nokka
n.Vrt. noukka, nuokka1. Yhd. etunokka, hoksnokka, homenokka, hononokka, karinokka, keltanokka, kieronokka, kiperänokka, kippuranokka, kloovanokka, koppanokka, lättänokka, niemennokka, nirppanokka, paskanokka, pihkanokka, piikkinokka, pitkänokka, pottunokka, pystynokka, räkänokka.
1.
linnun ala- ja yläleuan peittävä ja ulkoneva
sarveistuppi. [kartta]Levikki: eniten
tietoja Sat Häm Kym KarE-P Kes PohK Kai.
Esimerkit
- Tikà nokk ̮ol kulunut tylsäks. Rauma
- Noh, sano varès, ku nok katkes sp. Halikko
- hiùkan nipsa₍uttaa nokàl̆lans (varpunen kauranjyvää) ja on (jyvästä) kuàri pois. Vampula
- Juorukellosta: viä juttua ninkun kana räkää nokassaa. Hattula
- sit se (soiva metso) koputtaa nokkaa. Myrskylä
- nyt tuli kuahaa (kanan) nokast, se on kanatautii oikee. Kymi
- àinahan se oh hö̀yhel lentävän nokassa sp. Kiihtelysvaara
- jos kanat sö̀i munij̆jaan sillon nokkoo poltettiin kuumalla raudalla. Kiihtelysvaara
- västäräkillä om mato nokassa. Maaninka
- se (metso) oli heti nokka maasa ko se (kettu) hyökkäs niskaha. Himanka
- harakka vei nokassaa˷ ison taliteliḭ, talikimpaleen. Nivala
- kuovi on semmonej jolla om pitkä nokka. Hailuoto
- kun se (palokärki) kuivam puun sälöön tör̆ryyttää nokallaan sanotaan että koro laulaa. Vaala
- Se (nuori lintu) on niin paenava että se on pehmyt ja siltä katkijaa se nokkahomma, van vanhana lintu kestää nokasta nostoa. Suomussalmi
- kiirunalla on nokka musta. Kittilä
- suust lehmä lypsää nokast kana munnii sp. Kallivere
2.
ihmisen nenä. [kartta]Levikki: vähän t. ei lainkaan
tietoja Ver Ink, muualta runsaasti t. melko
runsaasti.
a.
Esimerkit
- semmone nok kon komppanià kruutsarv. Pyhämaa
- Nokkaki juakse ete peräs pääs sp. Laitila
- Hienostelevasta ihmisestä: Ei nokkatas näe, ei pieruas kuul. Kustavi
- Ei näi ruokottomal ilmal pistä mielis (= mielellään) nokkatas ulos. Kiikala
- Sellainen on häijy ihminen kun on nokka terävä. Vihti
- Sinne menen mihen nokka viä ja pers tyyrää, ohjaa. Somero
- välliin sanòttiin ko suututtiin että mää lyän silmäiv välliin ni että nokkakiv vaaras on. Vampula
- on niin kiirutta täsä̀ etten kerkeen nokkaanin niistämääm muukko nuàlemaan enkä sylkemääm muukko niä̀lemää sp. Vampula
- kennenkä nokka nojes, sen on suu vierties sp. Hollola
- Äidillä oli tarkka hajuaisti: mamma ol tarkka nokastaa ja siskoi ja veljei mut myö isä kans ei tiij̆jetty hajust mittää. Uusikirkko Vpl.
- Nokka tuhajua ku tuohkonti tekijäl. Kurkijoki
- tuos om pier̆ruu nokkaaś. Kiihtelysvaara
- joha se näky (heräillessään) nokkoosan nosteleva mutta ei vielä nousevan. Juva
- Seo poeka jo nokka nokan tasala isäsä kanssa, kyllä se jo miehestä käy. Kangasniemi
- ämmät veti (nuuskaa) nokkaansa että musta räkä tuli nokasta. Himanka
- Piä pienempää suuta nuin nätin nokan alla! Kalajoki
- Isonenäiselle: Käännäppä ukko nokkaas, että nään Ranttilan kirkontornin. Liminka
- Viisastelevalle lapselle: sen sinä tiij̆jät, mikä nokastas suuhun tipahtaa! Oulu
- nokkasap pit̆tää niistääv (kesken kaiken) vàikka viikko menköön. Utajärvi
- Isonenäisestä leik.: oamupäevästä nokaˀ ˀotossa ollunna. Kuhmo
- Hyvä tuoksu herättää ruokahalun: jospa oesis suussa se mikä nokassa! Ristijärvi
- kun on semmonen sininen suoni pikkulapsella tässä poekki nokasta, nin se on lyhytikänen. Hyrynsalmi
- Viimeisillään raskaana olevasta: maha on nokan tasalla. Puolanka
- nokkaa mullaki karvastellee kun on kova nuha. Rovaniemi
- lyhỳt ja kivèrä nokka ei olè pièttä kauhniina. Vittanki
3.
ryhmään 2 liittyvästi ihmisen suusta t. kasvoista.
