alunen
s.Levikki: ei tietoja LänP, niukasti PerP, muualta runsaasti t. suhteellisen runsaasti tietoja. Vrt. alainen, alasin, alinen, aluinen, alus, alusin, alusta, aluste.
1.
karjan (makuu)tilasta t. siinä käytetystä
kuivatusaineesta.
a.
tav. mon.: karjan kuivikkeista, alukkeista
(aluke1 ←).Levikki: VarP-Y SatE
PohE Häm Kym Kar Sav Kes Kai, joitakin tietoja VarE-U
SatL-P PohK-P
Ink. Vrt. kuive, kuivike, kuivite, rikote, vuode.
Esimerkit
- Lehmätte alusin o ain pruukat niit pahnoi taik heini, ko lehmä raiskava ja vetävä allas. Taivassalo
- Lampaillej jäi varvut alusiks. Lempäälä
- Täytyy ruveta hakoja ajamaa, ometast on aluset lopus. Padasjoki
- Kyl hevoin pitie alusesa puhtaana. Hollola
- Mettäst myä hajettii lehmiin alusii, sellasii hyvii havui. Sippola
- pit olla alusiin sammalii, nostettii sammalii kuivikkeeks. Ruokolahti
- Polkuliäväs pit ollakkii paljo alusii. Jaakkima
- Meillä pannaan sammalii lehmiinnii alusiks. Liperi
- Havuja oĺ alusina èi olokija hennona panna. Juva
- Alusija tarvihtis suaha lehmii ala, lehmät hukkuu paskaasa. Kangasniemi
- Suuteeta (= eläimen eteen tähteeksi jääneitä heiniä, olkia tms.) piettiiˀ alusina että ee ryveˀ ihteesä lehmä. Iisalmi
- Järviheineä kuivattii siitä soatii luhtova alusiks lehmille. Luhanka
- Eräällä miehellä oli tapana käyttää purutupakkaa. Tästä syystä pojat viisastelvat että, onks suussas eläviä että, ne tarvii alusta. Pertunmaa
- pimejän àikaan tä̀yty hakatan niitä, alusia. Sysmä
- kaik työt ku loppuit (syksyllä) nii saottii: pittää männä alusii (suosta sammalta) lyömää, niittämään. Tyrö
b.
lehmän tila, makuusija, paikka navetassa. [kartta]
Esimerkit
- Ton lehmän alunen on kovin märäällä, märkä. Hämeenkyrö
- Mouhijärvi
- Tuon kanttura alusistaki soat ottoa sitä (lantaa) vähä. Karstula
- Äänekoski
- Jämsä
- Puhistettaaˀ ensiv vail lehmäijeˀ aluset ja lehmät ennen lypsämistä. Keuruu
- Ähtäri
- Pulkkila
2.
alustana käytetystä vaatteesta t.
vaatekappaleesta. Vrt. alaisvaate.
a.
tav. mon.: paksuhko lakana t. peite, jota pidetään
vuoteessa makuuolkien t. patjan päällä, raiti. [kartta]Levikki: Kym,
KarP osaksi, KesP,
PohK etenkin itäpuoli, Kai,
joitakin tietoja SavP PohP, lisäksi
yksittäistietoja. Rinn. alonen 2, aluraanu, aluraiti, alus 2.b, alushursti, alusloimi, alusnukeri, alusnuttu 1, aluspanakka, alusraanu, alusraita, alusraiti, alusrettu, alusta 4.a, alustamatto, alustaraiti, alustäkki, alusvaate 1, alusvaippa, aluvaate.
Esimerkit
- Aluset kulottii valkehist riavuist ja ne pantii vuateesee potuskan päälle. Sippola
- valak̆keeta voatteeta kun oli niin ne kàekki seästettiin ne ja niistä kuvottiin alus̆sii. Juuka
- Lattijallet tuotiiˀ olokija ja ne sittä (= sitten) pèiteltiiˀ aluisilla. Kiuruvesi
- Viime talavena kuvottiij jokkaeseen sänkyyˀ uuvvet aluiset. Rautalampi
- peset tuo aluinen kansa. Konginkangas
- Pitää ostaat tyhyjiä nisujauhosäkkiä, niistä tulee hyviä alusia sänkyin. Perho
- Hurstiset aluset pantiin olokeim päällev vuoteesa. Lestijärvi
- Köyhästä ihmisestä: Sil ei oo ylyystä (= peitettä) ei aluusta sp. Isokyrö
b.
patja, patjakangas.Levikki: Ver
Ink Eno Juuka Pielisjärvi Jäppilä Viitasaari.
