kanta

s.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Levikki: yleissuomal. Yhd. kasvukanta, kielenkanta, kolmikanta, kuunkanta, lehdenkanta, liemenenkanta, maankanta, naulankanta, sukukanta, viisikanta.
1.
tyvi-, kiinnittymis-, juuriosa.
a.
kasvin (t. kasvin osan) se kohta, josta se on kiinni juurissaan (rungossaan tms.); sienessä: varsi, jalka.
Esimerkit
  • panev vähäm poikki kantoja kukista ennen kuin asetan ne maljakkoon. Vihti
  • Nauriita listittäessä pikkuusen sitä kaalta (= naattia) jätethä sinnek kantha. Alahärmä
  • Ku jättää oikeem pitkät oksan kannat (halkoihin) ni se nostaa aina halkopinoa korkeammaksi. Myrskylä
  • sellaista (huonolaatuista tupakan) hatkelusta oĺ säkis – – sellaisia (tupakanlehden) kantoja ja muita. Lemi
  • syksỳl naija pittää siit o nakrii nappoi ja kaali kantoi sp. Uusikirkko Vpl.
  • Puun kaatamisesta: Se pit ottook kannasta ette [!] jiänyk kantoo. Leppävirta
  • vèitel̆lähän ne pitäs (sienten) kannat katkasta. Jäppilä
  • se jo (heinän) kanta alko sellaista keltaseeks tulla. Tyrö
  • semmosii hoikàl kannàl sonttunkijòlki niitä (sieniä) kasvaa. Uusikirkko Vpl.
b.
jnk rakennelman tms. tyvi(osa), alaosa; olkamainen uloke (johon jk nojaa).
Esimerkit
  • valvinkanta, kiukaan holvia kannattava olka. Kymi
  • Takstuolikanta, kattotuolin alaosan tukirakenne. Kivennapa
  • alasimen kanta. Kiihtelysvaara
  • kell ̮èij ollunna kant̆too (= kynttilänjalkaa) tekivät nàor̆riista. Juuka
  • Auma piti tehdä sen kokoiseksi että sopi yhtee ahokseer riihee ettei jeänä lummeen se àoman kanta. Jäppilä
  • sitte niijem piti viijän ne viinankeittovehkeet tuonnet tapulin kantaa, tapulin juuressa olevaan huoneeseen. Alajärvi
  • Se on yhestä puusta tehtynnä se akkunan kanta jonka päälle ikkunankarmi rakennetaan. Kuhmo
  • Suovan kanta. Kittilä
  • massin (= maston) kanta pannaa sinne sissee. Kallivere
c.
se osa, jolla jk elin kiinnittyy alustaansa t. toiseen elimeen.
Esimerkit
  • Syylää taiotaan pois: kuu syöl liikaa (= syylää) mutta älä liian kantaa! Kuorevesi
  • ei olt (teurastetun eläimen) syväme kannoissakkaa yhtää vertä. Juva
  • Ennen oli piimä parempaa: vòe hyvä Jumala kum minulla ov vielä̀e kielen kannòissa se piimäm maku! Pihtipudas
  • Pässin kuohimisesta: se tulisen rauvan otti ja sillä rupesi sahhoamaan niitä munan kantoja. Puolanka
d.
(silmukan muotoinen) kiinnike, josta soittokello ripustetaan (t. johon kellon kieli ripustetaan).
aa.
Esimerkit
  • Kulkusessa on vähä lattevan (= litteän) tapain kanta. Hollola
  • Kuinkastas s ̮oon toi palan (= kellon kielen) kanta päässö lohkiah noin pahaast. Kymi
  • Lehmien kaulaan pantiin kello siten, että työnnettiin se kellonkanta siiher remmin sisää. Virolahti
bb.
kirkonkellosta: ”kannallaan” = ylösalaisin. Us.: ”soittaa kannalleen”.
Esimerkit
  • seisoha se (kello) kauva aikoa kannalloa. Lemi
  • ne Hämälä̀eset (kanttorisuku) sòetti kannallee. Pihtipudas
  • kun vaen kolomek kertoo mälähti niin se oli jo kannallaan kello kun oli taitava soittaja. Sotkamo
e.
viikatteen t. sirpin terän sakaramainen uloke, josta terä kiinnittyy varteen. [kartta]Levikki: Häm osaksi, joitakin tietoja VarE-U-Y SatE-P Kym KarE Ink.
Esimerkit
  • Jos vikahteen kantaa nostaa siin niittäjes tulee huono karhe, joka haravalla työnnettäessä ei ”juokse”. Vihti
  • Viikate on vartettava siten jot ̮ei se käis ryntäihen lopen, eikä se jättäis kannaal, jättäisi terän tyven kohdalta heiniä tms. pystyyn. Venjoki
f.
muuta käyttöä.
aa.
silmu.