Esimerkit
- Sanoin myllärille et sɛ pirɛ̀t kans nokkas kiine. Sauvo
- aamusi aì jokàne nokkas tuhrasi, pesi naamansa. Sauvo
- Joku siäl paukutti nokkatas, soitti suutaan. Karjalohja
- Lörpöttelijälle: älä kalkutteles sitä luista nokkaas! Hattula
- moni mies ei eneäm pistän nokkaansas sitä Vilsonim pintaa; vrt. amerikanläski. Padasjoki
- vähäkääk kun viinoa soapi nokkaasan niin het se alakaa huikaroija, huitoa. Puolanka
4.
ryhmiin 1-3 liittyvää kiteytynyttä käyttöä.
a.
mennä (kaatua tms.) ”nokalleen (t. nokilleen)”
= nenälleen, kasvoilleen; ”nokallaan”
t. ”nokillaan” = pitkällään, rähmällään.
Esimerkit
- En katton lainka ja kompastusi puu juure ja meni nokilles. Rauma
- Kaaduin tommotto nokìllas, vähä̀ nin ku pers pystys. Sauvo
- meni nokillensan n ̮ett ̮oli nenä pärsänä. Hämeenkyrö
- Eteenpäinhän on, sanoi akka, kun nokillensa lensi sp. Urjala
- kun (vanhus vain) pikkusen kömpästyy, niin (on) nokallah. Kymi
- elä meä nokalleis. Kurkijoki
- Saisinpa olla ies tunnin nokillain. Mikkeli
- Menen ruokalevolle: Oun vähä tuossa nokallan. Pielavesi
- En mene marjaan ku mɛ olsi nim pià nokka maas koska minua huimaa. Sauvo
- Mennä nokin, nenälleen, nurin. Vihti
b.
”jkn nokan alla (t. edessä)” = aivan jkn
edessä.
Esimerkit
- se (torppa) ol hyvì (= aivan) mu nokkan eδès. Hinnerjoki
- Siel tuotiin kahve oikeen prikan kans nokan etteen. Somero
- yhtäkkiä se (pillastunut hevonen) tullat tomahti mun nokkani alle. Himanka
- mie astelin aivan (tuomarin) nokan ̮ethen. Rovaniemi
- kyllä sitä soapi puikkoellat tuon joukkosaˀ etteen että soapi niillej jottaen (ruokaa) nokan etteen ettei tarvihtes syömätäm moatar ruveta. Puolanka
c.
olla ”nokat vastakkain (t.
yhdessä)”, ”nokka nokassa”, ”nokasta
nokkaan”, ”nokka nokin” tms. = nenätysten,
vastakkain. Vrt. nokitusten.
Esimerkit
- Siäl ne ämmät istui nokastnokkaa ja kreetuivat, juorusivat. Kiukainen
- Kyl niil jotta salalist vissi oh, kosk ne sii ova olle nii nänäst nokkassi. Kaarina
- Muijat ovat siäl nokka nokas ja puheen plätinä käi taukoomati. Lohja
- Ne on niin nokast partaan. Vihti
- istun tähän nokka noki toiselle puolelle pöytää. Kalvola
- Emäntä oli meille piioille vihainen, kun tuli oltua nokka nokasta juttelemassa. Himanka
- ne on aena tuolla yhessä nokat vastakkaen ne siellä neuvottelloo. Puolanka
d.
vaihtaa jtak ”nokka nokin (t.
nokasta)”, ”nokkiin” = ilman välirahaa,
päittäin.
