ala1
s.Ks. erikseen alaa, alaan, alaksi, alallaan, alalleen, alaltaan, alanaan, alastaan, aloillaan. Yhd. henkiala, ilmanala, kudeala, käsiala, mieliala, näköala, näppiala, työala, verenala.
1.
alue, tila, paikka; alueen määrä.Levikki: yleissuomal. Yhd. haasianala, heinäala, kapanala, karpionala, kassa-ala, kylvöala, kämmenenala, ladonala, maa-ala, niittoala, painoala, pielesala, pohjanala, selänala, tynnyrinala.
Esimerkit
- suur alà peltto on kaaras, kauran hallussa. Mynämäki
- siin ̮om maata sillai nahti parì tynnyrin allaa. Vampula
- Meiläkin oli Tahkolaron alal (josta heinä koottiin Tahkolatoon) kaikesta paras heinä. Pori
- palio meillen tuli pärnöötä, vaikka kyllähäm meill ̮oli alaaki. Nurmo
- peijakas kun tota (kaljaa) ny olis pannin ala. Hämeenkyrö
- Vanhoja pinnanmittoja olivat mm. kapanala, tynnyrinala ja lalonala. Hämeenkyrö
- se ol laskenukkiv vesi että se ala on kuivillaan. Orivesi
- Ei o kun perseen ala maata eikä sitäkäv viitti viljellä sp. Lempäälä
- se mua piruuttaa kun otetaal lehmiä ja hevosia eik ̮om muuta kum perseen ala maata. Hattula
- niilhää ol ennen isot alat hamppuu, oikei erityiset vahvat hamppumaat ol nurkis. Jaala
- kun ̮om mataloit aloi tuas pellos. Kymi
- siellä palo suur ala messää. Säkkijärvi
- Kyllä laiska selekäsä alan löytää sp. Tohmajärvi
- Kaskeen kylvettiin ruista kolome jyv̆vee kòukkaah hevoisen kapijoˀ ˀalalle. Kiihtelysvaara
- minä kun niitteer rö̀ykytin siinä aloja àukes, kaatui paljon heinää. Kiihtelysvaara
- ne (tupakat) ov vähä ròuhittuna jotta pienemp̆pään allaan (= tilaan) soppii. Juuka
- Kokeiltiin verkkoja eri paikoissa niin että miltä alalta ruppee kaloja kä̀öm̆mään. Rautavaara
- ei sitä olt heinäpeltova ei kämmene alloo. Juva
- parin kuhil̆laaˀ ˀala oĺ mèillä ruista. Nilsiä
- sinnet tuĺ (iltamiin) levveemmiltä aloĺta (= kauempaakin) immèisijä. Pihtipudas
- on siinä (talossa) siks jo aloja kuv voaj jaksas kunnossa pitteä. Konginkangas
- Jos emäntä meni vieraita piiloon, sanottiin: Häpee nuamaansa vaikka ei sitä kapankan alaa ole. Sysmä
- On siinä kahen tallin ala niittuva ja tynnyrinala peltuu. Jämsä
- Kylymiä aloja (= kohtia) ilimasa kesäiltana. Kalajoki
- niitähäm palo sillol laajoja aloja mettiä. Utajärvi
- mèijän niitull ̮ov viis (suovan) al̆laa: yhessä rajiss ̮on etuala ja keskiala ja taka₍ala; isoala ja pikkuala on sivummalla. Utajärvi
- Juurikkalahem piirustusalalla, äänestysalueella. Sotkamo
- siinä sittä on kaloja kikkerällä alalla, soattaa pisteäˀ ˀaevan auskarilla ja lipillä. Ristijärvi
- se niin loajalta alalta kanto heinät suovaan. Puolanka
- onko siinä ysö ala peltoa? Vermlanti
- märkää niityn allaa. Tuuteri
- Ajallisesti: Kun kuu syntys nin oli kaikken tyhjempät alà, ei sillom pitä̀nym mikkääv versoma. Somerniemi
2.
ryhmään 1 liittyen eräiden yhd:jen perusosana
maa-alasta. Yhd. (lisäksi)havupuuala, koivikkoala, lepikkoala, lepänala, suoala, tuoreala.
a.
Esimerkit
- mäntyalam mettässä se (rakennuspuu) on niil lyhyttä. Urjala
- männistönaloja ja kuusenaloja olivat täkäläiset metsät enimmäkseen. Asikkala
- ei tääl ot tot koivunalaa maatakan niim pal et sieniä kasvas. Hollola
- lehtpuualoja polttiit enemmä kaskeks. Taipalsaari
- nyt ku on kàikki kylyvyhèinäaloja mutta ennen vain luonnonniittyjä. Kitee
- Se ku oĺ semmośta petäjikköalloo. Rääkkylä
- vesakkoaloilta àuk̆kèilleh harav̆vòijjaan. Kiihtelysvaara
- ol lehti lankena piäle (puolukoiden peitteeksi) missä ol lehtpuualloo. Juva
- Kaikenlaista puualloo. Karttula
3.
alaosa, alus. Yhd. sydänala.
a.
b.
naisen paidan alaosa, alainen II.1.a ←.Levikki: Kai.
