korko

s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

1.
jalkineen ulkopohjassa kantapään kohdalla oleva koroke, kanta. Ainakin osaksi luult. uud. [kartta]Levikki: ei tietoja Ver Ink. Rinn. korkka 2, korkko.
Esimerkit
  • sillo hän (emäntä) kiärsi korkottes pääl, kääntyi kannoillaan. Hinnerjoki
  • neep (korkoraudat) piti sen korvon kauhian hyviin kunnos. Vihti
  • saappaan koroolla sem (käärmeen kun) painan (kuoliaaksi) ni se oj jämpti, selvä. Urjala
  • Semmoset puikulat sil ol korottii. Iisalmi
  • Tuostapa tuhmemppii (= tyhmempikin) selevästi näkköö, että moa o pyöree, ku sun kenkäs korko o kallellee kulunna. Viitasaari
  • koroksi kelepaa kehenompiin nahka, sem par̆rei jos om pohojanahkaa. Utajärvi
2.
korkeus; (jnk) korolla tms. = korkeudella, korkealla. [kartta]Levikki: SatL-P PohE, HämP pohjoispuoli, joitakin tietoja VarP-E-Y SatE HämK, Iitti Soini.
Esimerkit
  • jokòs tosà kopàsa on tarpeeks korkoo? Vampula
  • Jäniksenlanka pantiin jäneksem pää korkoo, korkeudelle. Pomarkku
  • Tota korvolle, noin korkealle. Pomarkku
  • Kymmenen korttelia (148 cm) oli hevooses hyvä korko. Kurikka
  • Kyllä sinusta raavas (= suuri) miäs kasuvaa, ku pees ylöttyy nyijo pöylän korolle saakka. Ikaalinen
  • toiner (vesimyllyn) ruuhi (= ränni) oli taas jo korkoons ̮alempana. Hämeenkyrö
  • Kirjateline oli (käsin näyttäen) tota korkoo ja tota levoo. Tyrvää
  • kirppu loikkii oikei korkoo, muj jänis, ku se on ittekseh, lyyppii sellaist nelijalkaist. Iitti
  • Nuotta-apaja vedetään tavallista pidempänä: lyärän korkko (= pituutta) vai lissä; vrt. koronmerkki. Rymättylä
  • Jopas sieltä iso korko (= mahtava porho tms.) tullee. Karunki
3.
koroke, korotus; korkea kohta, kohoama, mäki tms. [kartta]Levikki: KarP keskiosa, joitakin tietoja Sav Kai ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
  • kyl toho lammasketan airan päällä on pantava pari lisäpuuta korkoo, muute noi lampaat hyppii siält yli. Vihti
  • Lampaita teurastettaessa ne vietiin saunaa yötellinkissää ja pantii korollej ja yks mies pit päätä kiij ja toinej jalkoi ja kolmas pisti. Jaala
  • otak korolta käsin (= korokkeelta) nuora naulasta. Kiihtelysvaara
  • Makovaa se mahtavvaa (= mahtavakin) hauvvan korolla (= hautakummulla) sp. Eno
  • semmonen korko (= mäki, kumpare) joka on korkiammalla, sitä sanotaham pylyvähäks. Himanka
  • se (hapsenkakkiainen) se ei moasta peäsel lentoon sem pittää korom peällen noustaj jotta se peäsöö voimoo ottamaas siipiisä. Sotkamo
4.
velan korko tms. korvaus. Osaksi uud.
Esimerkit
  • se kasòs (= kasvoi) tynnyri (viljaa lainassa) aìna kolk kappaa korkoo vuàteesa, vuodessa. Vampula
  • Köyhällä on toivo kuallesansa, rikkaalla korkojen nostosa sp. Suoniemi
  • saim maksaa ilman koroota lainan. Urjala
  • Jos joltakulta sai vähän rahaa lainaksi, niin pit antoa hyvätekijäiset ensi ja siit velka maksoa ylimäisel korol. Lemi
  • Korko kööhän kuorma, ahneus rikkaan ahistus sp. Nurmes
  • kuus litroo hehosta, sov vuuvven korko joka maksettiin pitäjän viljamakasiiniin. Juva
  • Korttivoitto ei korkuva kasva! sp. Ii
  • viisas pan̆nee rahasak korkuva kasvaan, tyhymä työntää ne sukankärkeen. Utajärvi
  • En olè harjaintunu korvola elä̀mhän vaan työllä. Vittanki
  • kosti koron kans pahantekijälleen. Iitti
5.
Esimerkit
  • Sotamies Korhonen sai ruotuväessä liikanimen: se Viikoppi (Widkopp) oĺ sotamiehen korko, korkonimi. Siilinjärvi