alainen
n.Levikki: yleissuomal.Asu: alanen (alaanen, alainen, alanen sekä alain : alase-) yleensä, alahainen (alahaanen) PohE paikoin, Kym, yksittäistietoja etenkin itämurt., alahinen Lohtaja Himanka Kannus Kemijärvi, alainen (allainen) itämurt. (etenkin Sav) ja niiden liepeillä sekä PohP Nummi Vihti, alhainen (alhaanen, alhanen) eniten tietoja Var Sat Häm LänP. Eri asut liittyvät osittain eri merkityksiin: asu alanen etenkin ryhmiin alainen I.1, alainen I.2, alainen I.3, alainen I.6 ja alainen I.7 sekä alainen II, asut alahainen, alahinen, alhainen ja alainen etenkin ryhmiin alainen I.4, alainen I.5, alainen I.8 ja alainen I.9. Vrt. ala-, alinen, aloinen, alunen.
I.
a.
1.
(pinta-)alaltaan jnk kokoinen,
laajuinen. Yhd. vähäalainen.
Esimerkit
- s ̮oli viilel lalon alanen niittu. Hämeenkyrö
- Arv.: Mahtuu kapa alaśele ahole, mut ei tynnöri alaśele lehole (karhi). Hirvensalmi
- kappeealasija kuuropilvet. Sotkamo
- se ̮on hyvin kikkeräalanen (= pieni) niitty. Puolanka
- ysöalainem pelto. Vermlanti
2.
a.
kahdesta t. useammasta toisiinsa verrattavasta: alempi, alin,
ala-.Levikki: etenkin VarP
Sat PohE LänP. Vrt. alainen II.1.
Esimerkit
- Alanem paol o verkom pohjas. Luvia
- Alànem puali ol pairois rohtiminen ja ylä̀nem pual liinane. Eura
- siäl alàses pääs lautta (= luotilautaa) ol jokù semmone, sinkilä. Hinnerjoki
- Liha ja kala o alases (= pihamaan alareunassa olevassa) puaris. Pyhämaa
- siä̀l se on alàses pääs peltoo. Pöytyä
- ko pannee sontaa aèran alàsta vittaa myä̀rej ja siämentä n ̮että jalka luiskahtellee ni kyllä maa kassoo sp. Vampula
- siä̀ on yhtä ja toista krompsua tua alàsesa kaapisa. Vampula
- Lapsen syntymisestä ennen kihloihin menoa: semmosta s ̮on ko alaselle hyllyllek kihlat otètaan. Vampula
- Hitaasta ihmisestä: Häärää niinko myllyn alanen kivi. Loimaa
- Jääk ko tulì ni net tukki (virrasta) sen alàsen ahtaammam paìka. Harjavalta
- Riihessä oli kaksi parsikerrosta: ylhääset ja alhaaset parret. Laihia
- alaases pääs, joen alajuoksun puoleisessa päässä kylää. Nurmo
- Emäntä oli kutsunut: tuun nyj juamahan kaffia ja oli kaatanu alahaasempualenkin täythö. Nurmo
- Leik. syömään kutsu: Tulukaa ny tuuppiin alasella leuvalla ylästä. Parkano
- alaselta kongilta tikat ylisellek kongille luhdissa. Ikaalinen
- Alaset (= takimmaiset) airot. Lavia
- Se on joutunu alasille airoille, huonoon taloudelliseen asemaan. Lavia
- ku ma alasia pauloja verin (nuotalla ollessa) nin siinä kastu kauheesti. Suoniemi
- Aikansa on vaikka airanvittana, kunei ihan alaseksi pantas sp. Virrat
- nää on ne alaset hirret täällä permannon alla. Juupajoki
- tot alaist tietä (menee auto) Kuuselaa. Padasjoki
- alane àina nuotassa. Luhanka
- Kankeasta ihmisestä: Se on nin sievä (= nopea) kum mylly alanen kiv. Jämsä
- ylänen kivi (myllyssä) kävi ja alanen kivi oli paikallaan. Keuruu
- alanem pàula verkossa. Ii
- Ko tullee kevä, niin tulkaa tekkin alasseen päähän kylhään. Ylitornio
- Padon teosta: se om päälinem marìj (eräänlainen salko) ja alànem marìn tullee sinne alèmaksi. Kolari
- jaakeasta ihmisestä se sanòthiin, että liikkuu niinku myllyn alànenkivì. Täräntö
b.
