Tiettyjen sanatyyppien käännösmallit (käännösmalli 1–5)
- 1 Ominaisuudennimet (esim. suuruus, viisaus, kiireellisyys, tiheys)
- 2 Teonnimet (esim. huutaminen, ammunta, lähtö, katselu, jalostus, piristys jne.)
- 3 Tekijännimet (esim. soittaja, edistäjä)
- 4 Eräistä kausatiivis-faktiivisista verbeistä
- 4.1 Tilanmuutosta ilmaisevat verbit (esim. laiskistaa, itsenäistää, hermostuttaa)
- 4.2 Liikkeen aiheuttamista merkitsevät verbit (esim. huojuttaa, lennättää)
- 4.3 Äänen aiheuttamista ilmaisevat verbit (tyyppi vinguttaa)
- 4.4 Jonkin ruumiillisen reaktion, tunnetilan tms. aiheuttamista ilmaisevat verbit
- 4.5 Halua, tarvetta tms. ilmaisevat verbit
- 4.6 Teettoverbit (esim. pesettää)
- 5 Eräistä ajan ilmauksista
1 Ominaisuudennimet
Suomen kielessä esiintyy runsaasti ns. ominaisuudennimiä eli jotakin ominaisuutta ilmaisevia substantiiveja, jotka muodostetaan johtimella -(u)us/-(y)ys. Kaikilla niillä ei ole suoraa vastinetta ruotsissa, ja vaikka sellainen olisikin tarjolla, käytetään ruotsinkielisessä lauseessa usein toisenlaisia rakenteita. Seuraavassa on esimerkkejä eri käännösmahdollisuuksista.
1.1 Ominaisuudennimeen liittyy genetiiviattribuutti (tai omistusliite)
Ominaisuudennimi, jota edeltää genetiiviattribuutti, on tavallinen rakenne suomen kielessä. Se voi saada ruotsissa hyvin monentyyppisiä vastineita.
1.1.1 Adjektiiviattribuutti vastaamassa ominaisuudennimeä
Hän kehui koiransa viisautta.
Hon skröt med sin kloka hund.
Voitaisiin harkita jäsenäänestysten pakollisuutta.
Man kunde överväga obligatoriska medlemsomröstningar.
Ensimmäinen lause on esimerkki siitä, että ruotsin kielessä vältetään genetiivin käyttöä peräkkäisissä sanoissa, ellei ilmaistavan ominaisuuden "kantaja" ole ihminen. Voidaan siis sanoa hans hustrus klokhet mutta ei mielellään *hans hunds klokhet, ja vielä vähemmän mahdollinen on ilmaus *hans bils snabbhet. Sen sijaan rakenne hundens klokhet on moitteeton.
1.1.2 Vastineena infinitiivirakenne
Ominaisuudennimen sisältävä rakenne on usein mahdollista kääntää ruotsiksi infinitiivirakenteella, jonka verbillä ei ole vastinetta suomenkielisessä lauseessa. Infinitiiviä voivat edeltää esim. sanat genom att tai för att.
Voitaisiin harkita jäsenäänestysten pakollisuutta.
Man kunde överväga att göra medlemsomröstningarna obligatoriska.
Man kunde överväga att införa obligatorisk medlemsomröstning.
Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan.
Han förargar många genom att vara så okonventionell.
1.1.3 Vastineena att-lause
Hyvin tavallista on, että ominaisuudennimen sisältävää rakennetta vastaa ruotsissa att-lause. Att-lauseen predikaattiverbin (aika)muoto riippuu hallitsevasta lauseesta.
Hän vastusti jäsenäänestysten pakollisuutta.
Han tyckte inte att medlemsomröstningarna skulle vara obligatoriska.
Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous.
På grund av att ärendet var brådskande hölls ett extra sammanträde.
Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan.
Det förargar många att han är så okonventionell.
1.1.4 Vastineena muunlainen sivulause
Hän kehui koiransa viisautta.
Hon skröt med hur klok hennes hund var
Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous.