Esimerkit
- Renki oli suudellut ensin piikaa väkisin ja piika "kosti" suutelemalla sitten itse renkiä: Meni nokka nokin kun entisen piijam pussaus. Vihti
- Vaihtovat nokkiih hevosia. Suoniemi
- ne tek kaupan ihlan nokka nokin. Hollola
- Myö huikettiin (= vaihdettiin ilman välirahaa) hevosia ja ihan silimiin näkemättä nokka nokasta. Kitee
e.
lähellä mutta huomaamattomissa oleva esine tms.
on ”(ison, suuren tms.) nokan varjossa (t.
suojassa)”. [kartta]Levikki: SavP paikoin, PohK
osaksi, PohP etenkin eteläpuoli, Kai, PerP
osaksi, joitakin tietoja LänP, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Eehän tuo ettäällä ollu, kun suuren nokan suojassa. Vieremä
- Haitaampas vielä tuolta nuo heinät pois, ne näkkyy jääneen ison nokan varijoon. Haapajärvi
- Saattaapi se olla hyvinki pitkän nokan varijosa, hakija sitä kuitenki pittääpi, ku sittei hoksaa. Liminka
f.
kuolleella on ”nokka taivasta
kohden”, ”nokka pystyssä” tms.
Esimerkit
- moni nokkasal laettaa ylös päen ensi talvena. Nurmes
- Minä asun tällä mäellä niin kauvan että nokka pystyssä minut täältä viijään. Ähtäri
- aamula oli nokka taivasta kohin. Tervola
- Ainakin kuolleena hän on hiljaa: tottahan sillon ainakin ov vait kum pannah kolme kyynäröö nokam päällä hiataa. Kymi
- Hän kuului kuolleen: jo kuulu nokka keoskahtannee. Vaala
g.
sanoa (puhua tms.) ”nenästä
nokkaan”, ”kohti (t. vasten) nokkaa” tms. = vasten
kasvoja, suoraan.
Esimerkit
- pitääs mennäs sanomahan äijjällen nenästä nokkahaj jotta ei se sellaanem (kenkkuilu) passaa. Nurmo
- Mie sano asja suorua nenäst nokkua, ilma kaunistelematta. Räisälä
- ei viihtint sannoo iha vaste nokkoo että se o valetta. Juva
- Tuo piika Hintra ei se äkkiivy, vaikka koht nokkoo sille äsähtäs. Heinävesi
- haokkuu ne aevan nenästä nokkaan. Ristijärvi
h.
”olla jssak nokkineen (nokallaan
tms.)”, ”pistää nokkansa jhk” tms. = tuppautua
jnnek; sekaantua jhk asiaan.
Esimerkit
- jokà paikka se nokkas pistä. Pyhäranta
- O joka paikas nokkas kans. Karjalohja
- ne (lapset) oj joka paikas nokkinaa. Vihti
- Lapset eivät saaneet mennä miesten kanssa pöytään syömään: ei sinnen saanup pöyräl nokkineem mennä. Vihti
- voì voì ko muà harmitti (kun jouduin epämiellyttävän tapauksen todistajaksi) ja aattelin että jokà paikkaam määkin nokkaanim pistän. Vampula
- Hän puuttuu kaikkien asioihin: sen nokka pittää olla jokkaise asijassa. Juva
- Jo toas on penskat nokallaan joka paekassa. Ristijärvi
i.
suuttumisesta t. loukkaantumisesta: ”ottaa nokkaansa (t.
nokkiinsa)”, ”koota (noeta tms.) nokkansa” tms.;
suuttuneella ”pistää nokkaan”, on ”papu
nokassa”, ”nokka nousee” tms.; suuttunut
on ”nyrryssä (norpalla tms.) nokin”, ”nokka
solmussa” tms. Ks. erikseen
nokillaan, nokissaan.
Esimerkit
- Mitäs sää ny nii nyrrys nokin kävele, oleks jostan kiukustun vai? Laitila
- Mää manasi hänt hiukaj ja siit hän kokos nokkaas ja lähti. Sammatti
- kyl sem muijam meni nokka solmuu. Vihti
- Otti nokkaansa ku puupuntari ja lähti. Pirkkala
- Mikkääs sen nokass oli kunnei vastannuv vaikka ma päivää sanon. Messukylä
- Nopeasti suuttuvasta: Sem mennee oitis papu nokkaa. Lempäälä
- Sen on aina nokka kiivaras jos jotakin vähä sanoo. Valkeala
- s ̮èi siep paĺjo pòekkitelàesta san̆noo nuapurissak̆kaas se ottaa nokkaasa. Nilsiä
- Aina se on tuolla tytöllä nokka viärässä kun työn iäreen neuvotaan. Sonkajärvi
- nokka norpalla läks pòes. Konginkangas
- sen nokka nòus. Konginkangas
- tottapa sillä on nokka jostaki niipastunuk ku ei ook käynyk kauv̆voon aikaan, pitkään aikaan. Oulunsalo
- èistä tiij̆jäm mitä se tek̆kee kun nokkasan nokijaa. Utajärvi
- He pahastuivat sukkeluudesta: nokkaan niillek kävi. Sotkamo
- mikä liep pistänyn (hänellä) nokkaan. Kajaani
- Pihkasi nokkasa ja lähti poes. Paltamo
- sillä pisti nokile. Rovaniemi
- nokka mäni pystỳ. Kallivere
- hän o jollan taval nok nollis (= huonoissa väleissä) niitten (sukulaisten) kans. Hinnerjoki
- Ruokalevolla liian pitkään nukkunut renki tulì niin nokka nujùsans (= häpeissään) taas sinnet tyä̀maal̆le jossa muut olivat jo olleet pitkään. Vampula
- Jos hänelle huomauttaa virheestä niin on het nokka punanen. Toivakka
j.
