antura
s.Levikki: ei tietoja Ink, niukasti tietoja Kar PerP LänP, runsaasti muualta.
I.
erilaisten etenkin liukumiseen t. liikkumiseen tms. käytettävien
esineiden alimmaisesta, maata vasten olevasta pinnasta, pohjapinnasta,
-kerroksesta, -rakennelmasta; myös laajemmin esineestä, jossa on tällainen
pinta, kerros tms.
1.
jalaksesta ja sen osista.
a.
reen, kelkan, kehdon tms. jalas.Levikki: eniten tietoja VarP pohjoisosa,
SatL-P
PohE, HämP osaksi,
KesL eteläosa.
Esimerkit
- Krinnis (= heinähäkissä) oli puust anturat, tehtii oikei, hakattii talvel koivust anturat ja pantiin ne painoon et ne luantu sillain käyräks etupääst. Pori
- anturaam päällä soutuu (= keinuu) kehto. Alahärmä
- Soutuullavittaˀ (= keinutuolin) ˀantura oli katkennu. Kuortane
- ne jokka (reen) anturoista nousee kaustoin n ̮on ketaroita sitte. Hämeenkyrö
- Se meni nin kovvaa, että reen anturoista valkeeta iski. Tyrvää
- Tuutu (= kehto) oli semmonem pitkäkäs vähän näin ja, semmonen sänkyn tapanej ja noi anturat oli sittem molemmissa päissä. Teisko
- se ol likellen kolomem metriä pitkä tuo rekianturaki. Keuruu
- Oli tuas naapuris ainakin kehto johona, anturat oli pitkimpäin. Kortesjärvi
b.
c.
reen jalaksen (puinen t. rautainen) kulutuspinta,
-lista.Levikki: eniten tietoja VarP-Y
Sat HämP,
HämK pohjoisosa, KesP-E
Ver. Vrt. talla.
Esimerkit
- lykä̀tti se vaarna (= puunaula) siä̀lt (reen) jalàkse ja pohja välìst et se tul siält anturast ja läpiϑϑe. Hinnerjoki
- sontarees ja puurees ni kɛỳtettim puuantura. Sauvo
- Puutallareessä oli jokasuvinen anturan uus pisto. Vihti
- tommoset olì kans (pikkupoikien suksiksi) hyvä̀t saarak ko saì semmoset vanhap puureen anturat. Vampula
- kuumana painettiin (teräksiset) anturat paikalles. Pomarkku
- Huulet kun kivireen anturat sp. Seinäjoki
- tällättiin kyllä puusta anturat sittek kun kulu vanhat. Hämeenkyrö
- ei tarvinnu enää puisia anturoita panna kun tuli rautaisia. Urjala
- Ol kulunniet anturat, niim meinas rek liiletä (= liirtää) liukkaal kelil. Hollola
- se rauta o antura, jalakse antura, mut niitäkii sanottii rekirauvoiks vaa mut anturaha se oikei on. Uusikirkko Vpl.
- Raataset anturat ja kolomet kaplaset se ol tavalliner rek. Hankasalmi
- Ihtet tekvät (kelkkaan) jalaksia ja kiskorauvasta anturat ale. Kuhmoinen
- Reej jalaksen allep pantiir rekirauvat eli anturat entivanaha. Muhos
- ne panoo rein alle anturat rauvvasta. Vermlanti
- Kölì all ̮ol (laivassa; vrt. antura I.2) antur. Eurajoki
d.
kehäauran maata vasten kulkeva jalas.Levikki: eniten tietoja VarP-Y PohE.
Esimerkit
- fälti antur ̮on kulùn nii ohùaks ja terä̀väks ̮et menè maaha sisä̀l. Mynämäki
- sanòtti aùra siipi ja antura, vannas olì se antura jatkona. Sauvo
- Auranantura ov vähä vijottunu. Luopioinen
- Oli kova vauhti (aurattaessa), se löi anturan kivveen. Ylivieska
2.
köli.Levikki: KarE
eteläosa, Elimäki Tytärsaari. Vrt. antura I.1.c.
Esimerkit
- ”Antura on vanhempi nimitys kuin köli.” Koivisto
- Anturallaaha laivakii seisoo sp. Uusikirkko Vpl.
3.
jalkineesta ja sen osista.
a.
eril. nahkajalkineista.Levikki: eniten tietoja
Sav PohK-P
Kai.
aa.
miesten tav. pitkävartinen, nokaton, pohjattu
saapas. Vrt. jatsari, lapikas1, mustakenkä, patiini, saapas.
Esimerkit
- Anturoessa ov varret lyhyvet ja niitä piettiih hoosul lahkeeˀ alla taep piällä. Pielavesi
- Varakkaan isännän merkit: Uur (= kello) taskussa ja anturat jalassa. Vesanto
- Kyllä nuo sinun anturas on niin huonot, että uuvet sais ostaa. Lappajärvi
- Kun pyhä tuli, oli anturat jo niin kuivat, että piti mennä ojjaan jotta nahka pehmenisi. Reisjärvi
- mustak kengät ne ̮uli anturoita. Liminka
- miehill ̮oli anturat, ne ̮oli varsiniekkoja, ei niitä olluˀ ollenkaap pattiinoeta eikä naohakenkie siihen aekaan. Puolanka
bb.
naisten (nauhallinen t. napitettava, pitkävartinen,
korkeakantainen, joskus matalakin) pyhäkenkä.