”alaisin puolin” = alapuolelta, alaosastaan,
alhaalta.
aa.
Esimerkit
- Elli-nimisestä lotjasta: Nii o alasi puoli hatara ko Toivola Tahvo Elli sp. Joutseno
- se (riisi) reppii alaisinnip puoli, ohimat àokais̆soo. Juuka
- Alakaa olla tämmäät talo alasim puolin laho. Pielisjärvi
- Sitä alasim puolin kovij jähtyy, jos eijjoos sukkija eikä housuja. Haapavesi
- Alasimpuolim (= joen alajuoksun suunnasta) meni musta pilivi siellä vissiinnis sato. Utajärvi
- se kun se alasim puolin virta leikkovaa jäätä. Sotkamo
- – – huonettaek ku se vanahanoo alasim puolin ku, se om multimuksilla. Ristijärvi
- Pojat – – kaivot suuren kuopan alasinpuolin portin. Karunki
bb.
etenkin nivustyräisestä: ”alaisin puolin
vaivainen”, ”alaisin puolin revennyt”
tms.Levikki: KarP pohjoisosa,
Ilomantsi Korpilahti. Vrt. alaspuolinen.
Esimerkit
- Alasin puolin vikainen. Ilomantsi
- Tuolla se vain ukko Suho nennii savotassa rytöstää vaikka on alasimpuolin vaivanen. Valtimo
3.
gen.määritteen yhteydessä: jnk alla
oleva. Vrt. alainen I.6, alainen II.2, alainen II.3, alainen II.4, alainen II.5, alainen II.6.
a.
paikasta.
aa.
bb.
Vrt. alainen II.3.
Esimerkit
- ei se ole kokomaitoo, se on liuhkin alaista maitoo, kuorittua maitoa. Venjoki
- sliuhkin alaine maito. Tyrö
cc.
imevästä varsasta. Vrt. alainen I.6.f.
Esimerkit
- kun on emäsäˀ alanen varsa vielä niin se pyssyy emä laehana. Puolanka
- Sanottiin kummallakin tavalla: emänalainej ja maitosuu varsa. Vermlanti
4.
etenkin maastosta: matala, alava 1.b ←.Levikki: vähän t. ei lainkaan tietoja KarK-P,
SavP pohjoisosa.
Esimerkit
- talò seìso alhases paìkas. Pyhäranta
- Ol nii alhanen toi katto. Laitila
- tuallaasillen alahaasillem paikoollen nostaa sumua, sellaasta hallankaasua. Nurmo
- Sellaasta vähä alahaasempaa maata. Kauhajoki
- Sitä on satanu nii että allaisemmat paikat on ihah hulasveellä. Kuorevesi
- alhaist maata. Lammi
- alhaist peltoo. Jaala
- alahaisii kankasmaita. Jaala
- Nem maat ol sellasii alahaisii. Kymi
- Alahaisist paikkoi ol potkovvarret (= perunanvarret) mustat. Valkeala
- Se kasvo ku hullu ku ol allaine paikka ja voimakas moa. Savitaipale
- semmoista alaista sakijoa näreikkötä. Lemi
- näil murtolaisil (hevosilla) on alaine selkä, notkoselkä. Luumäki
- Mustikka o alasem maan kasvi. Miehikkälä
- Jos tuli lumituisku tai alahaine kytö, jään pinnassa juokseva lumi. Lavansaari
- allaista maata. Säkkijärvi
- siinä oĺ allaine kohta jossa ei olt puita. Juva
- se (honka) èi òekee al̆laesila màela kasva, se on enempi yl̆lä̀esilä màela. Hirvensalmi
- Siellä on alangoita, allàesia pàekkoja. Pieksämäki
- kyllä se allaenem moa tahtoo ollav veśperästä voa. Konginkangas
- alaiset moat vòe kärsiä jo liiastiki veestä. Joutsa
- se on sellasta alàista niittuva ollu ennem mutta nyt oj jo mettää. Pertunmaa
- kun se (maa) oĺ nyt semmośta alaesta niin se (kaski) ei tahtonnup paloa. Koskenpää
- Kauhiam märkä alahinem paikka. Lohtaja
- se on tietystik kuusipuullel liika alahinem paikka. Himanka
- Niin se (pouta) arinoipi nuo allaisekkim maat. Hailuoto
- semmoset allàiset purorrannat. Ii
- semmosta se ̮oli allaesempoa moata. Ristijärvi
- alhainen maa, matala ja lakso. Vesisaari
- alaista moata. Vermlanti
- meil on allaiset pellot, meil on mua ain tuoreesta. Tuuteri
5.