Esimerkit
- Alusen kuori kuottiil liinasta tä̀östòemikkaaks. Pielisjärvi
- nuissa, alusissa mitä oĺ, ku sinnep pantii olet sinnes sissään nii se onnih hyvä voan siinä moatas sitte. Viitasaari
- niist ̮oĺ kaikki aluisetii vuohennahoista. Vermlanti
- alusees on vähän olkii, kaik painaa kuvetta ko makkaat. Tuuteri
- höyhenet kaik pantii taltee (kanoja teurastettaessa) ja mie tein tilan alusen. Tyrö
c.
lapsen alle vuoteeseen pantu suoja- t.
aluslakana. [kartta]
Esimerkit
- Töysä
- tenavaan aluuhnakim minä sitä (villakangaskappaletta) piri. Nurmo
- kuohu kaikki paikat vaam matoja sen, lapsen alune. Padasjoki
- Leppävirta
- Ähtäri
- Pantiin kopsaaˀ ohoram pahanoja ja siihem päälles sitteˀ alune. Alajärvi
d.
elokuorman alla pidettävä vaate, joka estää jyviä varisemasta
maahan. [kartta] Rinn. alusnuttu 2.
Esimerkit
- Lyhek̆kuormiin alla piettiin roanuja elikkä alusii. Nurmes
- Karttula
- Karstula
e.
”(pään)alunen”
= tyyny. [kartta]
Esimerkit
- Pyhäranta
- pääalùne o väärimpäìte sängyssä. Sauvo
- Alavus
- Lempäälä
- Luopioinen
- Vermlanti
- Kätilö pani vihdan lapsen punkan pohjalle; telläś peänalusen ettei vettä menny korviin. Padasjoki
- Suurista perinnöistä: nehän sae niin hyvät peänaluset siltä isältään. Puolanka
3.
aluspuu ←.
a.
katon, lattian tms. vaakasuora kannatinpuu, vasa,
ruode. [kartta] Yhd. lattianalunen, niskanalunen, parrenalunen.
Esimerkit
- Pertteli
- Sammatti
- Karjalohja
- nee (päreet) pantiin kattoon aluistem päällä kuivumaan. Vihti
- Marttila
- Ne oli sitten ne katon aluusep pienistä hirsistä. Kauhajoki
- Loppi
- Lapinjärvi
- Elimäki
- Kymi
- Sippola
- toist ovat kato (= sisäkaton) alluisii, teä o kurkeine. Joutseno
- Ruskeala
- puualusillet (= puukehikolle) tekvätten sen savutuvaˀ uunin. Jäppilä
- Karstula
b.
halkopinon aluspuu; reen pohjalla etenkin puukuorman alla
käytetty aluspuu; reen irtopohja. [kartta]
Esimerkit
- Kaarina
- niil hevòsil olìvak kaksperɛ̀se ree (metsäajoissa), pohja ja alùsep (reen) pɛɛl olìva. Sauvo
- Lieto
- ko halkopinò tehrään niim pannaan alùset al. Pöytyä
- Loimaa
- Kokemäki
- Jos halkopinolla on huano alunen, ni se kaatuu. Hämeenkyrö
c.
loukkupyydyksen maata vasten oleva aluspölkky. [kartta]
Esimerkit
- Saukonloukun kanspuuhuj ja aluisee lyötiin nauloja, ettei saukko pääsisi repimään itseään irti loukusta. Vihti
- Saarijärvi
- Liminka
4.
jnk vaakasuoran pinnan alapuolella oleva tila.
Esimerkit
- Lavanalunen, lauteiden alla oleva tila. Suodenniemi
- kyl ne (sokot) osas hakeap pöyränaluset ja kaikki. Hollola
- Puita siellä pankoˀ (= uuninpenkin) alusessa piettiin. Kuopio
- eikä nyt tarkoitas (= tilkitä) siltaeˀ ˀaluisie, lattioiden alustoita. Konginkangas
- Pithän ne niissä (riihen) alusissa ruumislaatoja. Hankasalmi
5.
astian alusta: levy, jalusta tms., jonka päälle astia lasketaan
ja jonka tarkoituksena on toimia eristimenä astian ja alla olevan pinnan
välillä.Levikki: tietoja etenkin VarE-Y
SatE-P KarP
KesE. Yhd. pannunalunen.
Esimerkit
- Alusta pruukatan kaffepannunki al. Pertteli
- Hevoosenkenkää meillä pirethin rauran (= silitysraudan) aluusena. Vähäkyrö
- Tassit (= teevadit) on nin kolloontuneita, ei niistä ok kun kukkaspurkkien alusiks. Tyrvää
- Missään se on pannun alunen? Muuruvesi
- paan alunen. Nilsiä
6.
mon.: viskurin, loukun, lihdan tms. alle kertyvistä
huonoista jyvistä, päistäreistä, karisteista tms. [kartta]Levikki: eniten tietoja
Var
Sat PohE Häm. Yhd. kepakanaluset, lihdanaluset, loukunaluset, viskurinaluset.
