kokka
n.Yhd. alakokka, etukokka, haahlakokka, hiilikokka, peräkokka, räystäskokka, sontakokka, sormikokka, takakokka, yläkokka.
1.
veneen keula; myös veneen molemmista suippenevista päistä; veneen
emäpuun jatkeena oleva kaareva (keula- t. perä)puu, vannas. [kartta]Levikki: Kar
Sav Kes
PohK-P Kai PerP Ver,
joitakin tietoja PohE SatP HämP-K
Kym, lisäksi tietoja liepeiltä.
Esimerkit
- Takakokka o vähä suoremp pystymmäs ja tää etukokka o loivemp. Joutseno
- Millane vene niil Anttilaisil oikei on, onk se tasaperäne, vai molemat kokat siin o? Räisälä
- kokka ja perä ne oˀ eŕ puuta kuin pohjapuu. Jäppilä
- Sitä jos itekseem melloo niiˀ oh hyvä pannak kivemmurikka kokkaan niiˀ ee venen nooseˀ iham pistyyn. Kaavi
- Veneen lastausohje: Vastatuulessa perällääm (= peräpainossa) purkatuulessa (= myötätuulessa) kokallaan (= lasti kokassa) niiˀ èi tulev vettä venneeseen. Pielavesi
- Myö vejimmä nuottaa Rapalahessa ja saimma ihav veneen kokan täyteel lahanoja. Lappajärvi
- ompa lastisa venek ko ei näyk ko vähä kokkia. Himanka
- Veneen asetuskaarten paikka mitataan niin, että naru pannaan kokasta kokkaan, ja käännetään kolomin kerroin. Saloinen
- Johan sieltä kokka alakaa näk̆kyö. Posio
- se on kokka (veneessä) molemmis päin. Vermlanti
2.
muita (koukkumaisia) ulokkeita, ulkonemia; (käyriä) kärkiä,
nokkia; yläosia, kulmia.
a.
reen nokka. [kartta]
Esimerkit
- Perässä (parireessä on) toinen samallainen, kokka paljo matalampi. Kuru
- Karstula
b.
aitan päädyn ulkoneva yläosa, luhti; ullakko; kerrossängyn
yläosa. [kartta]Levikki: PohE koilliskulma, KesL pohjoisosa,
PohK eteläosa, Lestijärvi.
Esimerkit
- ylikokka, yläsänky. Alahärmä
- Navetankokka, kivestä rakennetun navetan puinen vintti. Alahärmä
- Puorin (= aitan) kokhan niitä kiipes tyttöjä iso parvi. Kaustinen
c.
mon.: kattotuolit. [kartta]
Esimerkit
- Sakkola
- Tyrö
- maja on nyt kokkìn alla mutta vailla kattoa. Kallivere
- koltii (= kun oli) kokat pääl (rakennuksessa) siis ruoteemoitettii, asennettiin ruoteet. Kallivere
d.
mon.: kangaspuiden sivupuut t. niiden (niisiä ja
kaidetta kannattava) yläosa. [kartta]Levikki: KarE etenkin eteläosa, joitakin tietoja
KarK-P, Sahalahti
Hartola.
Esimerkit
- näät enne vanhaa haastettii siel kokat – – kokkii ol kaks kappaletta. Uusikirkko Vpl.
e.
länkien (ylä)sakara. [kartta]Levikki: KarK-P, joitakin tietoja PohE-P
KarE Kai
PerP ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- nämä (länget) or ràovotettuja ettèi oon niitä kokkia. Juuka
- ne teki siihej (länkiin) jo sen kokaj jättivät länkimestarit jo sitte ja siihen tekivät rèijjät ja siitä se niskaremmi pujotettiin. Rautavaara
f.
lestin päällä muotoon taivutettu kengän etupäällinen t. siinä
oleva (kippura)kärki. [kartta]Levikki: KarE paikoin, Parikkala
Kitee Kerimäki Puumala.