tuulen suunnasta: meren puolelta t. alavammilta seuduilta
(Lounais-Suomessa suunnilleen etelästä päin) käyvä. [kartta] Vrt. alhaalla I.1.e.
Esimerkit
- ny o alhane luàretuul. Mynämäki
- Kaarina
- alhane tuul. Paimio
- On alhane ilm l. alhanen tuul. Halikko
- Pertteli
- Kuusjoki
- Perniö
- siäl on alhaìnen tuuli. Pöytyä
- allaesella lännellä, lännen ja luoteen välissä. Vaala
- allaenen itä, idän ja koillisen välinen suunta. Vaala
- allaesella luoteessa (= luodetta pohjoisempana) nyt tuuli on. Vaala
6.
tav. gen.määritteen yhteydessä: jnk vaikutuksen kohteena oleva,
jstak riippuvainen tms. Vrt. alainen I.3.
a.
sään, luonnon tms. vaikutuksessa ollut.
Esimerkit
- ei oon ny hyvìä heìniäkään ko on semmottia sarèalàsia, kastuneita. Vampula
- niittu olì semmone vesìalàne, vesiperäinen. Vampula
- kun nää oli (ennen ojittamista) velen alasia maita. Padasjoki
- Kultaa kevväine kulo, tautii talve allaine sp. Kirvu
- Tautii talve alane, kultaa kevätkulone sp. Pyhäjärvi Vpl.
- Sathen alhaiset heinät. Veteli
- pensaijen allaesta moata, entistä pensaikkoa. Ristijärvi
- Silloon naamaki ku satheen alhainen lehmänpaska. Alatornio
- sanotaa satteen alaista luokoo ku tapajaa vesisaae. Tyrö
b.
jkn määräysvaltaan kuuluva. Vrt. ala1 4.
aa.
Esimerkit
- Se o föörmyndri (= holhoojan) alane. Rauma
- se oli vörmynteri alanem miäs se isäntä. Hattula
- veromarjoi ja viel verotuhkaakih vietih kartanoh, nyl lääniläiset herranalasis paikois. Iitti
- Vorminteri alane. Jyväskylä
- ehostaanhan sta rupiaa tòisev vallan alaseksi, palvelijaksi. Utajärvi
- se (lapsisaunan toimet) ku oĺ poapo alaissa, ”paapon” vastuulla. Uukuniemi
c.
yleisen säännöksen piiriin kuuluvasta.
Esimerkit
- s ̮olìs ollus semmosta niinko sakònalàsta ko huàneesans olìs antanur rahhaa pelàta. Vampula
- Se ov vielä holhun alaanen. Kurikka
- se oli kyllä semmosia niitä rikoksenalasia (= rikollisia) miehiä. Kuorevesi
- ne ol rikoksenalaset molemmat, toinen tek ja toinen salas. Iitti
- veronalaist maata. Iitti
- se kerrajjuonta (häissä) jäe sakoalaseks, sakon uhalla kielletyksi. Uukuniemi
- oisko se ollus sakonalasta puhetta jos se olis tulluh herrain tietoho? Himanka
- vähän niinku holohun allaeseksi joutuu ehkä juoppouden takia. Vuolijoki
d.
jnk toiminnan, tekemisen t. suhtautumisen kohteena
oleva. Yhd. sananalainen, suunalainen.
