etuinen
n.[kartta]Levikki: ei tietoja SatL Ink, niukasti tietoja VarY SatE-P PohE KesL LänP, muualta runsaasti t. melko runsaasti.Asu: etu(i)nen yleensä, etuhinen HämP-K paikoin, Kym paikoin, Parkano Vuoksela Räisälä Kuhmoinen [kartta]. Vartalo: etuhitte- Orivesi Pälkäne Luopioinen [kartta].
I.
s.
1.
edessä olevasta työsarasta.
a.
niittoetuus, etu I.1 ←. [kartta]Levikki: tietoja HämK pohjoisosa,
Kym, KarE keski- ja
eteläosa, KarK etelä- ja keskiosa, Parkano
Karttula Kuhmoinen
Haapavesi Ii.
Esimerkit
- Etuhiin ol niittäjän eles ja lakehiin ol takaan. Sippola
- Viijää nää etuist rantaa ja sit lopetettaa koko niittämine. Kivennapa
- jokahine ommaa etuhistaa näkers näkers sirpillä. Vuoksela
- heä kaivers viel toise henge etuisii itsellie niittäessään. Sakkola
2.
ryhmään
1 liittyen edessä olevasta paikasta.
Esimerkit
- talor rapun etuset ja kàikki peitettiin havuilla hautajaisten ajaksi. Padasjoki
- ”Riihen etuseksi sanottiin ulko-oven edessä olevaa kallionkieltä tai lankuista tehtyä tiivistä permannon tapaista alustaa, jolla mm. elokuormat purettiin.” Hollola
- Nuo kärrit ja karhit joutaa viijä talaveks tuonne riihe etusee, etulappeen jatkoksi tehtyyn katokseen. Hankasalmi
- Lehmie etune oĺ vallan tyhjänä, sanottii ennen kul lehmiä ruokittii. Jämsä
3.
tav. mon.: edessä, etupuolella olevista
ruumiinosista.
a.
etujalka. [kartta]Levikki: tietoja KarP
SavP, PohK pohjoispuoli,
PohP Kai PerP Ver, Orivesi Hattula Pyhäjärvi Vpl. Harlu Joutsa Keuruu.
Esimerkit
- takanej (= takajalka) ja etunen tällättiin sillä lailla (köydellä) ristii kun hevonen sidottiin karkaamisen estämiseksi. Hattula
- Tänä päinä pitää kenkittiä Vapun etuset. Harlu
- ne ajo väki kierillä (= sileillä) jä̀illä èikä ne kuatun̆neet tä̀yv̆velleev vàikkèi (hevosella) olluk kun etuisissa kengät. Kiihtelysvaara
- ne (lampaat) tuli ja hyppivät vast̆taam minua jotta mèinas lèok̆kaan etusillaan. Rautavaara
- Laukassa astuvat hevosen etuset yhtäaikaa taikka takaset yhtäaikaa. Keuruu
- Hevosen etujalkojen kengityksestä: Löisikkö ny etuset. Nivala
- sonni vihossaan alak̆kaa etusillaan heti kuop̆piej ja mörisöö. Hyrynsalmi
- se (karhu) olì noussu etusilhen siinä. Sodankylä
- se (hevonen) lyö bode etuśilla ja takaiśilla. Vermlanti
- Immèiset huasto ä̀etilleń, jotta tuo Ilomäin Kusti se Miinoo àetuuttelloo etusiisa, piirittää, kosiskelee. Kuopio
4.
mon.: (viskattaessa lähimmäs jäävät) huonot, kevyet
jyvät, esijyvät ←. [kartta]Levikki: VarE itäpuoli, VarU, Häm osaksi,
Vahviala
Koivisto.
Esimerkit
- täsä̀ olì pitkin karheen syrjää, sanòttiin etùsiks, nee otèttiim pois erilleen hyvistä jyvistä. Suomusjärvi
- Etuset löi kasmasiinin (= viskuukoneen) keskikohrast alas ja ne syätettiin kanoil. Lohja
- etuhittia ruumeniej ja vahvaij jyvväiv välillä. Pälkäne
5.