”saada nokilleen (nokkiinsa, pitkä nokka
tms.)” = epäonnistua, kärsiä tappio, tulla nolatuksi
tms.
Esimerkit
- Sukulaiset uskoivat, että isännän mielipiika jää ilman perintöä, mutta hes saìvap pitkɛ nokà, Fiijja saì kaìk. Sauvo
- eì paràntunu mun kansan kilpaleman tulla (ollessani työkunnossa), kyl sii saì nokkis! Sauvo
- kyl ne (juoruakat) välliin saa nokkans pääl̆lekkin ko mennään ajàmaam (juoru)puhheita takkaa. Vampula
- Jokos sait pitkän nokan ko ain olet nin olevanas! Nakkila
- Sai se aikalailla nokilleen, ku niin pöhölösti valehteli. Raahe
- siit sai kahlon (= lyhteen) sitoja nuuskaa nokkaas (= moitteita) jos ne hajo. Vihti
k.
”antaa (tulla tms.) (jkn) nokan päälle” =
haukkua jkta, sättiä.
Esimerkit
- Älä tul mnu nokam bääl! Rauma
- Anni on antannu nokam päällä niil huonoa tavaraa myyville kauppiaille. Vihti
- Kyl se ämmä anno sil flikal nii noka pääl. Yläne
- Ne niin kehui sitä lehmeesä myyvessään, mut sanoe Ierikkae koppaattavasa niitä nokan piälle. Siilinjärvi
l.
”omin nokin (nokkineen t.
nokkinsa)”, ”(oman) nokkansa nojassa” tms. = omin
neuvoin, omin päin; omin luvin.
Esimerkit
- sit tul (karamelleja isän kaupasta) vähä̀ omì nokkis otèttu. Sauvo
- piänest asti omin nokin olen saanut tulla toimeen. Vihti
- Niitä (lampaita ei) meinaa saara kiim millää, kon ne on koko suven ollu mettäsä omin nokkinsa. Tyrvää
- min ̮ooj jo kuuskymmentä vuotta omin noki suolanna lihhoo ja kalloo, mut ̮en oot tärvänä. Juva
- on siinäiˀ ä̀iti, kum men̆nee pä̀iväksi kyl̆lääj ja hèittää pienet lapset omin nokkisaˀ ol̆lee ja el̆lään! Utajärvi
- jätti oman onnes nokkaa, oman onnensa nojaan. Köyliö
- äiti jä isä kävi työsä ja jumalan onnen nokkaham meijät (pienet lapset) jätettihin olokoom miten tahtoo. Himanka
m.
”niine nokkineen” = niine hyvineen, tyhjin
toimin. [kartta]Levikki: SavP osaksi.
Esimerkit
- Läks niine nokkisa asiaansa toimittamatta. Maaninka
- En tavannakkaa pastoria kottoo, niine nokkinen pit lähtee takaisin soutamaan. Pielavesi
n.
jssak asiassa ei ole ”nokan koputtamista (koputusta,
naputtamista tms.)” = vastaan sanomista,
huomauttamista.
Esimerkit
- Jotaki huutia (= kuria tms.) noille mukuloille pitäs saara kunnei vanhemmilla oo enää nokan koputtamista. Parkano
- eij ̮ou nokan koputusta. Hämeenkyrö
- sinull ̮èijj ̮òus siihen nokan naputtamista. Nilsiä
o.
ylpeilemisestä, mahtailemisesta: olla ”nokka
pystyssä”, ”nostaa nokkaansa” tms.