Esimerkit
- Opialane o ihminen koko ikäs. Laitila
- vähä̀ simmone niin kum pilka₍alàne, pilkattava, omalaatuinen. Sauvo
- häpiän alaiseks vähä jouduimme. Vihti
- Kukaan ei tiennyt hänen raskaudestaan, ennen kuin hän synnytti; s ̮olì niin eppäysalàsta (= epäilyttävää) millai se niin sai oltuaki. Vampula
- rippikoulun alaanen, rippikoulua käyvä, rippikouluikäinen. Alahärmä
- kyllä se kovan tyän alaasta (= ponnistusta vaativaa) kaikki tyä oli. Nurmo
- hakemise alane on kadonnut lehmä, kun sitä etsitään. Hattula
- se on ihlam pilkanalain, kaik sit pilkkaa. Iitti
- sitä (erästä suojaa) ei ole ensikeä nyt, se o rakennukse alaine, rakennettavana. Lemi
- vihanalaseks (kyläläisten taholta joutui) kun se niin kovast sitä koulua hommas. Virolahti
- Kylhä se semmone sana₍allaine (= huonomaineinen) o olt pitkä aikoa! Rautjärvi
- siin oĺ (varkaudesta epäiltynä) màin̆neen al̆lainem mies. Kiihtelysvaara
- niin, se (kynttilänvalu) oĺ niin työˀ ˀalàesta, työlästä. Nilsiä
- oĺko se (auto) koŕjuuˀ ˀalaissa, kun se nim pimmeällä silloin tuĺ? Konginkangas
- sehän (kerran rikoksen tehnyt) tulee vähä kahtannonalaseks, silmällä pidettäväksi. Himanka
- se oli iham mahin (= pilkan) alasta että ostoaj jaohoja talloon sinä aekana. Vuolijoki
- jos huono maenek kuluki mukana ja ihmiset hölisi niin sanottiin että se ̮on hölyn alanen ihminen. Puolanka
- ison työˀ alasta on hampun riipiminen. Suomussalmi
- se (pontikankeittojuttu) oj justiin selevityksen alassa. Posio
- vai jo s ̮on kaupan alhaisenna (= myytävänä) sekì maa? Pajala
- kurìn alhainen. Täräntö
- min ̮em panis peähäin niin karkean luvun alaista (= kirottua) riepuo. Vermlanti
e.
ihmisistä, esineistä t. asioista, joilla on jk vika, puute,
rasitus, vaiva tms.
Esimerkit
- Pila₍alane, pilaantunut. Eurajoki
- se laps ol kaìkim puòli simmone virhealàne, heikosti kehittynyt. Sauvo
- oli vähä̀, pelvo alàne. Perniö
- Mää olen koviin häpjäänalainen ja pyyrän nöyrästäs anteeks. Nummi
- puutteen alaist oli (ennen) verrattuna mailmaan ny. Vihti
- sen on kärèkkis semmottet viànalàsek kattella. Vampula
- Ei härällä (= hädällä) muuta saa kon vian alasia mukuloita sp. Kiikoinen
- eikä se (tappelu) ollum mittään tommosta vaaranalasta. Kuorevesi
- ol kovien töitten alasii ihmisii entisajan ihmiset. Myrskylä
- se on toi huono ilma nii pahaa, hätöittää vaivanalaist nii järi. Iitti
- saiha (tyttö antamalla kihlat takaisin) toise voa sellaise häpiä alaiseks. Lemi
- myö lapset oltii ku syy alasii (= tunsimme syyllisyyttä) et mistä se taati tietää. Tytärsaari
- Rohtoloi alasenha hää on olt koko elämä ikkääse. Äyräpää
- via₍allaine. Sakkola
- pahan tàuv̆vin alainen, epilepsian vaivaama. Kiihtelysvaara
- pahan tàovin alaiseks panivat (velhot) immèisen. Juuka
- Työmiehem pit ollaˀ ˀaena peloˀ ˀallaesena että osasi olla nöyrä. Sääminki
- hävijöˀ ˀalaine esim. talo. Konginkangas
- puutteeˀ alanen seki, ei kykenet työhö. Alajärvi
- ”Sen vian alainen” sanottiin vihjaten varkaasta tms. Kestilä
- olikohan se isäntävainaja jotenki vaiva alane. Hailuoto
- kyllä se pelon alasena sitä teki. Kuivaniemi
- jos siihen talloon meet (miniäksi) niin sorroj ja vàevanalaseksi jòuvvut. Utajärvi
- jäsentauvin alaset jalat. Sotkamo
- onham mulla jalat männeet semmosiksi tuskan allaesiksi. Sotkamo
- eläv velan alassa, alaisena. Sotkamo
- vaevan allaenen. Vuolijoki
- syöntaovin alaset – – ne useinnim mennöö äkkikuolemalla. Ristijärvi
- joo, mie olel laakin alanen (= halvaantunut), mullep pittää hakiat tooli. Rovaniemi
- huolen alaissa. Vermlanti
f.
hevosesta, jolla on imevä varsa: ”varsan
alainen”. Vrt. alainen I.3.a.cc.