Esimerkit
- Veettiin aamuulla terveet (= ehjät) saappaat jalkoi illalla oli tohennu reikä kokast vuos veen siissää. Tytärsaari
- Sikon (= ? leikatun ulkoneman) vai kokkiin kans suutar siul kenkät tekköö? Kivennapa
- Kengäm perotan (= painetun päällisen) kokka. Parikkala
- niinku tässä òis vuan kokka piässä tässä käressä niin tämä olisi lapikkaan tapainen. Kitee
- nappaskengät oĺ taekka semmoset jyrkkäskengät (= nokalliset kengät), niis oĺ semmòin kokka peällä. Kerimäki
g.
(tupakka)piipun pesä. [kartta]Levikki: KarP osaksi, Kirvu
Kivennapa.
Esimerkit
- Miehestä: Seko saap takapuoliese penkkii ja koka leukahiese, ni se vaa tupruvaa sauvvuu eikä paikoltaa järähäkkää. Kirvu
- Nenä on ko piipun kokka. Kivennapa
- ?Laulua: Elekee te tyttöset niille menkö, joillon pitkät piipunvarret, kokat kopran täyteläiset, neun laiskat työntekiit, huonot eukon elättäjät. Kitee
h.
jyvän itu. Us.: ”kokalla” =
idulla. [kartta]Levikki: KarE eteläosa, Ink osaksi,
Rautu.
Esimerkit
- se (mallasjyvien) itu nousoo niiku kokalle eistäi. Uusikirkko Vpl.
- Ko kaura tulloo kokal se asetettaa, kitketään. Valkjärvi
- Sen ver se (vilja) ol tirahtant ivul, jot kokka tirritti näkyvissä. Äyräpää
- eistää kokal, sit tulloo punasel orahaal ja sit vast tulloo ruohompäiseel orahaal. Tyrö
i.
siitin. [kartta]Levikki: KarK pohjoispuoli, KarP
keskiosa.
Esimerkit
- Peitä sie tyttö persettäs, muute kokka kuatua maitopua (= maitoruukun) sp. Jaakkima
- Kellä on valkii hevone, sillä ei ole kokkua sp. Pituusmittana esim. pullossa olevan viinan määrää t. kalan pituutta esiteltäessä: Kokan pituus, miehen siittimen pituus. Sortavala
- Mies kertoo naisen kanssa olosta: minä rup̆peen siiheh hommaaj ja kokka èi sèisok. Kiihtelysvaara
- Kokka kovana. Ilomantsi
j.
k.
muuta.
Esimerkit
- Ohtapuu on uunin kokan kannatin. Ruskeala
- kokka, veteen lasketun verkon pään muodostama polveke, jonka tarkoituksena on saada kalat eksymään verkkoon. Kiihtelysvaara
- lyyv̆vääm myö (löylyä saunassa) tästä kokalta (= kiukaan etuosalta), jeäköön tuo perä tòesil̆le. Konginkangas
- sitä ( ”viluheinää”) on kyllä ruokavastin niissä mättäej̆jen kokassa. Vaala
- hanhet ja (= myös) lentäät samallain kokas (= aurassa) kuin kurjetkin. Tyrö
- Jstak koristeommelkuviosta: krannit kokat. Kallivere
3.
koukkuja ja koukkupäisiä välineitä. [kartta]Levikki: KarE etenkin eteläosa, KarK-P
Ink, joitakin tietoja liepeiltä sekä yksittäistietoja.
a.
koukkupyydys, pyydyksen koukku.
Esimerkit
- siihe kokkaa laittaat (ongessa) maavon, madon. Muolaa
- selkäsiimaa (= pitkääsiimaa) lasettii iltasìl, tuhat kokkaa ja silviisii pijettii päivä̀s. Uusikirkko Vpl.
- Hyö olliit tänä aamuun kokil ja saivat paljo kalloi. Valkjärvi
- Oisin suan suuren hauven vua kokat oikes. Jaakkima
- piästetääm pòis nämä kokat hauen suusta. Kitee
- oĺ ahvenen kokkii, oĺ sären kokkii. Valkeasaari
- kokkiil vähä meil pyyvvetää. Kallivere
b.
virkkuu-, nappi- t. kaidekoukku.
