kälviä
- a hää ei tupakoittant elo ajas. Kallivere
4.
elämä kustannusten, toimeentulon kannalta; olot.
Esimerkit
- Ei vaivasen elloon paljoo tarvita, kolme äyriä päiväsä sp. Huittinen
- elo on kurjen, elo kärjen, ja elo muum mustal linnun sp. Hämeenkyrö
- Ei o eloo, jolse o yritöstä sp. Suoniemi
- siit ne (mies ja vaimo) vähä kerrastah rupes sit eloo hommaamah. Kymi
- millasta se elo ol: leipää ja hailii. Uusikirkko Vpl.
- Tytöstä joka naimisiin mennessään on joutunut siirtymään hyvistä oloista pois: pakko òisil läht̆teeˀ ˀelolta elettävältä tielen tietymättömälle. Kiihtelysvaara
- Hyvinvoivasta talosta: Siinä talossa on elon merkit. Tervo
- Joululta jottae tulloo, elo ehheemp tai kuolo rohkeemp sp. Rautalampi
- Äitien täyty olla ahkeria, ol niin niukkaa se elo. Kuhmoinen
- emäntä on elosap peällä, hoitaa taloutta. Ristijärvi
- on hyvällä elolla, helpoilla päivillä. Vermlanti
5.
elämä laadun, sisällyksen t. terveydentilan
kannalta.
Esimerkit
- kyllä se (lapsi) siälä (toisessa talossa) vishim paremman elon ̮olis (= hoidon, ruokinnan olisi) saanu. Nurmo
- voi voi kyllä siä (huonomaineisessa asumuksessa) on aika eloo kuj jualaaj ja kais siä muutakit tehleen. Hämeenkyrö
- Ei oo linnun elosta kun on sillä siivet poikki sp. Lempäälä
- Heillä oli omat touhunsa meä eli toas omoa eluai. Lemi
- voi voi sitä kurjaa elloo mitä siirtoväki joutui kokemaan muuttomatkoillaan. Koivisto
- Paremp hyvä ero, ko paha elo sp. Uusikirkko Vpl.
- Kyllä se oli vaivaseˀ elloo se kun käsinkivillä jauhettiin. Keuruu
- vanahaj ja vàivasen elost èij ̮ooˀ ilua itelleen èikä muille. Utajärvi
- Hevonen saattaa halvautua jos on kovalla elolla, raskaissa töissä. Kemijärvi
- mie sano jot, mie oon yksinnäin (maalla), et em mie, em mie kaupunki₍elost tykkeä. Miikkulainen
- sit myö kulettii toista vuotta enne ko suatii paikaline elo, vakinainen elämä. Toksova
- mie lakkàjaisin (= jättäisin, heittäisin) kaik omat vaatteet kun saisin tytön elon, ai sie armas aika. Kallivere
- Siit se oiskii työteko elova (= mieluisaa puuhaa) ko sais tehhä millo haluttas. Vahviala
- kun tuloo paha elo (= olo), niin sitten oksettaa ja keäntyy okselle. Vermlanti
- se tloo vähä huokeamp elo kum panoo àok lakeisen ummehtuneessa tuvassa. Vermlanti
VI.
muuta käyttöä.
1.
”saada eloa”, ”ottaa
elonsa” = saada irti jtak jstak (esim. kovasta leivästä, purtavasta),
saada ravintonsa, toimeentulonsa. [kartta]Levikki: PohE,
HämP paikoin, PohK
luoteiskulma, PohP osaksi, Kai osaksi, lisäksi tietoja
liepeiltä. Vrt. ero 4.b.
Esimerkit
- Voi kut täälä hernesrokas on niin palio aivan kivikovia hernehiä, joista ei saa eluansa ei sittem millää. Alavus
- Ei toiskan mummakaa saa leivästä enää eluansa muuta kun liottamalla. Ilmajoki
- Kylä hyvästä kovasta aina elonsa saa sp. Peräseinäjoki
- Irni, irniv (= järsi) vaan, kylläs siitä vihloj ja viimmen elos otat! Ruovesi
- Kyllä lammas elonsa ottaa se kalvaa ruahoj juurekki. Sahalahti
- saakko sää elua yhtään nyl leivästä kun olet menettänyt kaikki hampaasi. Himanka
- ne saa loukeekki (= lokitkin) niistä (mädänneistä ahvenista) sitte elua. Kalajoki
- Ohutmultaiset kedot niin kuihtuu ja kuivaa helteesä ei niistä lähe paljo mittään eluva. Merijärvi
- se (vanha hevonen) ei saap palijo elua enää heinästä. Saloinen
- Kovia pölökkyjä ne oli, niin oksasiaki vain kyllä se (poika) niistä elon sai, sai hakattua ne pieniksi. Tyrnävä
- nä̀ellä vikatteill ̮om mahoton saahaˀ elua kovasta hèinikosta. Utajärvi
- kirveellä luuta pienentelin että se (koira) sae elloa siitä. Puolanka
- Ee sitä taho soaha elloa nuin kovasta leivästä olemattomilla hampailla. Posio
- Ompa se saanu nuista housuista elon, vaikka kuvon niin hyvvää kangasta. Vihanti
2.
”ei elä elossaan”, ”ei saa
elojaan” = ei saa rauhaa. [kartta]
Esimerkit
- Ne ei eloosnansa eläny jos ei ne kans juhlillem pääsny. Isokyrö
- Kuortane
- Töysä
- Virrat
- no se ei sais elojaa missää joka oliis aina kulus. Jaala
- Ei se elännä elossaan, ennenkun sae uuvet kengät. Pielisjärvi
- Ei elänt elossaa, pit piästä mukkaa markkinoele. Kangasniemi
- Multia
- Laukaa
3.
”samaa saaren eloa” = samaa sukua, saman asian
ajava. [kartta]
Esimerkit
- Utajärvi
- Se on sitä sammaa saaren elua. Vaala
4.
Esimerkit
- Hyljettä on osuttava päähän t. kaulaan, sillä jos tahtoo mennäv vähä liijaksi sinnes selijälles sillej jää elämää ja sitä ei saaˀ eloksi (= ?saaliiksi) koska se sukeltaa jään alle. Hailuoto
- sitä (hyljettä) ei sillä (avotähtäimellä), sen eemmäs oom, minä sitä saanuˀ eloksi, kun, pari sattaa metriä. Hailuoto
