kennäs
s.pieni maankohouma, kumpu, kumpare, töyry. [kartta]Levikki: KarE koillis-, keski- ja eteläosa, KarK, KarP eteläpuoli, SavE, SavP paikoin, KesP, KesE osaksi, Ink Keuruu.Taivutus: yks. gen. kennään, kennäksen t. (harv.) kentään. Rinn. kenkama, kenkku 1.a, kenku2 (Juva), kenkula1 1, kenkura 1, kenkämä 1, kenna, kennas, kenneke, kennemä, kennere, kennoke, kennus, kennä 1, kennäin, kennäke, kennämä, kennänne, kennäre, kennäspää 1, kennäste, kenttu1 2 (Ristiina), kentämä, kentäre, kenäke, kenämä, kenäre, kenäs. Vrt. kentas, kenttä, kentäs, kunnas, kynnäs, könnäs, tönnäs. Yhd. hiekkakennäs.
Esimerkit
- Heä laitto talluose siihe kenneäle. Rautjärvi
- Kennäil lyötii palloo koko päivä. Antrea
- Paimenelle annettu ohje: käy vaik kennähä̀lt välist lukemàs jot onks lehmät kaik. Uusikirkko Vpl.
- Siint mie kennäkselt lasseikse (= laskeudun) tie notkuo. Räisälä
- Ensi oĺ meijä talo ja sit siin kenneämmäl Tolki paikka. Jaakkima
- Tuola ne lehmät kävelöö kentäälä. Ristiina
- Potattikuopat os kaevettava sellesee kuivaa kennääsee jottei nousis tuluva aekaa ves kuoppaa. Kangasniemi
- Kyllä se oel aika toloper mieheksee ku tuo kivikkokennäännii miäräs siihe sammaa länttii otettavaks. Pieksämäki
- kennäisiir ruukkoa muuratap pesäsä törmäpääskynen. Jyväskylä
- se oĺ kylän takan selnem pien kennäs, siel käytii ain kesäl, oltii rinkiis, hypättii parrii. Tuuteri
- sen ( ”elehurstin”) sài levitteem mihiv vua kennäälen, levittää pitkin pituuttaan maahan. Kitee