Esimerkit
- siin olkii työmaa ko ne (nappikenkien napit) pit napaloija, koka kans pit panna. Uusikirkko Vpl.
- kokal̆la vua teht̆tii niitä (neula) kint̆tàita. Kitee
- semmosella kokalla (pujotellaan loimilangat pirtaan), èi sitä käsillään soa. Juuka
- sit jo tytöt alkoit neuloo kokal krusavii (= pitsiä) oikee rullarihmaast. Venjoki
- lankapaitoi (= villapaitoja) tehtii taval̆lisiil puikkoloil ja kokal. Tyrö
c.
jnk nostamiseen t. vetämiseen käytettävä koukkupäinen salko:
nuotta-, kaski-, ämpäri-, norppakoukku tms.
Esimerkit
- toine pittää olla sellane kokka mingä kans otetaa sen salo jälilt sen (nuotan) nuora näkyvii. Uusikirkko Vpl.
- siit meil oĺ pitkäs varres hylekokka; ammuttii sii sula laijalla, siit ei muuta ku sil kokal, mikä (hylje) hyppäs viel vettie ja jäi siihe vähä etemäs – – sil aina vetästii ne pois. Käkisalmi
- Kokka oĺ semmońev viärä puu, jolla sài kopelòijja verkon nuoraa jään alta. Kesälahti
- Tuota puistahan ne laittovat semmosen kokan, vangon, jonka avulla kaskessa siirreltiin palavia puita. Heinävesi
- ei meil olt syvvii kaivoloi, niist tapas (= yletti) kokil nostaa. Tyrö
- a sit (vastaksia taitettaessa) tehtii meil kokkii, kokal (= koukkupäisellä puulla) painettii se puu alas, että yletyttiin taittelemaan oksia. Tyrö
d.
(kaksi- t. kolmepiikkinen) kuokka, haarakuokka.
Esimerkit
- Manu vet sil kokal vakkuo ja Annamaŕ tiput perunoi. Sakkola
- missäs meijjä omenakokat (= perunakuokat) ovat? Kurkijoki
- kokilla ne (perunat) kaivettii ja toisinnaa avattii vuavot auk hevosen kansa ja. Rääpyvä
- niin ̮o louhka (= ylpeä) ko toahekokka, tade-, lantakuokka. Venjoki
e.
f.
räystäslautaa kannattava koukkupäinen
puu. Vrt. kokkapuu 2.
Esimerkit
- Olet pahasti vilustunut: nennäis vuotaa ku räystää kokka ja silmät o pilvès, umpeen turvonneina. Uusikirkko Vpl.
- Saiturista: Nii o kiperä kui räystäskokka. Pyhäjärvi Vpl.
g.
h.
muita koukkuja.
Esimerkit
- Hevosella oli alaleuka yläleukaa paljon pitempi: se oĺ ninku mikä kokka siit se alaleuka. Lemi
- Kokat (= L:n muotoinen irtoteline) ropsii ja halkoi aijaissa pantiin reen takaosaan. Lappee
- Kuul ollee semmone rautkokka joho se (päre) pantii, tuĺrauta sannoit. Kirvu
- Lempsukka ja kokka ovat kiinnityshakasen puolikkaat nimeltään. Heinjoki
- Kokka vaa ol kovempaa ainetta ja puntari muuten puuta. Johannes
- Verkkoja kuivattiin uunin vieressä: lyötii sellast kepit siihe ja naulakokat kahe pää ja kuivattii siin. Uusikirkko Vpl.