Esimerkit
  • Nii kauvvaha metto soip ku huava kanta puhkijoa sp. Suomenniemi
  • On niin kylmä, että kylmeät lehekannatkii. Sakkola
bb.
Esimerkit
  • Napeilla kruunaa ja klaavaa heitettäessä huudettiin joko kantaa tai selekää. Nurmo
  • sellasest tervasäikiest tai narust oĺ se (verkon korkin) kanta. Käkisalmi
  • Puukon tupen kanta, nahkalenkki, josta tuppi kiinnitetään vyöhön. Kiihtelysvaara
  • Rysän nielun kannat, ne kohdat, joissa nielu liittyy varsinaiseen rysäverkkoon. Kiihtelysvaara
  • Pa₍ankanta, padan kannatin. Mikkeli
  • Kellon kanta, vetonuppi. Kangasniemi
  • Luodin täyttämisestä ruudilla: silleellep pinnallep pantiil luoti kannallee ja ruutia kaadettiin sen sisään. Jäppilä
  • Sahan hampaita viilattaessa niiden väliin jää pieni kohouma, kanta. Nilsiä
  • Kantasormuksen kanta. Perho
  • tällä napill ̮èi teem mit̆tääk kun siit ̮on kanta (= kiinnityssilmukka) katkennu. Utajärvi
2.
perä-, reuna-, takaosia.
a.
kantapää; kantapään kohta jalkineessa t. sukassa; kengän korko. [kartta]Levikki: eniten tietoja VarP-E-U Kym Kar Sav PohK-P Kai Ver.
Esimerkit
  • Sukàn kanna ovà rik. Taivassalo
  • Isä selitti lapsille vauvan syntymää: noo se tul mamman kannast. Sauvo
  • Älä lyä mun kenkäni kantaan sillä kurasella seipeelle! Ikaalinen
  • kenkä hiaroo tualta kannan takaa. Hattula
  • siinhään ne sukan kantoissa männööt paksutkiil langat. Säkkijärvi
  • Kaik kallistuut, kaik kallistuut, kengä kannatki kallistuut sp. Räisälä
  • ompa tuas pòej̆jan kengänkannat läntistynnä, polkeutuneet vinoon. Nilsiä
  • mum pitää topatas (= parsia) sukankantoja. Himanka
  • Itkevällä lapsella suu on veärässä kun virsun kanta sp. Puolanka
  • mie muistan ko ämmäin (= isoäitini) kenkän kannois oĺĺiit kopkat, kantaraudat. Tuuteri
  • Miehet tarinoivat koko päivän: Ne nuo miehet luapotin (= tuohikengän) kantoo kiänti koko päivän. Ilomantsi
b.
reen (tms.) jalaksen takaosa, suksen takaosa, kannas 3 ←. [kartta]Levikki: tietoja Kar Sav PohP Kai PerP LänP Ver, joitakin tietoja liepeiltä sekä yksittäistietoja.
Esimerkit
  • tup pois (reen) kannoille! Hollola
  • jos ̮on (suksen) kanta paksump ku kärkpuol, nii on sukset kantavoitot. Iitti
  • Ei se (suksi) sitten kynnäk kun kanta nòusoo ylös vähä. Suonenjoki
  • Se on tuo meijän ruuna semmonen kävie, että harva (hevonen) sen (reen) kannat polokoo. Kuusamo
  • Sivakka meni kannalta poikki. Karunki
  • jalasten kannat. Vermlanti
  • käy sinne kannoile! Tyrö
c.
reen t. kärryjen peräosa. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarP Sav PohK-P Kai, Konginkangas.
Esimerkit
  • Kannollen sop̆pii vielä joh̆hiir ruko. Eno
  • minu kärrii kannale – – ilemast (= ?ilmestyi) ràota. Juva
  • Kärryt t. reki on kannallaan kun se on takapainoinen. Nilsiä
  • peätelehtämään (= heittelehtimään) se (reki) pakkaopi kun kannalla on liijan iso paeno ja sepä tyhjänä. Puolanka
d.
ryhmiin a–c liittyvästi: ”kannoilla”, ”kannassa” = kintereillä.
Esimerkit
  • Niitettäessä oli tapana, että vouti niitti edellä: sit tul kilpaniitto kun ne (torpparit) rupes menee fourin kannoille. Myrskylä
  • Pyöräilykilpailuissa mie ajjool lirittelin siinä kannassa ja lopulta pyrähdin ohi. Kitee
  • kyllä se pikku ruuna rein kannassa tuli ja peätääm puno, pyöritteli. Sotkamo
  • Lehmä kaaloi (= kahlasi) juuri (ihmisen) kannoila koskessa. Täräntö
  • Hän pyrkii osoittamaan, että tietää asioista enemmän kuin puhekumppaninsa: astuu toise kannoil jos toine mitä hoastoa. Lemi
e.
viikatteen terän hamarapuoli.
aa.
