kinttu
s.Levikki: yleissuomal. Vrt. jalka, koipi, kontti2. Yhd. hiivakinttu, karvakinttu, kuivakinttu, kurakinttu, pihtikinttu, pillikinttu, rimppakinttu, siankinttu, suppukinttu, visukinttu.
1.
eläimen jalkaan
liittyvästi. Rinn. kintsu.
a.
hevosella (tms. eläimellä): takajalan
”kantapään” seutu, kinner; us. koko jalasta.
Esimerkit
- Hevonen pelkɛs (= varoi) kintujas kamàlast. Sauvo
- mää kerra hutaisin sitä (koiraa luudalla) kinttuisii. Vihti
- Mä vetelin jo (maidon) Mansikin kintuullen (lypsäessäni), meinaan päästää sen umpehen. Ilmajoki
- Pitää ne kinttunsa maas, sanoo piika ku lehemä potkaasi niin, että yks jalaka meni sankoohin. Jalasjärvi
- Yleensä sian häntä on kippurassa: laihan (sian häntä) ol loirollaan tuala kintulla. Hattula
- Juaksuhevosel voi ollav väärät kintut mutt ̮ei tyähevosel. Nurmijärvi
- Men poikki ninkun kivel linnun kinttu sp. Padasjoki
- Kyl tol (kissanpennulla) ov vissih kinttuis jotah vikaa. Pyhtää
- kintuista pannaa (sika) riippumaa kinnerpuuhun. Lappee
- Lampaalta pannaa kinttu kii narulla, ettei se pääse hyppäämään aidan yli. Ruokolahti
- Ei koira koiran kintuille kuse sp. Impilahti
- No pitkä vihta tehtii mehästä ja sillä siimottii sit kintuillel lehmee. Puumala
- sillä oĺ ruunummynttie (= rahaa) hevoisev vetteäk kintut kiverinä vanahalla Aroniemem miehellä. Konginkangas
- Pitääpä panna mäkivyöt, ettei reki luista kintulle. Lappajärvi
- poron kintuk, kniphuin koothij ja – – kniputhin niistä suonista yhthen. Rovaniemi
- sil lehmäl on hyvät kintut lihhaa paljo. Kallivere
b.
ruhonosana: potka, reisi. [kartta]Levikki: HämK, joitakin tietoja VarP-E-U
SatL-P Kym
KarE KesE Ink.
Esimerkit
- Kahta laijii lampaal lihaa, kinttuu ja käpälää sp. Vihti
- ne olì suurii kintui semmosis talois ko olì suurii sikoi. Nakkila
- ku ne kintut ol oikein suolaintunnu koko talven ne palvattii sitte. Myrskylä
- Vanhastapiiasta: nii se kesteä nii kauva ninku tervattu sijankinttu aital loaes (= laessa) sp. Lemi
- jouluoamun pittää olla joka talom pöyvvä̀l härän kinttu. Venjoki
2.
ihmisen jalkaan liittyvästi.
a.
jalka, koipi; sääri.
Esimerkit
- pääst poìkka ja kintust piikka katòta sp. Mynämäki
- kyllä toi ämmä on sit erinomainen kintuistas ajattelin, kun naapurin emäntä kiipesi korkealle kalliolle. Vihti
- Ilmanmuute (= säänvaihdos) siitä pian tulee ko munki kinttujani nii raistaa, särkee, kivistää. Siikainen
- Laulua: Hyvältäpä haisovat saksanmintut, paremmalta vielä flikkaan kintut. Kurikka
- Sinä Kirsti kunn oot niin keppee niistä kintustas, hajeskin mulle pullo oltta. Viiala
- En ok koittannuv väärävarrella (viikatteella), tiäräs sit meniskö kinttuun. Janakkala
- Kintut ihlan kankeat kum ma kävelin öylön niim pitkäm matkan. Hollola
- ol yks karjapoika, sil hajos kaikki kintut sisäpuolelt koska hän käytti rohdinhousuja. Myrskylä
- Suu söis, vatsa vetäs, mut kintut ei kestä kykkii sp. Vuoksenranta
- Silkit niskas kintut paskas sp. Mummo neuvoo tytölle, miten tämä saisi pidetyksi itsellään sulhasensa, joka on kiinnostunut toisesta: piruvakos sie niist kinttuloistais kii rutistat, an männä pohjaa ja tie poika! Uusikirkko Vpl.
- Sil on nii hienot kintut jot kestänöök tuuleel pystyyskää. Kanneljärvi
- Kuppaamisesta: Enstäi kassattii (= tehtiin haavoja) kirveellä jotta saatii se veŕ tulemaa niistä kinttuloista. Sortavala
- Koiran ku veistä (= vedestä) nostat, ni kinttuu tarttuu sp. Impilahti
- Kahenlaista Luojan ilimua, yks nostaa helemua, toin lyöp lunta kintullen sp. Korpiselkä
- Jäppilän tytöillä on hyvät sääret: èij ̮òus suoneh halakiimia èik ̮òum mohkuja kintuśsa. Jäppilä
- Niittäjä toiselle: Pois eestä, pohojalainen laasee (= lakaisee) kintut poikki! Vihanti
- kylläp ̮oli (navetasta palaavalla) piij̆jalla paskaset kintut! Utajärvi
- paljaen kintun juosta rimpotteli. Puolanka
- Semmoset vaatheet (pitää) panna ettei itikat purek kinttuja että saa lypsää. Kemi
- iestpäi o hyvä, a takantpäi kinttuu leikkajaa sp. Tyrö
b.
polvitaipeen t. kantapään (nilkan) seutu, kinner 1.b ←. [kartta]Levikki: tietoja Poh
KesL Ver, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- Kenkä on hinkannuk kintur rikki. Lapua
- Mee istumhan nottei kintut leviä. Lapua
- Kiikuppas kintullas nuista tikkaista. Lehtimäki
- Minun on tuosta poloven takaa kintusta niin kipiänä. Lestijärvi
- kintun kohassa polovi on. Hyrynsalmi
- kinttu on täälä nilikasa. Rovaniemi
3.
ryhmiin 1 ja 2 liittyvää kiteytynyttä ja
kuv. käyttöä.
a.