Esimerkit
- paijan ala. Sotkamo
- piikosta ala tehtiin. Kuhmo
- ei hurstie eikä piikkoa en̆neä pietäp paijan alana. Ristijärvi
c.
Esimerkit
- Alat, lehmän utaret, alaiset ( alainen II.5 ←). Kuusamo
4.
kartanon t. suuren tilan hallintaan kuuluvista maista ja näillä
mailla olevista torpista, mäkituvista tms. asukkaineen,
alustalaisista: aloo1 ←. Vrt. alainen I.6.b.
Esimerkit
- tää on tää Hiiskulan (kartanon) ala ollun niim mahrotoine. Vihti
- mää olen syntyny Hiiskulan alas. Vihti
- Syntynyt Tervalammen alal. Vihti
- koko ala (= kaikki alustalaiset) kylpi talois. Vihti
- stä tais Pernjöm pualakin olla, stä kartanon allaa. Somero
5.
ala-, loppukuun vaiheesta: kuu on
”alalla(an)”, kääntyy tms.
”alalle(en)”. [kartta] Vrt. alanko 3, alanne 2, alapuoli 5.
Esimerkit
- sitte se (täysikuu) alallehen toisajalleppäil lähtee. Himanka
- Kalajoki
- kuu oo̰ alallaa˷. Nivala
- kuu käänty alallee˷ täydenkuun jälkeen. Nivala
- se mennee alale. Rovaniemi
- kuu on alal̆la. Kittilä
- Kun kuu kääntyy alallensa – –. Kittilä
6.
jnk käsitteen piiri.
Esimerkit
- hepo o hellä varsahelta, naine väkkies alalta sp. Pyhäjärvi Vpl.
- niit oj jos milleˀ ˀalallen (= vaikka minkälaisia) nuita huppanoita. Oulujoki
- Näitä murresanoja on nyt melekeen kaikilta elämän alloilta. Ylikiiminki
- niill ̮on olluh huolta ja surua jos miltä alalta, monen haaran kautta. Utajärvi
- oon tullun näköalalta hyvin tutuksi rovastin kansa, tunnen rovastin hyvin ulkonäöltä. Sotkamo
- se oli se mieli sillä alalla että se ei huvittanna männäk kyllään. Sotkamo
- silleˀ alallet (= sellaiseen tilaan) tullut hän. Kuhmo
- olin ahnev viljastaja kaekelta alalta. Ristijärvi
- sillonhan se (elämä) alakaa ahistuok kaekelta alalta. Puolanka
7.
työ-, toimiala, tehtävä.
Esimerkit
- Yks oli vakituisestis sittev vallan sen alam päällä että löi seinään ruissitomia. Lempäälä
- Meijä alalla ei lukemista tarvihe. Rantasalmi
- hän oli suutarialalla niin hällä oli verstassaan tekemistä. Sotkamo
- ei yksikääp poeka (kirkkoherran lapsista) niin ei ruvennup papin alalle. Ristijärvi
- hyvim poikasena jo pyyvelly, aivan sillä alala ollukki esinä. Rovaniemi
8.
jnk ”alaa” = jälkeläisiä; jtak
”alaa” = perua.Levikki: Kai
LänP Ver Laihia Nurmo Kurikka Kankaanpää Nurmijärvi Haapajärvi Utajärvi Kittilä.
Esimerkit
- Se varsa on Einon-Virman alaa. Laihia
- s ̮on kantakirijaorihin alaa tua varsa. Nurmo
- Nämä perunat onki vallan toista siämenen aloo. Kankaanpää
- Minkäs sonnin alaa tää vaska o? Nurmijärvi
- Kiviharjulainen isämme oli pienikokoinen, siksi: pieniähäm me ̮uma kàikki kun ollaan sitä Kiviharjun maatiàisallaa. Utajärvi
- tämä on Ontron alloo tämä härkä. Sotkamo
- Kaura on ruunun siemmenalaa. Kuhmo
- kun joku kylymiltään sai lapsen ettei ollun naimisissa niin sanottiin että sen (miehen) alloa se ̮on se tyttö. Puolanka
- Siinä talossa on karja hyyvvää allaa. Enontekiö
- mitä̀s allaa se (koiranpentu) on? Vittanki
- Minkä oriin aloa se on? Vermlanti