Eftersom ärendet var brådskande hölls ett extra sammanträde.
Vaarallisuutensa takia uusi malli joutui myyntikieltoon.
Den nya modellen förbjöds eftersom (då) den visade sig vara farlig.
Eftersom den nya modellen visade sig vara farlig förbjöds den.
Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan.
Han förargar många eftersom (på grund av att) han är så okonventionell.
1.1.5 Vastineena rakenne, johon on lisätty sopiva pääsana
Asian kiireellisyyden takia pidettiin ylimääräinen kokous.
På grund av ärendets brådskande natur hölls ett extra sammanträde.
Rahamarkkinoiden kireys koettelee kuntia.
Kommunerna är hårt prövade av det strama läget på penningmarknaden.
Hän ärsyttää monia epäsovinnaisuudellaan.
Han förargar många med sitt okonventionella sätt.
1.2 Egenskapssubstantiv utan genitivattribut
Kun ominaisuudennimeen ei liity genetiiviattribuuttia, se käännetään ruotsiksi yleensä vastaavalla adjektiivilla.
Tyytyväisyys oli molemminpuolista.
Bägge parter var nöjda.
Epäsovinnaisuus saattaa herättää närkästystä.
Är man okonventionell kan det ibland hända att man förargar folk.
Den som är okonventionell förargar ibland folk.
Hän ei kestä yksinäisyyttä.
Han står inte ut med att vara ensam.
Han står inte ut med ensamhet.
Tyhmyydestä häntä ei ainakaan voi syyttää.
Dum är han åtminstone inte.
Dumhet kan han åtminstone inte beskyllas för.
1.3 Karitiiviset ominaisuudennimet (esim. puhumattomuus, kykenemättömyys)
Karitiivisubstantiivit ilmaisevat ominaisuuden puutetta. Ne toimivat usein samalla tavalla kuin yllä kuvatut, eli usein o-alkuisesta tai lös-loppuisesta ruotsin partisiipista tai adjektiivista tulee pääsana, kun nominaalilauseke muutetaan lauseeksi. Joskus kieltolauseeseen tulee myönteinen partisiippi.
Käännettäessä voidaan usein käyttää rakennetta brist på + N (sopiva substantiivi) tai bristande + N. Nominaalilauseke muutetaan usein lauseeksi, jossa partisiipin tai adjektiivin korvaa lauseen verbi.
He ilmoittivat turvavyön käyttämättömyyden syyksi jatkuvan poistumisen autosta.
Som orsak till att de inte använde bilbälte angav de att de så ofta måste ut ur bilen.
Som orsak till slarvet med bilbältet angav de att de så ofta måste ut ur bilen.
Mistä tallin menestymättömyys johtuu?
Vad är orsakerna till att stallet inte lyckats?
Vad är orsakerna till att stallet inte haft framgång?
Vad är orsakerna till att stallet inte varit framgångsrikt?
Vad är orsakerna till att stallet haft dålig framgång?
Vad är orsakerna till att det gått dåligt för stallet?
Puhumattomuus johtaa herkästi itsesyytöksiin.
Att inte tala ut leder lätt till självförebråelser.
Att hålla allt inom sig leder lätt till självförebråelser.
Olen valittanut palvelun toimimattomuutta.
Jag har klagat över att servicen inte fungerar.
Arviointi ei ole yksiselitteistä tiettyjen muuttujien kontrolloimattomuuden johdosta.
Bedömningen är inte entydig på grund av att vissa variabler inte gått att kontrollera.
Bedömningen är inte entydig på grund av bristande kontroll över vissa variabler.
Bedömningen är inte entydig på grund av avsaknad av kontroll över vissa variabler.
Bedömningen är inte entydig på grund av att vissa variabler varit okontrollerbara.