”kintu(i)lla”, ”kintuissa”
= kannoilla, kintereillä, jaloissa. [kartta]Levikki: joitakin tietoja PohE-K SatP
Häm KesE-L ja liepeiltä, lisäksi
yksittäistietoja.
Esimerkit
- Poika parvui (= parkui) aim minun kintuisain. Vihti
- kum minä (nainen) pakkasiv (= tuppasin, pyrin) vähä (hyvän niittäjän) kintuull ̮ollan (niittämässä) nin ne (miehet) piti sitä kummana vähä. Nurmo
- Älä me sen hevosen kinttuin! Ikaalinen
- Kanakki on niin kintuisa ko niiller ruokaa viä, ette oj jalaaj jakoo, jalansijaa. Mouhijärvi
- koera oekeer räyhäs sen kulukumiehen kintulla kun mies kulki talon ohi. Keuruu
- Täs pakkaa (viljan) leikkoo kintuulle vaikka heinänteko on viä kesken. Kurikka
- Minä en ot toisten kintul (= ”siivellä”) elänny. Lammi
b.
”kintu(i)lla” = vähissä, tiukalla, täpärällä
tms.
Esimerkit
- Olipas kintuulla aika, mutta kun lippasin minkä kintuusta helläs (= irtosi, lähti), niin ehriinpä kumminkin junahan. Isokyrö
- Kylläpä sillä on eläminen kintuulla kun pitää velaaksi ostaa. Kurikka
- Lehmällinen (= maito) pakkaa kintuullen, tahtoo loppua. Kurikka
- Tässä on kaekki niin kintulle menny ettei vieraalle oekeen ruokaa saa. Haapavesi
d.
kulkemisen vauhdikkuudesta: ”niin että kintut
vilkkuvat” tms.
Esimerkit
- Nee meni niin et kintut vilkui. Vihti
- Meniväp pitkin kujjaa, kotjap peräsin (= peräkkäin) sen kun kintuist lähti. Somero
- Kun miehet menivät kärttämään viinamaistiaisia, niin viinanpolttaja nosti lavàntem (= melan) pystyyj ja kyllä äijjäk kinttuns klaaras. Vampula
- Lehemät menöö tuala kujalla niin palijo ku kinttua puas (= takapuolessa) on. Teuva
- Kylläpäs sai kintut alesa. Sysmä
- Avioliittoon kuuluttamisesta: Pappi hèitti että kintut pölis pöntöstä alakertaa. Jämsä
e.
housut ”kintuissa” =
alaslaskettuina.
Esimerkit
- äijjä olì hoùsuk kintuisa siä̀ nurkan takàna. Vampula
- sem (tytön) putos kinttuun housut, äkkiä se meni nurkan tahar reilaan (= panemaan kuntoon) sitte. Orivesi
- pitäs laskee housut kinttui ja koitella (?istuallaan) milloin maa on lämmennyt tarpeeksi ohran kylvöä varten. Vuoksela
- heitvät housut kinttui ja löivät vettä persiisee sille, joka ei tarjonnut kahvia tai viinoja karsikkonsa (= jnk tapahtuman muistoksi karsitun puun) tekijöille. Juva
f.
g.
astia, jonka sisältöä valuu (kaadettaessa) ulkolaitoja pitkin,
”laskee kintuilleen” tms.
Esimerkit
- Ei tommottesta kretasnekasta minkäänn o, kun se ainak kusee kinttunsa. Sääksmäki
- kan̆nòin alt̆taaks panim mokoman (astian), piimäh her̆roo laski kintuilleen. Kiihtelysvaara
- Kylläpäs se (kannu) uittaa kintulleen. Alajärvi
- Sinä sitä et ossoa kunnolla koatoa, kun aenae vallaa kintulle. Ristijärvi
h.
muuta käyttöä.
Esimerkit
- Ny o sit hänki jo oijentank kinttus, kuollut. Lappi Tl.
- Kissan kinttuu, katin kontit! Vihti
- Tyttö oli niin kovasti pojan perään, että lopulta pojan oli mentävä tytön kanssa naimisiin: se (tyttö) astoo niin sen (pojan) kintuullej jott ̮ei se päähnym mihinkää. Nurmo
- Oli sillä varalla (= vähällä) ettei saannu heluja kinttui (= joutunut vankilaan) kun teki perunkirjoituksen liian myöhään. Hattula
- Teen joskus vastapalveluksen: Kyllähän heitän sitten kivel kinttuus. Padasjoki
- Jos Saara kasteloo kinttuuse (= Saaran päivänä sataa), ni sattaa koko syksyn. Vuoksenranta
- Juhana uhkasi, että kyl hää – – Hermanìlt kintut poikki lyöp viemällä tämän morsiamen. Uusikirkko Vpl.
- Jssak korttipelissä pelaaja kintuĺlel lö̀i, kun hän löi sellaisen kortin, josta toinen pelaaja oli juuri edellisellä kierroksella luopunut. Kiihtelysvaara
- ”Anteliaasta” naisesta: sill ̮èi òuk kinttu sitteessä. Maaninka
- on semmonen säfööläri (= naistenmies) se (poika) että (tytöt) saa varuak kinttunsa ettei sen kans mee. Himanka
- kyllä se kävì kinttuim pääle (= otti jalkoihin) vastaleheissa, ylämäissä. Täräntö