Esimerkit
- Varsa allaine hevońen. Juva
- Varsan alhainen tamma. Veteli
- varsan alanen. Sotkamo
- varsanalanen tamma. Puolanka
7.
jälkeläinen, sukuinen. Vrt. ala1 8.
Esimerkit
- Tuall ̮om meillä sen alaanen orisvarsa. Kauhava
- hyväalanen tamma. Sotkamo
- Se on sen oriin alainev varsa. Kuhmo
- se ̮on sen orriin alanen. Puolanka
- Tässä on sen alaanen (= laatuinen) muikku, että se ei tunne nuottoo, menöö läpi. Pyhäjärvi Ol.
8.
vähäarvoinen, heikko, vaatimaton.
a.
b.
laadusta, asemasta, arvonannosta: huono,
halpa-arvoinen.
Esimerkit
- Se on alhast joukku. Pyhämaa
- Se o nii alhases vaatetukses. Laitila
- Komeasti: Niet alanen kansa vapise. Taivassalo
- toi Karjala on kai hyvin alhases kunnos taloudelliselta kehitykseltään. Hämeenkyrö
- se on alhaista sukua. Hattula
- Arv.: luu sisäst otetaa, nahka pannaam palvelemaan ylähäisiä, alahaisia, herroja ja talompoikia (pellava). Padasjoki
- no nääthän kun se on alahaist perää, sukua. Kymi
- Allaine kansa. Antrea
- Allaisel kansal ol vua puisii ristilöi haudoilla. Pyhäjärvi Vpl.
- Nii on allaista sukkuu. Parikkala
- Sielo nii ylläisijä vieraita, ettei taho roheta näi allaiset mennä. Ähtäri
- Toisessa hääpöydässä söivät hääpari ja parhaat vieraat; se oli sitte jo alahisempi se toinem pöytä. Himanka
- soma se ̮oli kun se peäsi niin alahaisesta peästä piispaksi. Sotkamo
- se oĺ alainen jok oĺ ikään kehnomp, köyhempi. Vermlanti
- maailman alussa tällä alhaisella ejj ̮ok koskà hyvvä̀ olluk eik saa olemàki! Kallivere
c.
arvostetussa yhteiskunnallisessa asemassa olevasta:
kansanomainen, vaatimaton.Levikki: etenkin länsimurt. ja
Kes. Rinn. alava 1.e, alavainen, aliainen.
Esimerkit
- Nee oo ni alhassi ihmsi. Pyhämaa
- Hän käyttä ittes nii kovi alhasest. Kustavi
- kyl se provàst Erkkilä ol sit niin kovi alhane ihmine. Perniö
- aijai ku se (kartanon rouva) o alhaine. Vihti
- s ̮oli kovìn alhainem miäs se herra. Vampula
- se o hyvänsopuunej ja alahaane. Alahärmä
- s ̮on (insinööri) niin alahaanen niin niin alahaanem miäs. Nurmo
- Kyllä se alhainen miäs oli. Tottijärvi
- Kyll oli allainem miäs, ja semmonev virka! Ruovesi
- mutta tää emäntä oli niin alainen kohta, vaikka tuli niir rikkaasta paikasta. Urjala
- ol (paroni) hyvin alahain ihmiin itte. Kymi
- Tää kuuluu uus pappi olevan kohi alhaine ihmine. Savitaipale
- Se on tuo Ottola emäntä nii allaene immeine. Nilsiä
- em minä sen sijassa niiˀ ˀallaeneˀ ˀòes, en näkiskääˀ ˀykslehemäisie. Konginkangas
- Sehä on ni alaene ihminev vaekka se om papir rouvva. Jämsä
- Sillä ov vain semmonen alahinen luonto. Kannus
- ompa se hupasta kul lehtoriiˀ on nuin al̆laenem mies. Utajärvi
- siin ̮on niin allaenen henki. Sotkamo
- se ̮oli huoneˀolossaan (= kotioloissaan) niin alahainen. Kuhmo
- se ̮on hyvin allaenen luonteeltaan. Puolanka
- kyllä se on alhainem mies. Rovaniemi
- Arvostelu vieraiden lähtiessä: somat ihmiset, alhaiset ihmiset. Jyykeä
- Se on alhainen kaikile. Jällivaara
d.
voimaton, laimea tms.