- Ohjakse kokka suljaht irt suitse renkuast ja mie sai ohjailla yhel ohjaksel hevosta. Räisälä
- Sarana koka pittiä olla vahva jot ei ou (= ovi) piäse linksahtammua ku liävä ouv. Kaukola
- Rampin (= oven haan) kokka. Kaukola
- jos kulu se kokka (suoniraudasta) se ee nii hyväst lyöny suonta aok. Uukuniemi
- kokat, silmälasien sangat. Kiihtelysvaara
- Vanhoilla hevosilla voi kulmahampaaseen jäädä piikki, vaikka muu hammas kuluu: jo kokkoo pur̆roo, on tää siks ijällä. Kiihtelysvaara
- Kokka (= tulkki, jonka avulla astiakimmen kaarevuus sovitetaan, kimmenkaava ←) tehhään astiim mukkaan. Tuupovaara
- Jos ei oes tätä kokkoo (= väärävartista lyhyttä koukkuvälinettä) ei kestäs nämä nuljakat (= liukkaat) ropsit käsissä eikä kuorman teosta tulis mittää. Rantasalmi
- viärääs korennaas (= ämmänlängissä, joiden avulla kannetaan ämpäreitä) otsiis olliit kokat joihin ämpärit ripustettiin. Tuuteri
- kokka, värttinä. Kallivere
4.
muita kaartuvia, haarautuvia tms. välineitä.
a.
haravan lapa. [kartta]Levikki: KarP
Suonenjoki.
Esimerkit
- Haravan kokalla nostettaah hèinärukkoon se lavot. Pielisjärvi
b.
viulun t. virsikanteleen jousi, roka. [kartta]Levikki: tietoja KarE eteläosa, KarK etelä- ja
keskiosa.
Esimerkit
- Vijjuoni (= viulun) kokka. Sakkola
- Hankua hartsil sitä kokkua, enneko käyt soittamua sitä viijjuonii. Kurkijoki
c.
tukkipuiden paksuuden mittain. [kartta]Levikki: KarP
Leppävirta Rovaniemi.
Esimerkit
- Kokalla mitattiim paksuus ja pittuus sylellä. Leppävirta
d.
ristinmuotoinen laite, jolla kehrätään verkon köysien
säikeitä. [kartta] Vrt. kierturi, kokkanen 2 (Pälkjärvi).
Esimerkit
- sijav villa keträttiin kokilla. Kiihtelysvaara
- Liperi
e.
lammasnahkojen pehmittämisväline, joka on tehty oksanhaarukasta
ja siihen kiinnitetystä terästä. [kartta]
Esimerkit
- Isä pehmitti turkisnahkoi sellases kokas. Vuoksenranta
- Räisälä
- Kiihtelysvaara
f.
Esimerkit
- Asiaa pitää tunnustella etukäteen: Koitellaaha kokalla jiätä. Parikkala
- Kokat, loimikerrosten väliin loimitukille pantavat väkäpäiset varvat, jotka pitävät lointa järjestyksessä; vrt. kangasnaula 3. Valtimo
- Kokka, auman hattua tukemaan pantu väkäsellinen keppi. Enonkoski
5.
ryhmiin 1–4 liittyvää kiteytynyttä ja kuv.
käyttöä.
a.
leikki-, pila-, kokkapuhe, koiruus, konnuus
tms. [kartta]Levikki: Ink
Sakkola. Vrt. kokkanen 3.
Esimerkit
- Hänel ne kokat ei karise pois. Järvisaari
- hiä ain kokkii kans luaťi (= puhui) lonksutteel. Venjoki
b.
”kokka kokasta” = samalla mitalla, mitta
mitasta. [kartta]Levikki: osaksi alueilla KarP SavP
Kai, Kestilä Hailuoto
Utajärvi.
Esimerkit
- Vielä minä tien sille kokan kokasta. Kaavi
- Minulla aprillia juoksutti, vuan minä tein kokan kokasta ja juoksutin tyhjee emätöntä kahtomaan. Pielavesi
c.
taipum.: kunnon, kelpo, viisas, etevä,
terävä. [kartta]
Esimerkit
- Joka puhuu kokkapuheita se on kokka mies. Sakkola
- Räisälä
- Se on kokka poika. Parikkala
d.
