heula

s.
Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Rinn. heulake, heulu. Vrt. hiula3.
1.
jstak ulos pistävä osa, uloke, reuna, kieleke. [kartta]Levikki: eniten tietoja SatP HämP KesP-E, vähemmän HämK Sav, joitakin tietoja liepeiltä sekä yksittäistietoja.
a.
kalliossa, rantatöyräässä, hiekkakuopassa tms.
Esimerkit
  • olin santakuopalla ja telemestil liika rohkiaa siä heulan alla ja niin se perkules purotar rojahti. Karvia
  • oli semmosta heulaa rannasaki. Hämeenkyrö
  • Jokos ook kiltti, kysy Kerttula ämmältänsäk ku kolme yätä kivenkolosa kallion heulalla piti sp. Suoniemi
  • se on semmoneh heula ettei arvaam (= uskalla) mennä. Juupajoki
  • Laps seiso kallio heulal. Padasjoki
  • Ei siinä vuoreheolala kasva mittääp puita. Juva
  • Mänkee kallion heulan alle, jos sattaa. Kangasniemi
  • kallijorotti (= kallioluola) mahoton, semmoneh halakiima, repiimä, ja se on se lähes sitteh heolaˀ alla. Jämsä
b.
(riihi)rakennuksessa: räystään jatke, lakka.
Esimerkit
  • ”Tuli kova sale mutta onnistuin juuri pääsemään riihen heulan alle ennenkuin läpitte kastun.” Orivesi
c.
esineissä, kappaleissa.
Esimerkit
  • pohrin sitte kun on kaks korvaa ja heula. Kiikoinen
  • siihii (tukki) puuhuu jä̀e semmone hèola kaatopinnalle. Hirvensalmi
  • tiuhat (= ?vihneet) mäń heulan ylitep poes ja jyvät jäe pohtimee. Luhanka
d.
muussa.
Esimerkit
  • ”Jos kankaan syrjä on venynyt niin että se on tullut toista syrjää pitemmäksi, sanotaan pitempää syrjää heulaksi.” Punkalaidun
  • ”Jos pinon alaosasta otetaan halkoja, niin että pinon yläosa jää heulalle, niin nuo yläosassa olevat halot viäriää alas.” Hämeenkyrö
  • Pa siähen muurin (= uunin) heulalle. Vesilahti
  • Heula, pellon t. niityn reunassa oleva ulkoneva maakaistale. Kangasniemi
2.
saada jtak ”heulaansa” tms. = suuhunsa, syötäväksi t. juotavaksi. [kartta]
Esimerkit
  • Joko sait heulaas? Kankaanpää
  • Lavia
  • Nyt sai heulansa täyteen. Mouhijärvi
  • Eihän sekän siinä yhtämittaa klohjais (= vetelehtisi) jollei sieltä aina jotain heulaansa sais. Urjala