Esimerkit
- ”Naisten nauhoilla varustetut mustat harviaisruojukengät oli kirkkoanturat.” Nurmes
- Et saap panna arkina niitä anturoita, niistähän kulluu lankki, ja miten sinä nes sitte pyhänä paat jalakaan. Oulainen
- kuˀ oikein anturoissa pistelee. Nivala
- Tekee naisten anturoita ja anturasaappaita. Vihanti
cc.
muista jalkineista.
Esimerkit
- ”Eräänlainen terikäs, jossa on kantalippu, kahdella vartaalla kudottu jalkapohja sekä neljällä vartaalla kudottu kärki. Anturoita pidettiin suurissa venäläisissä saappaissa, ns. upokkaissa sukkien päällä.” Kymi
- Sil ol sellaiset huanot kengänanturat jalas. Vehkalahti
- ”Suuria ja muodottomia jalkineita haukuttiin anturoiksi.” Valkeala
- Nuista kengistä suapi viälä hyvät vanhat varret kun irti leikkovaa ja anturat (= terät) joutaa vaikka raunijolle. Kiihtelysvaara
b.
jalkineen pohjasta ja pohjaa lähellä olevista osista.
aa.
pohja.Levikki: eniten tietoja
Var
SatE-L, PohE itäosa,
SatP pohjoisosa, Häm
Kym SavE KesE-L.
Esimerkit
- tolluka anturat tehti neolomal mont kerrost kankast, sit uut rönni, neliniitistä rohdinkangasta. Hinnerjoki
- eì sii ni monta kertta kirkoreìssu tehty ku olìvat taas (pieksujen) anturap poìs. Sauvo
- saappaan anturiis kaiken ensmäittiks käytettiin tervaa. Sammatti
- s ̮olì naskauspulkka (suutarilla) ko tahvottiin (= jolla hangattiin) anturan syrjäk kiiltäviks. Vampula
- Suutari liian lähelle tulevalle katsojalle: Älä tul nii likel, jää viel kieles antura vällii. Pori
- Sun on jääny suutarin palkka maksamata kun tolla lailla kengän anturas porraa, narisee. Teisko
- leikattiin ne tallun anturat toppakankaasta. Orivesi
- pantiin kenkän anturaan tuahta. Urjala
- mikä pań varret, mikä pań anturat, mikä pań terät paimenen jalkineisiin. Hollola
- noiss ̮on (jalkineissa) anturat jo ja kärkiäiset. Artjärvi
- Oli raspit joilla hankasit anturoita. Hirvensalmi
- Eihä siitä (jalkineesta) tarvihtennuk korjòittoak ku antura, ruojut oĺ vielä hyvä. Sysmä
- Kulon noihi sukkii uulet anturat, pohjat. Nastola
- Sukast ̮on anturat (= pohjat) rikki jo. Kymi
- kengä anturas (= maasta koholla olevassa pohjan osassa) tuĺ likkoa tuppoa. Sakkola
bb.
4.
jalkapohja, kavion pohja.
Esimerkit
- Merikipu o siit hyvä taut, et se parantu koht, ko tuntu maankamar anturatte al. Kalanti
- se (pestylle lattialle tuotu kuusenhavu) ol nim pirùn terɛ̀vɛt, se pist aì antura. Sauvo
- hää ol kapùlan kans vetèlny anturis juopunutta. Perniö
- se oli niim mätä se jalan antura kun olin astunut naulaan. Vihti
- Arv. rukilla kehräämisestä: Jalan anturast alun ottaa, reittev välis pelim pittää, isost lävest sissään tuppaa, ja piänest lävest mennäl luppaa. Somero
- tonnej jalaan anturaan pantiin tervaa, että oli parempi kävellä paljain jaloin. Urjala
- jalan anturat on niin arat. Askola
- sai (ennen kengitystä pihdeillä) kokeilla kuinka kova antura (kaviossa) oli. Myrskylä
- Hevosen kavioon anturan syrjällen tulii kenkä. Koskenpää
- Minä pelkäsin ja juoksin sekä kiitin Jumalata kun anto hyvät anturat, jalat. Kannonkoski
- Sierettyneistä jaloista: Ompas poijalla oikei aika anturat semmoset varikse soappaat. Pylkönmäki
5.
muita pohjia, pohjarakenteita tms.