Esimerkit
- ko s ̮on (pastori) semmonen ettei se nostan nokkaansan niinko monèkki. Vampula
- Nii painel nokka pystys sivutse, jot ei hyyvää päivää teht. Äyräpää
- Meni niin että oli nokka taivasta kohti. Lohtaja
- Keltainen on ollut ennen muotiväri: Kellanem puku pojan noka nosta sano piik sp. Kalanti
p.
q.
r.
s.
t.
taitava ihminen ”pystyy vaikka nokastaan
seinään”. [kartta]
Esimerkit
- Nurmes
- Rautavaara
- Se on niin kynsikäs (= kyvykäs) että pystyy vaik nokastaan seinään. Sotkamo
- Puolanka
u.
v.
muuta.
Esimerkit
- eì see nokka myä̀re saa olluks, ei hänen mielikseen voi olla. Pyhäranta
- Menee nokkaas myören (= sivuilleen katsomatta) eikä huomaa toista. Vihti
- Lapset härnäsivät toisiaan panemalla kädet sormet harallaan nenän jatkoksi: pitkää nokkaa näyteltii. Vihti
- Isäntäkin oli saanut vihiä asiasta: jotaki isännälläki oli nokasa, mailman ihmisep puhuneet. Hämeenkyrö
- se meni jo ja oli voita nokassa, oli hyvillä mielin. Hattula
- Olin nopea kutomaan kangasta: ei sit nokat tuhissu kauvan! Iitti
- Tuli suojasää: nyt se löi pakkaine nokkase havuu. Lemi
- Niihin pittoen on kututtu vieraat nokalla haestaen, tarkkaan valikoiden. Vieremä
- sinä kajehik ko minä oov vanaha ja piika (= neitsyt) samahan nokkaha, kaiken lisäksi. Himanka
- kävi nokan sijaa (= moittimisen aihetta) hakemasa. Himanka
- Nyt se seki tyttö vihittii, ja tästä lähi oo oma nokka tuulta kohti, hänen täytyy itse huolehtia toimeentulostaan. Haapajärvi
- Toista kiirehditään: Mee joutuin, niin etton nokka kolomantena jalakana! Haapavesi
- valehtel̆lee, että nokka hèiluu. Utajärvi
- Puusepät tekevät työnsä silmämääräisesti: Nokassa on nokilanka, noettu lanka, jonka avulla puuhun tehdään merkkiviiva. Sotkamo
- Miehet jäivät sanattomiksi: niilä meni nokka siiven ̮alle. Rovaniemi
- Sain vihiä viinan salapolttopaikasta: saim mie siitä vähän nokkaa kiini että oli siinä veistetty ja pantu ainheen jatkoksi kaikkia. Vesisaari
- ei ole – – koskhan ommaa nokkaa lämmittänny, ansainnut itse elatustaan. Kainulasjärvi
5.
muun eläimen kuonosta, turvasta tms. [kartta]Levikki: tietoja VarP-U-Y SatL PohE-P KesL Kai PerP LänP
ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- kyl semmost kävè (hevosille jäisellä tiellä) et löivä nokkas (kaatuessaan) et hammas tul läpitte. Hinnerjoki
- semne lehm o hyvä̀ lypsämä, ko o levì nokam pää. Hinnerjoki
- koer polt nokkas. Pyhäranta
- niin tärä̀v nok on eräällä jyrsijällä, ”myyrähiirellä”. Pyhämaa
- neet (siat) tuli nokat punaisena talvella pihalle. Vihti
- Mehiläiset ovat ihmeellisiä eläimiä kuv vallan nokasas viärään mettä. Vihti
- Ko lehmät ulos tällättiin kevvääl nin ne tervattiin nokat ettei sit piräis kärmeem pureman. Nakkila
- Kuh hauki ui nokkas verkkooj jää se siihen kii. Pomarkku
- ne (lehmät "metsänpeitosta" palatessaan) oli niin hoekkie, ne osik kohta kuollu nokat ihan keltaset. Hyrynsalmi
- Hylkeen nokka leikathin sittep puukola pois. Simo
- kissa pessee silmiä, nokàsta pyhkäsee tullee likìltä vieraita. Vittanki
- oo̰ se koira mutt ̮ei sill ̮olè nokkaa, vainua. Kainulasjärvi
6.
ihmis- t. eläinyksilöstä.
a.
(saaliiksi saadusta) linnusta. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja PohP Kai, Lemi Rovaniemi.