[kartta]
Esimerkit
  • se kanta ni se om paksump, se terɛ̀ ol terɛ̀vɛ. Sauvo
  • Suomusjärvi
bb.
”kannallaan” tms.
Esimerkit
  • Viikate on kannallaan ”sanotaan viikatteesta, jonka kanta niitettäessä ensin sattuu maahan.” Vanaja
  • ”Selällään oleva l. kannallaan oleva oli terä silloin, kun se oli pystyssä.” Viipuri
  • Pittää niitteeˀ enemmän kannallaa. Karttula
f.
leivän reunapala, kannikka.
Esimerkit
  • Semmossii voileipii kun jouluisii varikakun kannoi sanoi pusulalainen vihtiläisten voileivistä. Vihti
  • Lapselle: ku syöt kantoo ni kasvat. Juva
  • Eipä ole ku kanta jälelä leivästä. Kangasniemi
  • Jopas kerkesit leikkoomaan se alakukannan. Viitasaari
  • Laihasta hevosesta: Sillä on syötetty leipijä kun leivän kannat (kylkiluut) näkyy. Sysmä
g.
kuun ”kanta” = sirppi, (viimeinen) neljännes. Us.: kuun ”kannalla (kannoilla, kannassa)” = viimeisen neljänneksen aikana. [kartta]Levikki: joitakin tietoja KarE-P SavE PohK-P Kai Ver, Konginkangas.
Esimerkit
  • Peruna pit kylvää kuun kannal, loppukuust. Muolaa
  • Nenä on kun helemikuun kanta. Nurmes
  • alakuu kannassa ne o mavot liikkeessä. Juva
  • kuunkannoilla ne pä̀estärmaot tuntui kuťisovan. Konginkangas
  • nyt pahoja ilimoja riittää kun kuun kanta on kynsillään. Puolanka
  • Kuu on ensmäisellä kannalla. Vermlanti
h.
naulan (pultin tms.) (nuppimainen) lyöntipää.
Esimerkit
  • ittes se (seppä) takoi niihiin (pultteihin) kannat. Vihti
  • tosà tehrään naòlan kanta tosà läpìraòrasa. Vampula
  • vaarnan kanta. Kankaanpää
  • kanta vuoltiin (haravan piihin) ja tervakiulussa kasteltiin ja veäntämällä upotettiin haravan lapaan. Puolanka
i.
muuta.
Esimerkit
  • suman kanta, häntäpää. Kiihtelysvaara
  • ”Lehmän ulkosynnyttimen nimitys murteessamme on kanta”, kannasin ←. Vimpeli
  • tutkaemethan ne oli jotka jäe loemen kannasta lopussa. Kajaani
  • kevvä̀llä pittä̀ olla suon kanta (= reuna) eläimille laitumeksi. Kallivere
  • tässä niku ov vähä niityn kantà, a siel om metsä. Kallivere
3.
(vesien välinen) maakaistale, kannas. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Poh SatP HämP PerP, joitakin tietoja liepeiltä sekä yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Semmonen soukka maankanta siinä oj järviev välisä. Mouhijärvi
  • Se oun parasta mennä sitä kantaa pitkin niijen hetteijen välistä. Liminka
  • Onhan siinä selekijien [!] välissä jonkumatkanen kanta, jonka yli vene vejetähä. Kemijärvi
4.
talvitien ”kanta” = ura, pohja. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Poh, Virrat Kittilä.
Esimerkit
  • Osasimme hyvin perille kum me nouratimma sitä vanhaa talvitiän kantaa. Laihia
  • Täsä tien kannalla vielä vähä on keliä, vaikka muuhalta on aivan sulaa. Ullava
5.
sukujuuri, -haara; sukupolvi. [kartta]Levikki: tietoja Kar Sav Kai Ver, joitakin tietoja liepeiltä sekä yksittäistietoja.
Esimerkit
  • Veljekset ja heidän lapsensa asuivat talossa perheineen: oĺha siin Pekas-talois enne monta veljeskantoa. Lemi
  • siitä (talosta) oĺ lähten̆nää se Parv̆viis-kanta, Parviaisten sukuhaara. Kiihtelysvaara
  • Vieläkö siellä on teidän ikäisiänne? – kyllä ne oj jo nuoremmassa kannassa kàekki. Juva
  • sitähän sitä òum min̆näev vanah̆hoo kant̆too. Nilsiä
  • kyllä sitä yhtä sukukantoa ollaan. Kajaani
6.
samalla alueella elävä saman lajin edustajien joukko, populaatio. ?Kirj.