”kokassa”, ”kokalla” =
koukussa. [kartta]Levikki: KarE, KarK eteläosa, Ink
Liperi
Juva.
Esimerkit
- Kuka syöp rokkaa, ni silt vettää polvet kokkaa sp. Kirvu
- kyl hänel olliit kää₍et nii kokas ja jalat ja kaik reumatismin vuoksi. Uusikirkko Vpl.
- Taistelunhaluisesta: Sill o ain kynnet kokas. Sakkola
- Käyviäpäs koittamua kynskaupas (= sormikoukun vedossa) kene sormet kokal kestiät, kene oikijuat. Räisälä
- Jo lapsela o piä kokallaa (= kohollaan): pyrkii poes sänkystä. Juva
e.
f.
”kokalla koprin” = hanakkana, käsi
ojossa. [kartta]Levikki: KarP
SavP, Kai osaksi, Juva.
Esimerkit
- ei tuo rietas vielä tulluv vàikka kokalla kopriv vuotettiin. Kiihtelysvaara
- Monta tyttöö on kokalla koprin Matin kelekkaan piästäkseen. Kuopio
- òuttaa avoissa käsin kokalla koprin. Nilsiä
- Kovin on kokalla koprin ottamassa ee ite rikkoo ristiin paa. Sonkajärvi
g.
Esimerkit
- Ajo kokan kivelle (= loukkasi nenänsä) sp. Valkeala
- Se oĺ semmone kannepuhe (= sanontatapa) näät jot kuole kokka, saahaa rokka kun puhuttiin hirtehisesti sairaista t. vanhuksista. Äyräpää
- Kyl sitä entises elämäs (= ennen vanhaan) sai ihmine pyytiä kikal sekä kokal (= kaikin tavoin) elämiäse tarpeita. Räisälä
- Minkäs nyt saet vennees kokkaa, mikä nyt tuli? Komeasta tytöstä, joka aina on etunenässä: ee se muuv̆valla ook kul làevan kokassa. Konginkangas
- siis kalanostajan täytyy antaa viiskymment kopeekkaa sitä liitkarahhaa (= kaupantekiäisiä, harjakaisia) ja siis männää otetaa kokat (= lasit) viinaa talvinuotalla oltaessa. Kallivere
6.
(maito)ruokia ja ruoka-aineita.
a.
hapatettaessa saostunut maito, jonka pinnalta (ennen hapattamista
t. sen jälkeen) on kuorittu kerma; tällaisesta maidosta lämmössä hauduttamalla
valmistettu ruoka t. siinä oleva kokkare, kokkeli 1 ←. [kartta]Levikki: joitakin tietoja Kym KarE
Kai, Kangasniemi.
Esimerkit
- se kokka nyj jäi jälèl kun päällinen kuorittiin. Kymi
- viili (= päällinen) otettii pois ja kokka paistettii. Miehikkälä
- Siit se alus, se mikä jäi siihen (kun kerma oli kuorittu) niin sen sit söivät noin ikänään niin kun kokkaa, kokkamaitoa oli. Virolahti
b.
juustokeittoa (ns. juhannusjuustoa) valmistettaessa herasta
erottuva kiinteä, kokkaremainen aines; siinä oleva kokkare. [kartta]Levikki: PohK ylämaa, PohP
Kai osaksi, Pyhäjärvi Ol.
Esimerkit
- Hyvä on herraa (= heraa/Herraa) kiittää kun ite kokat syöpi sp. Kestilä
- Maitoon lisättiin juustonjuoksutin ja kun se oli vähän àikaa niin se meni kokaksi, semmoseksi niin – – niinku laillaan ternimàito kun sehäm mennee, jähmettyy uunissa. Ii
- puhas kokka annettiin paimenelle maidon seassa. Kuhmo
- Lopsis, kokka vieraan kuppiin sp. Paltamo
- Janne ei soata syyvä herroa (= heraa), sille pittää panna kokkoa. Puolanka
- piimänkokka, happamassa piimässä oleva iso kokkare. Utajärvi