Esimerkit
- Teeret maksoivat ennen viis-kuuskym̆ment pennijä nokka. Lemi
- Niitä oli kaheksankymmentäkaks nokkaa, enimmäkseen suorsia, monijaita taveja oli sejasa. Rantsila
- ammum minä tän̆näis syksynä tòistasat̆taa nokkaa. Utajärvi
- Oli sitä ennem metär riistoa – – kun kolomekkiittoista nokkoa tòevat yhtenä päivänä. Puolanka
- kymmenen nokkaa tuli ko mie kävim pyyvyksilä. Rovaniemi
b.
henki, iikka tms. Us.: ”joka nokka” = joka
iikka, jokainen; ”nokkaa päälle (kohden, myöten
tms.)”, ”nokkaan” tms. = henkeä
kohti.
Esimerkit
- Pullia on kaks nokkaa kohren. Peräseinäjoki
- Miust o sama, vaik jaataa iha tasa nokkaa myöte. Kirvu
- Kyllä työ näistä paistikkaista suatta osana joka nokka. Harlu
- Joha siihe tuĺ nokka pòikinnee vieraita. Hirvensalmi
- Yhdeksän lastani ovat vielä kaikki elossa: ei nokkaakaan oov vielä tähän astik kuollu. Himanka
- ne (talonväki) on olluj joka nokka sairaana. Himanka
- Kalat on menny tielle tietämättömiin ei niin tuu yhtään ainovaakaan nokkaa vaikka kuinka pyytäs. Merijärvi
- kolomem markkooko se (maksu kahvista) on nokkaan. Kajaani
- yhtijöm pittää neljäkymmentä markkoa nokasta valtijollem maksoa työssä olevista venäläisistä sotavangeista. Hyrynsalmi
7.
(pitkänomaisen) esineen (maastonkohdan, kasvin tms.) kärki, pää;
esineen (nenämäinen) uloke; ”nokillaan (t. nokallaan)” =
kärjellään. [kartta]Levikki: ei tietoja Ver, niukasti
tietoja PohE Ink, muualta runsaasti t. melko
runsaasti.
a.
Esimerkit
- hän (kissa) hyppäs verèjäntolpa nokkaha ja istus siin sit. Hinnerjoki
- se (koira) o vaa kahlette nokàs pihalla. Hinnerjoki
- Jään vahvuutta tuuran kärjellä koeteltaessa tul tuura nokka (= nokkaan) heikko paikka. Rymättylä
- Kun on ruokana perùna ja hiùka voìt perùna nokka, ni eì muut tarvit. Sauvo
- simmosis (talikoissa) ku sontà luati, niis olì rautà nokàs. Suomusjärvi
- ajòränkeìs (= ajolängissä) olì nokàt alìses pääs ja pantiir rinnustimmeel kii. Pöytyä
- Laskiaisiltana mäkeä laskettiin pitkässä rekijonossa: yks ̮oli (jonon) nokalla tyyräämäs, ohjaamassa. Pomarkku
- piäni napula (oli tulppana) kruutisarven nokas. Nurmo
- Viikatteesta, jossa terän ja varren välinen kulma on pieni: Ov vikatekkin niin nokillansa että on ihan nokkavoitto. Mouhijärvi
- tohol lipputangon nokkaan tuli (lintu) kai se metto oli. Kuorevesi
- hakattiin kirveellä nee (haot) tukin nokas pätkiks ja niitä vaav viätiin elukkajen alle. Loppi
- Fältinki (= kääntöaurankin) nokas oli piäni veitti ku piirsi ja vähä rakoo. Nurmijärvi
- Kurkiaurasta: kurkikaŕja kul lent̆tää, yks on nokkana, kärkenä. Kiihtelysvaara
- Hyvällä lypsylehmällä on lappoi nokissa suuret màetoryörit, maitosuonet. Juva
- ne (potkukelkan jalasten) nokattiin ne oĺ kippurassa. Jäppilä
- Kirveen varresta tehtiin sen mittainen, että kuˀ otti nä̀enikkään tästä ponnesta kätteesäs se silloh hipsu muata se nokka. Jäppilä
- Siinä (kassarassa) oĺ kippura nokka. Tuusniemi
- sittähän sen (esineen painon) tiet̆tää kun kä̀yttää puntarin nokassa. Nilsiä
- Leipää muotoonsa leivottaessa sen keskelle jää kärki: siihen nòus sitten se nokka, èikä se äkkinä̀eseltä (= asiaa tuntemattomalta) tule. Pihtipudas
- niitä uusia nokkia (= vuosikasvaimia) kasos kuusehe. Himanka
- kettu pirhanahan tuo (ikkunasta näkyvä eläin) on kosk ̮on, valakia hännännokka. Saloinen
- ompaam mennyˀ (kolmikoukkuisesta) uistimesta yksi nokka pòikki. Utajärvi
- vesi on (vesirokossa) näppyin nokassa. Pudasjärvi
- mustapeä (= niittyvilla) sieltä työnti nokkovaan jeän läpiki varhain keväällä. Puolanka
- ei kärsinys sormen nokalla koskia, pää oli niim pehemiä. Kemijärvi
- monta kertaa ku aalon nokasa ne airok käväsit (ristiaallokossa soudettaessa), mutta met sillov vastasima (airoilla) ja menimä. Rovaniemi
- Kun se alako oikiamhan se suksen nokka niin sitä lämmitethin. Sodankylä
- Reen jalasta tehtäessä veistethän vähä hienommaksi se nokam puoli. Jyykeä
- liukosit (= lipesivät) jalàt ja lankes siihen veitten nokhaam persheen. Kainulasjärvi
- Käteen mennyt tikku kehotetaan poistamaan: ota kynnen i (= ja) veitsän (= veitsen) nokav vällì! Kallivere
b.