Esimerkit
  • se lintukanta, se o enèmite hävìny. Sauvo
  • tästä (järvestä) mujekkanta (= muikkukanta) katoś. Kiihtelysvaara
7.
muuta kiteytynyttä ja kuv. käyttöä.
a.
jllak ”kannalla (t. kantaa)”, jssak ”kannassa” = tolalla, tilassa.
Esimerkit
  • Perhe sittej jäi nuan onnettomasti, kamalallen kannalle kun isä oli kaatunut sodassa. Nurmo
  • kyllä sen on asiat hyvällä kannalla. Hämeenkyrö
  • ku on semmossii laiskansutkeit kaikki siin (talossa) nii on talo huonol kannal. Iitti
  • Tyttö kävi pappilassa kantelemassa jot hänel o asjat pahal kannàl sille pojale (hän odottaa pojan lasta) kun poika aikoi naimisiin toisen kanssa. Uusikirkko Vpl.
  • nyt se mäń tähän kant̆taan, jotta kirkko alak̆kaa jòut̆tuur rottiih (= rottien) huost̆taan kun siellä ei käy väkeä. Kiihtelysvaara
  • jos niinkun tappelukannallem männöö, jos syttyy sota. Sotkamo
  • nyt mie oon soant jo melkeen, kerjuulla ollu, nyt on elämä joutunt sil kantaa. Rääpyvä
b.
mielipiteestä. Us.: olla ”jllak (t. jnk) kannalla”. ?Kirj.
Esimerkit
  • em mä ol millonkaan ser remun (juopottelun) kannal ̮ollu. Padasjoki
  • Heillä on er kanta asiassa. Sääminki
  • miehet on sillä kannalla että heijän on hakemine. Himanka
  • Saarnan pitäś ollat tuohon kant̆taaj jotta nuhellap pah̆huuvesta. Kiihtelysvaara
c.
”jltak (jkn t. jnk) kannalta” = jstak (jkn t. jnk) näkökulmasta.
Esimerkit
  • Jotkut ihmiset otti oikein sen (taikomisen) niinku toren kannalt. Vihti
  • katò oìkijalt kannalta stää asijaa. Pöytyä
  • tuo minum pistellöö vihaksen kun se (vaimo) myöttellöö (= myöntelee) ik̆käänkuim pilikan kannalta. Nilsiä
  • se ottaa Ottuiv vähän hankkeen kannalta, siinä tuhannet tullan napsahtaa äkkie. Paltamo
  • se pit huvin kanta ottoo. Pihtipudas
d.
”kannallaan”, ”kannoillaan” = paikoillaan, kohdallaan.
Esimerkit
  • Siellä vael luolla kuivattiim moalla kannollaa, heenät. Juuka
  • Hänellä ei ole varmaa mielipidettä asiasta: on kannallaan kun tyhjä puntaŕ, että minnekkä pä̀en kallistuu. Konginkangas
  • se ̮usikkih hyvä jos (talous) niukuin nàukuin pysysiˀ ies kannallaan. Utajärvi
  • Talvipäivän seisauksesta: Päivän se (päivä) seisoo kannalhan ja sittes se alakaa jatkumhan. Tervola
e.
”yksi kannassaan (t. kantaansa)” = yksitellen, yksittäin.
Esimerkit
  • mustika kukat ov vua àena yks kannassaa, puoluka kukat o tertussa. Juva
  • (Pellava) kuvot vietii saunaa ja ne leviteltii sielä yks kantaasa. Joutsa
  • pikkuverkoila pyyvethän yksikannashanki. Rovaniemi
f.
muuta.
Esimerkit
  • Ryä̀tin tytä̀r tulì takàsin (lapsuudenkotiinsa) kannallens kassoomaa (= kasvamaan) kun hänen miehensä kaatui sodassa. Vampula
  • yhtee kantaa (= yksikantaan) vastajaa, yks sana tulloo vastaukseksi. Uusikirkko Vpl.
  • Hevosessa miehen henki, emännässä talon kanta sp. Impilahti
  • Mutta sitte alako kesäkuun kannala (= lopulla) ilemat parantua. Virtasalmi
  • Se eväs ollu niiv vähissä kannośsa (= evästä on ollut vähän) semmośella eläjällä. Pielavesi
  • Kahen kannasa, kahteen pekkaan. Kaustinen
  • se puhhuu assien kannalleen, niin kuin se on. Puolanka
  • lumen kanthan (= lumien aikaan) oikein ahvettunu, päivettynyt. Rovaniemi
  • Keväällä on vielä talvenkantoa jälellä. Vermlanti
  • Itsenäisestä ihmisestä: se seisoo omilla kannoillaa. Vermlanti
  • ennev vanhaa ne tupaset (= vaateaitat) olliitkii ain siim portin kannaal, vieressä. Tyrö
  • kannam päält (= heti paikalla) ov valmis! Kallivere