6.
vaatekappaleista.
a.
vaatteen etuosa, etumus 1 ←. [kartta]
Esimerkit
- Silkkiä emännär röttimekko, puhtoset isännäm pairan etuset sp. Suoniemi
- Eihän isännän etusija nyt okkam pyykissä. Luopioinen
- Lammi
- Heinola
- Neä etuset ̮oĺ sametil koristettu kohtumekois, naisten vyötärön alapuolelle ulottuvissa jakuissa. Savitaipale
- Kangasniemi
- Suluhasella ol musta puku, etuinej ja musta rusetti. Äänekoski
- Hartola
- Etuset miehen liivissä. Liminka
b.
esiliina 1 ←. [kartta]
Esimerkit
- Saarijärvi
- Laita etune ettees, ettei röijys ryöjäänny. Multia
- pesen tùoˀ ˀetuisen kun se on niin sùolavèissä. Konginkangas
- Sumiainen
- Ruokaetunen, ruokalappu. Pieksämäki
7.
muuta.
Esimerkit
- Kukas sun etuhises (= sijaisesi, etulaisesi; etulainen ←) on taksvärkissä? Orivesi
- etune, ”kulteen siulapää, inan siulapää”. ”Kulletta vedettäessä kulkevat molemmat etuset edellä hiukan mutkalle taivutettuina.” Rovaniemi
II.
a.
1.
etumainen, etu-.
Esimerkit
- Tyhmänylpeästä: Soon nii kun sill olis takaasekkin reiret, vaikk ei oo hääviset etuusekkaan. Vähäkyrö
- Rahdinajossa käytettyyn talvirekeen kuului etunej ja takaner reki. Orivesi
- Puolensa pitävästä: se piti èillä etuisej jalan, tòiset jä̀i lehellä sòittam̆maan. Kiihtelysvaara
- Etunen jalka kastettihin juottokiuluun vasikkaa juomaan opetettaessa. Salla
- etùnen teljo veneessä. Kolari
- se (lehmä) imöökkii etyiset [!] tissit. Vermlanti
- etuisilla hampaella pit siihen hàokata kolmaisti. Vermlanti
2.
ajasta: ”joulun etuinen” = joulua
edeltävä. [kartta]
Esimerkit
- Pyhämaa
- Hake ko jouluetust lehmä sp. Laitila
- ol simmone joùlu etùne aìka. Sauvo
- Nummi
- se (kynttilän teko) oli joulun etuist tyätä. Vihti
- Kokemäki
- joulun etunem päivä on (lyhyt) kum makkaratikku. Hattula
- Kaikkia niitä Jumalalla on kun joulun etusia päiviäkin. Tammela
3.
edullinen, hyödyllinen. [kartta]
Esimerkit
- se o paljo ettusemp et menè sit vast kouluhu kun on täyttänyt seitsemän vuotta. Hinnerjoki
- Kankaanpää
- Etunen kauppa. Orivesi
- Saarijärvi
- Se o hyvi etune kauppa. Joutsa
4.
5.
yhd:jen perusosana. Määriteosana us. arviointia ilmaiseva
adj.
a.
b.
muuta.
Esimerkit
- turnus (= turnipsi) on huonomp₍etuśta eikä niin ravintopitoista kuin lanttu. Kitee
- Mońetuńe taloha se o, pitäśhä siinä rikastuva. Juva
- Se Jopi heitäksen siihen (talonkauppaa tehtäessä) häkähierimeks ja alkoi moittia taloa huonoetuiseks. Pielavesi
- ”Isoetunen sirppi” (vrt. etu I.5). Multia
- Siinä hyväetunen (= mukava, sopiva) talom paikka ois. Haapajärvi
- Hyödyttömästä: Kehenoetunen maa. Oulu