veneen (kärryjen, reen tms.) etupää, keula.
Esimerkit
- Koer o paati nokas. Rauma
- Pannaan tää tuhto (veneen) nokkaan, istukoon likat siälä. Kuorevesi
- Reen etuistuimesta: me olimme nokalla kuskin kanssa. Sääksmäki
- Sateesta: isäjumala siälä vesitynnyrin nokalla ajaa. Hattula
- reen nokka ol lävitep puhki ku se ol vanerista tehty eikä kestänyt hevosen potkimista. Keuruu
- rannalta kun astu (painava mies) teljollen niin se venek keikkasi melekein nokalleen. Sotkamo
- venneen nokasta vetästään vene maihin. Puolanka
- sill ̮on (eräällä tavarankuljetusahkiolla, ”lukkoahkiolla”) nin korkea nokka. Vittanki
c.
astian laidasta ulkoneva sisällön valuttamista helpottava kouru
t. putki.
Esimerkit
- Taikinajuuren hapatusastian yläosaan tehdystä kourusta: Juur juakse nokàst. Eurajoki
- Vanhus pyytäessään antamaan hänelle ensimmäiseksi kahvia: kaaras siit (= sitten) täh minun kuppihki, jos siäl ̮on nokas poroo. Kymi
- Anna se maiju juossa suoroa roanna (= rainnan, lypsyastian) nokast siihe pottii, saviruukkuun. Räisälä
- kyllähän niillä viinapannut ol, ja nokastahan se tippu sittes se viina. Keuruu
- ei oom muistanna (kahvipannun) nokkoa selevitellä. Kajaani
- Kahvi tirraa tulla nokàsta. Täräntö
d.
lapikkaan tms. jalkineen (ylöspäin kaartuva)
kärki. [kartta]Levikki: eniten
tietoja KarP Sav PohK-P Kai PerP LänP,
joitakin tietoja PohE SatP HämP ja
liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Kun lapikas tehtiin taitavasti nahkaa rypyttämällä tällem päkijä̀esen kohallej jä̀e levvèöttä ja nokkaan sae sitä kiveryyttä. Jäppilä
- siinä (pieksusaappaassa) oli niim palijo nokkaa että suksemmäistimesä pysy. Himanka
- alakovat kenkäesän nokkiin katella häpeissään. Puolanka
- ei niill ̮olè sev vertaa järkeä – – että tuosta kengän nokàsta kantapäähän. Vittanki
e.
niemi; niemen kärki. [kartta]Levikki: eniten
tietoja VarP-E-U SatL-P HämP PohK-P Kai PerP,
joitakin
tietoja VarY HämE Kym KarE LänP
ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- nokàm pääs paatt o. Pyhäranta
- kaik ranna ja nokà ol täys väkeä juhannuksena. Rymättylä
- Mennää tuaho nokkaa maihi. Pori
- Me mentiin aina sinnel Leponiämen nokkaan sitte katsomaan laivaa. Teisko
- pitkä nokka käy sinnek keskellej järvee. Urjala
- saaren nokissa on niittyjä. Kittilä
f.
maastonkohouman (terävä) huippu, harja. [kartta]Levikki: joitakin
tietoja VarE-U SatP Kai PerP LänP
ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Ku hek kärkkiväs (= kerkiävät) sin mäe nokka, nii siäll o iso laum flikoi ja poikki jo. Halikko
- Lorua: huis sika metteen, menem mäjen nokkaan. Hämeenkyrö
- muutamalla kallijon nokalla moatam mötköttää se ilives. Suomussalmi
- mie koitin että mie pääsisim Pissivaaran nokhan. Rovaniemi
g.
h.
puun latvaosasta saatava rungon kappale,
latvapölkky. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PerP, Kuusamo.