Esimerkit
- sit men viskuri alà semmossi ku alùssi sanòtti, sit ko men siihe alàs sit ja puhtat tulìs siält seòlast sitte. Hinnerjoki
- Loukuttajalle ei olisi saanut kovim paljo loukun aluisii tulla. Vihti
- tosà (säkissä) oj jottaiv viskurin ̮alùsia vähä̀. Vampula
- Tarttee noiv viskurin alùsep pannat toiseen kertaal läpitte. Metsämaa
- reslan alusekki täyty välpätät tykkänään. Loppi
- Lihjan aluset. Kuhmoinen
- kankaanaluiset, kangaspuiden alla olevat nöyhtä, langanpätkät ja tomu. Vermlanti
7.
mon.: pienistä polttopuista,
hellapuista. [kartta]
Esimerkit
- Pienistä ny vähä pannunaluusia. Jalasjärvi
- Paahaa alusii paa alle. Kesälahti
- Sulkava
8.
puun- t. pahvinpala, ruokopilli tms., jonka ympärille lankakerä
t. -puola tehdään, kääminpohja. [kartta]Levikki: VarP-Y paikoin,
Sat osaksi, HämK osaksi, lisäksi
yksittäistietoja. Yhd. huinalunen, keränalunen, puolanalunen.
Esimerkit
- mimmonen alùnen sihèm mahro tul? Pöytyä
- eì ny ennääp pruukatas semmottia kerä̀nalùsiakaan ollenkaa. Vampula
- Näis pualis on ni huanot aluset ettei lainkan tahro käyr ympäris. Nakkila
- heiko paffi ei kovin vaffaa että sen sai ympyriäiseksi kelpas hyvi huitinaluseks. Suodenniemi
- Alunen, Phragmites communis, järviruoko. Koski Tl.
9.
pellavan vitomisalustana käytetty luuta t. vihta, jonka ympärille
on kääritty verkkoa. [kartta]
Esimerkit
- Kontiolahti
- vastaa keänsvät havasta, saunavastam peälle panvatten että siitä tuĺ alunen. Joutsa
- Luuvaˀ ympärille kierrettiim paljon semmosta havasta, se oli alune, sem päällä vijottii. Keuruu
10.
vene, ruuhi. [kartta]Levikki: HämP
eteläosa, Juupajoki Orivesi
Tammela Janakkala Nastola Hollola.
Esimerkit
- Kyllä pojaat ne hevoset uitattaakin siittä yli, mutta lampaat om pareiv viärä alusella. Kylmäkoski
- Kalliommaas olis mustikoita, kuv vaan sais jostain alusen että pääsis yli. Akaa
- Kummotoinenkas alunen siel Työjärvellä o? Tyrväntö
- ne ei pääse yhtään ilman alusetas siältä (saaresta) pois. Kalvola
- Jo aikasin kevväällä korjattiin aluset. Tammela
- Olkos sinul mitiä aluist? Nastola
- Pääseehää siit alusel poikki. Hollola
11.
jnk ruumiinosan alapuolesta.
a.
Esimerkit
- sen (metsähiiren) om periv valkea vattan aluij ja leuvanalui. Hollola
- Vaimo kävi valittamassa, että mies oli riidellessä lyönyt häntä; siit ol kaik mustelmil kaula aluset ja käsvarret ku nii kovast ottiit yhtee. Uusikirkko Vpl.
- Sikotauti turvottaa nämä lèokapielet sitte ja tämän kàolaˀ alusej ja nämä kàekki leuan ympärykset. Juuka
b.
c.
mon.: lehmän utareet. [kartta]
Esimerkit
- Rantsila
- Ompa komiat aluset, kovastik kai tua lypsää. Lumijoki
- Lehemän aluset on niin tuumettunu (= kovettuneet), että ihan pelottaa, että tulleepi verta maitoon. Liminka
- Rovaniemi
12.
naisten paidan alaosa, joka tav. on tehty karkeammasta kankaasta
kuin yläosa, alainen II.1.a ←. [kartta]
Esimerkit
- Kymi
- se oli pellavakank̆kaasta se alune. Juuka
- Juva
- Iisalmi
- Paijan alusesta repasin tukkorääsyä sormehe. Kemijärvi
13.
14.
15.
tav. mon.: alustalainen ←. [kartta]
Esimerkit
- kyllä Hosìsenki alùset olì heìnäsä. Vampula
- Meen on oltu Aarikan alusii mailma sivu. Nakkila
- Honkajoki
- Onkoh Koskela kah teilän talon alusia? Kankaanpää
- minäki enne olin Käjemmäjen alusia, mutta min ̮ostin sitte ittenäiseksi tilani. Hämeenkyrö
- Ylöjärvi
- Virrat
- Orivesi
16.
muuta.
Esimerkit
- Tiinum pohjaam pantiin alùset, pienet puukalikat, joiden päälle tuli olkia, tuhkaa ja kuumaa vettä lipeätä tehtäessä. Somerniemi
- se on niil laitoa (= matalaa, loivaa) justiin kun tääkii, se kylän alui, kylän alla oleva ranta. Hollola
- Isonmiilun sijasta: alui ol kaks syltä pitkä ja puoltoist syltä levijä. Jaala