Esimerkit
- Ruupanki (= pitkänhöylän) antura on kovin kulunu, se täyty anturoira taas. Nousiainen
- Pesik sä̀ sem pannu antura (= pohjan) ja? Antura olìvap puàlkuivi korpui. Halikko
- sokkeli tulè se anturan (= alle kaivetun leveän kivillä täytetyn ojan) keskel. Sauvo
- ”Kappaleiden liitoskohtaa (nuotan) perien alla, jossa olivat kivekset, nimitettiin anturaksi.” Sammatti
- Alla vaan (silitysraudassa) sellaanen siliä antura (= pohja) jotta tuli siliää jäläkiä. Jurva
- Kun koria punottaessa loimet on pistelty kiinni valmiiseen pohjaan sittet teherhän antura (= pohjaa reunustava tukipunos) joka ol laillansan niinkuj jalaka ja se vastaa sittem maaha. Ylihärmä
- Suksen antura, pohja. Mouhijärvi
- Pohjastaan palaneista vehnäleivistä: onko anturak käynym mustaks? Sahalahti
- ”Varsta alkujaan tehtiin yhdestä puusta, vaan kun sen antura kului ja tuli köykäiseksi, lisättiin pohjaan laatta naulaamalla pohjaan kiinni.” Artjärvi
- Kun paistettiin ”kokkoa” uunissa puupytyssä, oli pytyn alla päreitä: se est sen anturam (= pohjan) palamisen. Hirvensalmi
- ”Anturat eli jalat”, kattotuoliin kuuluvat pystyt tukipuut. Nilsiä
- Antura, kivijalka. Kuhmo
- se on oikein sen talon antura (= tapa), isä joi ja poika juo. Hollola
6.
etenkin ryhmiin 1, 3 ja 4 liittyvää kiteytynyttä ja
kuv. käyttöä.
a.
lumisateesta, uudesta lumesta: ”tulee anturan
apua” tms. [kartta]Levikki: tietoja VarY
Sat PohE HämP, joitakin tietoja liepeiltä sekä Kangasniemi.
Esimerkit
- Saattin taas vähä antura appu. Raisio
- Siit annetaav vähä anturanappuu. Nakkila
- Nyt olis anturarrasua tarpehe notta pääsis mettäajoohi. Kuortane
- Nyt tuli jo anturalluistua jotta saa ajellar reellä. Kurikka
- Sie on satanu nys semmosta jäärettä että soon hyvää anturan apua. Parkano
- Tulee vähä anturanapua, siälä meinaskij jo kelit mennä. Akaa
- Nyt tuli anturanjatkoo. Luopioinen
b.
nurin niskoin, sekaisin olemisesta t. menemisestä: ”on
anturat pystyssä” tms.
Esimerkit
- Kuarm rojat ihan keskelt tiät väärim puali niin et reen antrak katlivap päi taevast. Eurajoki
- Kyllä siä om pian anturap päälläpäin (= paikat sekaisin) kun lapset ovat keskenään kotona. Karvia
- Kum minä lyäm miästä niin on anturat taivasta kohlen. Eräjärvi
- Juopuneiden uhkailua: pannaam pirtistä anturap päälleppäi. Hattula
- Jukka koatu uusilla liukkailla pieksulla, että ol anturat pystyssä. Karstula
c.
d.
muuta.
Esimerkit
- mää menìnki niim pal vaa ku anturist pääs ja kyllä vaa pääsiki sillo karkuun vihaista piikaa. Perniö
- se (lapsi) ruppee puhhuun sillonko kävèleenki ettei jääp puhè anturan alle. Vampula
- Sill ̮on nenäkin kun sotalaivan antura suuri ja kaareva. Laihia
- Täs on pitäny olla anturoollansa (= jalkeilla) ennen sian piäremää. Vähäkyrö
- Tuo Juuse tekee aina niitä semmottia lehemäkauppoja ettei täh kauvaa olla anturoillansa. Parkano
- Tynnih tyhjän puhujalle anturan kuva takapuoleen sp. Sonkajärvi
- Kilpailun hävinneestä: Ei sen anturat pitäneet. Karstula
- Ryppykasvoisesta: Kelekan anturan jälet kasvoissa. Petäjävesi
II.
muuta käyttöä.
1.
ruokamullan
alainen kova maakerros, jankko.Levikki: KesP Loppi Hollola Parikkala Pälkjärvi Kangasniemi Pieksämäki Keuruu. Rinn. anturamaa.
Esimerkit
- mut se maa (peltona) laski niin että se tuli niim mahrottoman kiviseks se antura että, se täyty jättääs sinällee. Loppi
- tulis hyvä antura kun ei satas lunta, piesis maa jäätymiän. Hollola
- anturaaˀ ˀastip pittää kàevoap pytingir ruuvalli, perustus. Konginkangas
2.
tervahaudan pohja, sen maata vasten oleva reuna t.
(ympärys)mitta.Levikki: SatP
pohjoisosa, Pomarkku Isojoki
Kauhajoki.
Esimerkit
- anturaa tehtii vetoja, ilmareikiä. Pomarkku
- kakskymmentäkaks syltä oli anturaa ja (tervahauta oli) yhyreksän kyynärää korkia. Kauhajoki
- siittä anturasta se (tervahauta) viritetäänki. Hämeenkyrö
3.
veneen limittäin olevien lautojen liitoskohta, myös pohjapuun
reunoissa oleva kohouma t. uurre. [kartta]
Esimerkit
- vennie anturat. Sakkola
- Pyhäjärvi Vpl.
- Jaakkima
- Ristiina
- Jäppilä