Esimerkit
- Tukkipuiden nokat. Pelkosenniemi
i.
lakin lippa. [kartta]
Esimerkit
- Suursaari
- Se hatu nokka on ain silmiil ku hattuki on pääs. Lavansaari
- Lippalakin nokka. Kallivere
j.
8.
ryhmään 7 liittyvää kiteytynyttä (postp:n tapaista)
käyttöä.
a.
jk
vaikeasti (kalliilla hinnalla, kovalla työllä tms.) saavutettavissa oleva
on ”rahan (kirveen tms.) nokassa”.
Esimerkit
- Ennen oli paljon työväkeä mut nyt se onkin sitte – – kalliim pennin nokas kun saa pellol ihmisen! Somero
- Mies on niin laiska, ettei viitsi hakata halkojakaan: Vaimmoväjellä on aina märijät puut ja neki aina kirveen nokas. Parkano
- Elanto oli hankittava kirvestöillä: kyl se ol kirveh nokas aina se tianattava. Kymi
- Tässä kylässä on kaikki maksullista: täälä ko pittää kaikki olla niir rahan nokasa. Rovaniemi
- Ennen myytiin viljakin tilavuusmitalla, mutta nyt punnitaan vaa'alla: ny ov vaakan nokàsa kaikki. Vampula
b.
c.
”jnk nokassa (t. nokalla)” = jnk aikaan,
alkaessa tms. Vrt. nenä 4.g.
Esimerkit
- tuli vesisae, kuuropiliven nokassa otettiim monta häkkiä luokoja. Kuhmo
- ”Väinö lähti tuiskun nokassa hiihtämään.” Kuhmo
- Vieras tulloo niim pahan nokalla, huonoon aikaan. Kajaani
- sittä tòesen kerram minä lähin – – Tuom̆maan kansas sittä, ja samalla làella ukonkuuron, nokkaal lähettii. Suomussalmi
d.
muuta.
Esimerkit
- Mitättömästä ihmisestä: O niin ko aevastus seippä nokas sp. Hinnerjoki
- Se on nii olevannas kon paska tiku nokas, ko on saanu pahan piipun nysä suuhus. Nousiainen
- kiälen nokas on se nimi mutta ei muistu mieleen. Vihti
- On sitä työtä muuallakin: eì mailma yhren tikùn nokàsa oo sp. Vampula
- Niin se häilyy, kuv vaivasen onni seipään nokassa. Urjala
- mun tars tää könsä (= mökki) saarrap pojiille, ettei tarttis ollan nokassa, hoitaa isännyyttä. Loppi
- Perättömästä puheesta: kyllä s ̮oli sem puhen niinko koiranhännän nokasta. Rovaniemi
9.
korttipelissä pelipanoksen korottamisesta: ”lyödä (t.
panna) nokkiin”; pelipanosta korotettaessa: ”potti (tms.)
nokkiin”. Vrt. nokittaa1 6.
Esimerkit
- Potti nokkihin, ei siinä isä häviä jos poika häviää. Ilmajoki
- No viitoin nokkii! Hollola
- Mite paljo sie paat nokkii? Lappee
- Lyö nokkii vaa! Ii
10.
älystä, ymmärryksestä tms.
Esimerkit
- Hidasälyiselle keskustelukumppanille: Eik nokkas sanon? Rauma
- Eik snuul nyy see vertta nokka ol, et ossaisi tommost tyätäkä tehr. Karjala Tl.
- mèill ̮ol nokkoa kansa jos oli toisillakin. Pihtipudas
- alkuansa se ku on ihmiset asùnhet tännes se on omà nokka keksinys semmosia, ovat itse huomanneet. Täräntö
11.
pisara, tippa; tilkka; nokko2 1 ←. [kartta]Levikki: PohE.
Esimerkit
- Maitua oli pöyräs niin määrältä (= niukasti) jottei tullu kun nokka kullenkin. Laihia
- Aina sillon nokka nenänpääs. Laihia
- Panhan niim piäni nokka vettä pathan. Kauhava
- siell ̮oli (meijerissä) naurettu jotta ku tuallaasta (maito)nokkaa tuaraha. Nurmo
12.
etevä, nokkela. [kartta]Levikki: KarK paikoin.
Esimerkit
- Ken on nokka yhtie se on nokka toisie. Hiitola
- ”Nokka oppimaan.” Kurkijoki