Esimerkit
- tom meiläv vaarin ään on silkal (= sillä tavalla) lauhtunun nii alahaiseks ja matalaiseks, nii laimejaks. Iitti
- Jos savu painuu maahan, niin tuluo alaine ilma, suoja ilma. Lemi
- Kyl ol (papilla) allaine iän. Pyhäjärvi Vpl.
- Alaisii lounaisii (= myöhäisten päivällisten) aikaa lähettii heinii tukkuumaa, korjaamaan. Harlu
II.
s. Vrt. alasin.
1.
alempi verrattavista osista,
alapuolisko. Vrt. alainen I.2.
a.
us. mon.: naisen paidan alaosa, joka yleensä tehtiin
karkeammasta kankaasta kuin yläosa. Levikki: eniten tietoja
itämurt. ja HämK Kym
PohK, vähemmän SatP
HämP-E PohP,
yksittäistietoja muualta. Rinn. ala1 3.b, alaispuoli, alasin 3, alinen 2.a, alisin, alunen 12. Vrt. alakerta 2 (Virrat).
Esimerkit
- se oli sitä karkeempaa kangasta se alanen siinä si. Orivesi
- Ruovimmast paikast laitettiin se alain naisillep paitaan. Hollola
- kun se istutti (= kiinnitti) sit alast sih yliseh. Kymi
- Kivjalkapaijass ̮oĺ yliset palttinast, alaset piikkova. Taipalsaari
- yks paita miulkii ol omakutomaista piikkoo alaset. Uusikirkko Vpl.
- pienii palasii paija alasii huusiit rättikauppiaat. Uusikirkko Vpl.
- paija alaist. Pyhäjärvi Vpl.
- Ylelluuvem pantii alaset kiinni. Uukuniemi
- pàij̆jan alaiset. Kiihtelysvaara
- ”Naisilla oli ylliiset ja allaiset.” Mikkeli
- alaiset nurij ja yläiset òekeen kum pàetoa istutettaa. Konginkangas
- Nàistem pàijośsa oĺ ennem piikkonen alanen, kivjalaks sanottii. Sysmä
- sillä oli ollus sitte hurstinem paijan alanen. Himanka
- siittä (piikosta) tehtihin paijan alasia. Rautio
- paijan yliset ja alaset. Puolanka
- ja alànen kairoila (= kiiloilla), vähän allep polven. Pajala
- ennem piettii paiaas alaiset. Tuuteri
b.
us. mon.: nuotan, harvemmin muun verkon,
alapaula 1 ←,
joskus alareuna.Levikki: KarP
SavP KesP
PohK-P Kai
PerP LänP, yksittäistietoja
SatP HämP-K
Kym KesE-L.
Esimerkit
- vähänaikaa sai veteekki, köysillä, ennenku alasta otettiin. Hämeenkyrö
- se joka sout nii sitten se vet alasia aina veneesee sit alapaulaa. Heinola
- se joka alasill ̮oĺ nin se löi (tarpoimella) aina. Hollola
- sanotaa aina nuatall ̮että nostas alai venehee. Jaala
- alanem pit̆tää ollav vallollaan ja yläsestä vet̆teek. Kontiolahti
- no veäppä alaset! Jäppilä
- pittää ollat tuota nii alasta ni alasta pitää ollap pitemmästik kuˀ ˀylästä. Pihtipudas
- otaˀ ˀalaista, otaˀ ˀalaista hokee köysimies airomiehelle nuottaa veneeseen nostettaessa. Konginkangas
- vet sitte alasija noita, nuotaˀ alasija, ku siinä oˀ alaneˀ aina (= paula) ja yläne aina. Korpilahti
- se (kutukala) aivan käy alasille. Himanka
- kalat menis kuv veräjästä lampaat, josseij ̮ois alanel löysempi kuin yläpaula. Hailuoto
- Hyljeverkon teosta (siinä ei ole alapaulaa): sitte kuvottiin sinneˀ alaselles semmosesta, oli paksua rohillankaa. Ii
- Alaseen sittem pannak kötösteltiin kivekset. Vaala
- Vittattihij (kivi) ja se panthin sinne, verkon alaselle. Simo
- ”Alasen paula”, alapaula. Petsamo
- kesä̀lä se pärjää kahenki nuotala, net ottavat toisela käelä alaista ja toisela ylìstä – – toista kättä vievät veen alaisim puolin. Jällivaara
c.
