esi|liina

s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä
Osaksi luult. uud. [kartta]

Levikki: eniten tietoja Var Sat Häm Kym Kar Sav KesP-E Ink, joitakin tietoja Poh KesL Kai PerP, ei tietoja LänP Ver.Asu: esiliina (esliina) yleensä, eslina Ink Halikko Kullaa Kuolemajärvi Uusikirkko Vpl. Ruskeala [kartta], esna VarP pohjoisosan rannikko, KarE eteläosa osaksi, Ink Nummi Savitaipale [kartta]. Vrt. förkkeli, kaati1, kerstuuki, peretniekka, vyöliina.
1.
puvun suojana käytettävä, tav. vain etupuolta suojaava vaatekappale. Rinn. esikaati, esiriemu, esitaakka, esivaate, eska1, essa, essi, essu1, essukka, essuli, esu2, esuli, eteinen I.7 (Ilomantsi), etuimet 2 (Ikaalinen), etuinen I.6.b, etuliina 2. Vrt. etuniekka. Yhd. förkkeliesiliina, henkseliesiliina, kaulaesiliina, kirkkoesiliina, kolttuesiliina, lappuesiliina, paarre-esiliina, parvapääesiliina, puoliesiliina, pänniesiliina, rintaesiliina, silkkiesiliina, suolistoesiliina, vyötäröesiliina.
a.
tav. kankainen naisten käyttämä suojavaate.
Esimerkit
  • pan esn ettes, jossas huushollama meina ruvet. Pyhäranta
  • Jos esliinas paikkas joku flik, niin tul pia aikkas pikkussi päi. Pertteli
  • mää silitin esiliinoitaij ja kello tuli ykstoist. Vihti
  • eì esliinaa saak koskaam paìkata, eiks siittä tuu huarra ko esliinans paikkaa? Vampula
  • Saa juatom (= juopon) miähen ko esliinas kastelee. Nakkila
  • toi esliinan helmasa lastuja. Hämeenkyrö
  • Esliina ei o vaate eikä piika o ihminen sp. Tyrvää
  • Kylhän ne pitivätte esliinoitaki. Hausjärvi
  • enkä mie raattis parempaa esliinaa ottaa jokapäiväiseksi. Kymi
  • poimitoa näihe eśliinoi ehdotin, kun astiat olivat täyttyneet marjoista. Joutseno
  • Paa eslina vyölleis, jottei hameheis ryövähy. Kuolemajärvi
  • Esliina ja peäliinakii morsjamet saattoit antoa sulhasen sukulaisille häissä. Sakkola
  • Esliina oĺ ja oha se vieläki àena eissä, siihe pyyhittii laste nenät, omat käet. Rantasalmi
  • vàemo vòep enempi esliinassaan kant̆took kuim mies hevosella koť̆tiin aj̆joo sp. Nilsiä
  • Joka esliinoa paikkoa on vaivastalon oma. Jämsä
  • ei valkeit esnoi pietty, ne välleer ryvettyit. Venjoki
  • On äiti eslinanuaras kiine sanotaan epäitsenäisestä ihmisestä. Halikko
b.
tav. nahkainen ammattimiesten edessään käyttämä suojus. Rinn. esinahka 1, etunahka (Heinävesi). Vrt. etuförkkeli.
Esimerkit
  • Seppä veti nahkasen esliinan – – pöksyis suajaks. Somero
  • kalamiästen esliinoita. Merikarvia
  • Kun ne (nahkatehtaan työläiset) jojel pulikoitti (nahkoja liottamassa) niill ̮oli isot esliinat eres. Loppi
  • Nuottaesliina, koku vaskannahka, pää vaa pois, rinnan kohralle tul kaulanahka, sen kulmiist nuaralänkki kaulan ympärt, sivool nuarat, ne solmittih selän taa kii. Kymi
  • työeśliinat (oli nahkurilla) nahkasta. Kitee
  • nuottaeśliina, ”vernissattu palttinainen esiliina, jollaista on käytetty nuottaa vedettäessä”. Hirvensalmi
  • oĺ mulla nahkihousut mukanna, em minä esliinasta välittänny suutarintöissä. Joutsa
2.
pt:ja ja kuv. käyttöä.
a.
raskaana olevasta.
Esimerkit
  • Esiliin pakka lyhyväks. Kalanti
  • Mää luule et se flika esliina al o jottan ku se on täsä kävässuvest (= kevätkesästä) niin tasaunnu ja tullu hiljaseks. Pertteli
  • Sill on yhleksän kuukaulen esliina. Iitti
b.
seuralaisesta.
Esimerkit
  • Nainen oli otettu esliinaks sinne nuorten yhdessäoloon. Vihti
  • Niihhän se lähti muka esliinaks mulle. Maaninka
c.
Esimerkit
  • Tairetan täs pia sare saarak, kosk aurink o vetän esliina silmilläs jo kun pilvi on tullut eteen. Muurla
3.
muuta käyttöä.
a.
eräistä kasveista.
Esimerkit
  • esìliin, Iris, kurjenmiekka. Pyhämaa
  • Eevan esìliina, Haemanthus albiflos, valkotupsukki. Loimaa
b.
Esimerkit
  • Esiliina, lipullinen verkonmerkki. Ahlainen