laitainen
n.Yhd. hankalaitainen, hyvälaitainen, jyrkkälaitainen, punalaitainen, suoralaitainen, tasalaitainen, vastalaitainen.
1.
sivulta puhaltavasta tuulesta, laitatuulesta. [kartta]Levikki: tietoja Poh HämP KarK-P Kai PerP ja liepeiltä, lisäksi
yksittäistietoja. Vrt. laita 5.f, laitahankainen, laitamyötäinen, laitapoikkinen, laitavastainen.
Esimerkit
- Tuuli taitaa ollal laitaanen. Kurikka
- Laitasella on kaikev vaarallisempi soutaa. Teisko
- ajettii (= purjehdittiin) laitaisie. Sakkola
- Kylvetyn alan leveys riippuu siitä, onko myötätuul vài làitane. Kitee
- laitanen sehäv veti (purjevenettä) vaikka kuinkaki kovaa. Himanka
- jo rupes laetasellek (= laitatuulen puolelle) kasvattaam pilivijä. Nivala
- Kyllä täsä tuulesa kärsii laitaselle laskija vaikka se ensteksi saattaa vähäh heitellä. Raahe
- jos Kivisuoll ̮èij oov vastanen niin se ̮ul làitanen èikä làitasellakaaˀ ool lysti hiihtää. Utajärvi
- on laetanen van tämä laetasuus ei tienoo (= vaikuta) niin, ettei laivan huuto kuuluisi. Sotkamo
- tuuli oli liijaksi laetanen. Hyrynsalmi
- Jos laitanen oli kova pienet alukset tahto kaatua. Kemi
2.
yhd:jen perusosana.
a.
-reunainen, -sivuinen, -kylkinen.
Esimerkit
- Korkijalaitaanen korvee, saavi, korvo. Kurikka
- puusta tehty, sellaim matalalaitain sitte oli lapsenpesupalju. Padasjoki
- paksulàetainen tuo kuppi. Konginkangas
- siittä om parempi aalto tulehen sisällej joka (vene) oj jyrkkälaitane. Himanka
- elekää lähtekök koskellen niiv vähälàitasella ven̆neellä. Utajärvi
b.
c.
määriteosana reen t. veneen laitalautakerrosten määrää ilmaiseva
lukusana. Vrt. laita 1.b, laita 1.d, laitakerta.
Esimerkit
- Savireessä oli sellain kolmilaitain kori kun takalaita puuttui. Padasjoki
- sellasii ne ol nää nuattavenehtkiv viislaitasii. Kymi
- niitä (veneitä) oli kakslaitasia ja kolomilaitasia, patovenhet olit nelilaitasia. Rovaniemi
3.
Vrt. laitapeli.
Esimerkit
- olsik se enä̀ laìtanen (= olisiko siinä enää laitaa) ku verèn tarttis kantta (= veden joutuisi kantamaan), ku lehmi niim pall ̮o. Perniö