2.
esineestä tms., joka on toisen alustana t. alusena.
a.
jtak kannattava puu t. rakennelma, kannatin, niskanen
tms.Levikki: etenkin
itämurt. Yhd. ahdinlaudanalainen, pankonalainen, parrenalainen.
Esimerkit
- ne (parsia kannattavat puut) ol parren alasia. Hollola
- ”Ensin pantiin alaset maan päälle” suovaa tehtäessä. Artjärvi
- Ahilauva alaset. Rautjärvi
- Arinanalaset, päällimmäiset puut uunin alustaksi rakennetussa hirsikehikossa. Räisälä
- Matonalaiset, laipion kannatinhirret. Parikkala
- Lapsille laulettiin kissan hyrrätessä: ”Kursii, parsii, ahillauvan alasii, pienii leipäpalasii.” Kesälahti
- pars̆siin alaiset. Kiihtelysvaara
- katon alaiset, vesikaton kannatinhirret. Kiihtelysvaara
- parren alaiset. Juuka
- parsije al̆laesiks sanotaan parsien kannatinhirsiä. Hirvensalmi
- làepijoˀ ˀalaiset. Nilsiä
- ne (vesikaton kannattimet) on katoˀ ˀalaset. Pihtipudas
- se keriˀakka on niijjen kerillautojeˀ alanen. Keuruu
- Katonalaset. Kuhmo
- Suovan alaset. Kittilä
b.
vuoteessa alusena pidetty vaate
tms. Vrt. alaisvaate 1.
aa.
Esimerkit
- Morsiamella ei ollut mitään omaisuutta: Sill ei ollu ylyystä ei alasta. Isokyrö
- Tuom mukulan alaanen on aina märkä! Kurikka
- Jos kel oĺ sorjii ryystäkkilöi (= riepumattoja), ni ne olliit omijaa alasiks. Kivennapa
- ei meil paljaita olkii käytetty alaisen. Vuoksela
- koton kuvottu vilttäkki alaisen. Rautu
- Oliks siel röijy siul alasen vai oikei oĺ lakana. Sakkola
- allaene, us. rievuista kudottu vaate olkien t. patjan päällä. Juva
- Alaset. Nilsiä
- ja paĺjo havuloi pańńiit (metsästäjät yösijalleen) alasiiks, ja siin makasiit. Keltto
c.
us. mon.: eläinten kuivikkeet, aluset, alukkeet
(aluke1 ←).Levikki: eniten tietoja KarK-P, vähemmän
SavP, Laihia Seinäjoki Hollola Sääminki.
Esimerkit
- Alaśiks pantii lehmille havvui tai vehnäolkii. Simpele
- Määhä laittamaa lehmille alaset. Uukuniemi
- pehut ja sammalta alaśeks. Kitee
- Alasija laetto lehmille. Pielisjärvi
- Koeraksija (hamppuja) kannettiij joskus elukoehi alaisiks. Sääminki
- Näreppuuˀ oksista hakattiiˀ alasija. Kaavi
d.
kappale, jonka ympärille lanka puolataan t.
keritään.Levikki: PohK-P
Kai Laihia Kemi Jukkasjärvi. Vrt. alasin 8. Yhd. keränalainen, puolanalainen.
Esimerkit
- Pualan alaanen. Laihia
- puolaham puolattihi, puolanalasellej (ruokokappaleelle) ja puolapaperim päälle. Himanka
- siihen (villalankakerään) ei käytetty sitte keränalasta. Himanka
- Mikä sinulla on keränalassa? Ristijärvi
- ryven (= rydin) varsista tehtiim puolanalasie. Puolanka
e.
kinnasneulalla neulottu rukkasen sisässä käytetty
villakinnas. [kartta]
Esimerkit
- Impilahti
- neulal tehty alaset. Kallivere
f.
sepän takoma-alusta, alasin 1.a ←. [kartta]
Esimerkit
- sen alaisem päällä taas lyätiin. Vihti
- Vähäkyrö
- Alane ei anna perriä. Kurkijoki
- Sortavala
- Oulunsalo
- – – lyöty vasaralla alasem päällä. Salla
- Kemi
- Kittilä
- taothan alasittem päälä. Raisi
- seppä takkoo alasel. Kallivere
g.
muista jnk alustana t. alusena
käytetyistä. Yhd. kaapiinalainen, vidinalainen.
Esimerkit
- satulan alainen, satulan pehmike. Kiihtelysvaara
- Käymälän alle pannaan kuivia lehtiä tms.: Kä̀ymäl̆lääm pannaan alas̆sii. Kuusjärvi
- Rässiràovvaˀ alańe. Kuopio
- Minä luulisiˀ että se (vidin) on siellä, nii ja se alane. Uurainen
- Ei sitä alasta (= teevatia) renkääk kissillek kupiksi panna. Alajärvi
- Eräänlaisen ”odotuskoukun”, hauenkoukun, lanka on kiedottu löysästi oksanhaarukkaan, ”alaseen”. Utajärvi
- alane, sääryksen aluskangas. Kallivere
3.
kerman alla olevasta t. kermotusta maidosta, päällisen
alapuolisesta viilistä tms.Levikki: eniten tietoja
PohE, vähemmän KarP
Kes, Kuorevesi Uusikirkko Vpl. Kanneljärvi Ristiina. Vrt. alainen I.3.a.bb, alaismaito, alaispiimä.
Esimerkit
- Kun akat oli kuarinu fiilipunkat, niin niistä jäi se alaanen. Alahärmä
- puukirnuun kuorittiin ne kuoret ja piimäpyttyyn kaaettiin ne alaset. Kuorevesi
- ”Liuhkinalanen.” Kanneljärvi
- Piälinen kun on kuorittu poes, niin se alanen pirttiitetään (= paistetaan) kokkeliks. Kontiolahti
- Piällisen alasta. Pielisjärvi
- Voiallaine, kirnupiimä. Ristiina
- Alanen koajettiin piimäpyttyyn kirnupiimäj joukkoo. Uurainen
- Elä sitä viilim päällistä yksin syö ota alasta kanssa. Alajärvi
4.
mon.: loukun t. lihdan alle putoilleet kuidut.
Alasista oli tapana kehrätä karkeaa lankaa.Levikki: tietoja
etenkin PohE KarP
SavP PohK. Yhd. lihdanalaiset, loukunalaiset.
Esimerkit
- Laihiaaset on kyröläästen loukun alaasia sp. Isokyrö
- lòukunalàissii. Juuka
- lipsunalàissii. Juuka
- Lookun ja lihtan alasista (kudotaan) polsterin piälyskangas. Sonkajärvi
- niistä plihtarohtimista ja loukunalasistaki niistä tehtihin säkkejä, säkinkutehea. Himanka
5.
6.
muuta, osaksi ryhmiin 1–4 liittyvää
käyttöä. Yhd. savunalainen.
Esimerkit
- Jos soli (kerrossänky) peräs tupaa, niin sen alaosa oli peräalhaanen, jos oven suus, niin ovialhaanen. Isokyrö
- Lalvajyvät lyötih nurkkah (saatiin rapaamalla) ja (puidut) alaset jäivätten lattialle. Valkeala
- tuulen alais̆sii ovat tuullettaessa roskien sekaan lentävät jyvät. Kiihtelysvaara
- nenän alaiset, ”ruuakset, esim. lehmien”. Kiihtelysvaara
- Kyllä sille (miehelle) pittää olla hyvät nenän alaśet, ruoat. Pielavesi
- Alanen, ”kivijalassa oleva kylmä huone l. säilytyspaikka”. Kemi
- alasele (= venehuoneen alakertaan) venhet vejethin ja yläkertaan pyydykset. Rovaniemi
- Vaimosta leik.: Aukulla on vanahannu se alanen. Kittilä
- Pikkupöyvän alhaiset, viskurin alle pudonneet jyvät. Pello