2 Teonnimet (esim. huutaminen, ammunta, lähtö, katselu, jalostus, piristys jne.)
Suomen kielen verbeistä voidaan muodostaa toimintaa tai tapahtumaa merkitseviä substantiiveja eli ns. teonnimiä usealla eri johtimella (esim. -minen, -nta/-ntä, -na/nä, -o/-ö, -(u)u/-(y)y). Monilla niistä ei ole suoraa vastinetta ruotsissa, ja käännettäessä on usein muutenkin käytettävä erilaista rakennetta kuin suomessa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä teonnimien kääntämisestä.
2.1 Vastineena infinitiivirakenne
Rakenne, joka sisältää teonnimen, voidaan usein muuntaa infinitiivin sisältäväksi (uuden bussilinjan perustaminen > perustaa uusi bussilinja, television katselu > katsella televisiota, bussilla kulkeminen > kulkea bussilla) ja kääntää tällaisena ruotsiksi. Infinitiiviä voivat edeltää esim. sanat för att tai efter att.
Huutaminen ei auta.
Det hjälper inte att skrika.
Att skrika hjälper inte.
Suunnitellaan uuden bussilinjan perustamista.
Det finns planer på att inrätta en ny busslinje.
Ihmiset käyttävät paljon aikaa television katseluun.
Folk använder mycket tid till att se på TV.
Hän rakasti bussilla kulkemista.
Han älskade att åka buss.
Hän tarvitsi sanakirjaa kirjeen laatimiseen.
Hon behövde ordbok för att skriva brevet.
Auton korjauttamisen jälkeen jatkoimme matkaa.
Efter att ha fått bilen reparerad fortsatte vi färden.
Parin päivän miettimisen jälkeen hän suostui.
Efter att ha funderat ett par dagar sade hon ja.
2.2 Vastineena sivulause
Jos teonnimirakenne on mahdollista muuntaa lauseeksi siten, että rakenteen genetiiviattribuutista tulee lauseen subjekti (esim. hankkeen onnistuminen > hanke onnistuu, veden nousu > vesi nousee), tällainen rakenne voidaan kääntää ruotsiksi sivulauseella, jonka subjekti vastaa suomenkielisen rakenteen genetiiviattribuuttia.
Jos teonnimirakenne voidaan korvata infinitiivirakenteella, jonka objekti vastaa teonnimirakenteen genetiiviattribuuttia (auton korjauttaminen > korjauttaa auto, kirjeen laatiminen > laatia kirje, ihmisten huiputtaminen > huiputtaa ihmisiä), rakenne on käännettävissä ruotsiksi sivulauseella, jonka objekti vastaa suomenkielisen rakenteen genetiiviattribuuttia. Lauseen subjekti voi olla yhteinen päälauseen kanssa, tai lause on passiivinen.
2.2.1 Vastineena att-lause
Hän on vakuuttunut suunnitelman onnistumisesta.
Hon är övertygad om att planen kommer att lyckas.
Hän ei uskonut suunnitelman onnistumiseen.
Hon trodde inte att planen skulle lyckas.
Veden nousu yli äyräiden pitäisi voida estää.
Man borde kunna förhindra att vattnet stiger över bräddarna.
Lasse huolehti auton korjauttamisesta.
Lasse såg till att bilen blev reparerad.
(eller: Lasse lämnade bilen på verkstad.)
2.2.2 Vastineena aikaa ilmaiseva sivulause
Hän tuli asemalle kymmenen minuuttia ennen junan lähtöä.
Hon kom till stationen tio minuter innan tåget skulle gå.
(eller: ...tio minuter före tågets avgång.)
Meidän täytyy olla asemalla kymmenen minuuttia ennen junan lähtöä.
Vi måste vara på stationen tio minuter innan tåget går.
(eller: ...tio minuter före tågets avgång.)
Junan lähtöön on kymmenen minuuttia.
Det är tio minuter tills tåget går.
Ennen opettajaksi ryhtymistään hän oli toiminut kääntäjänä.
Han hade varit översättare innan han blev lärare.
Auton korjauttamisen jälkeen jatkoimme matkaa.
När vi hade fått bilen reparerad fortsatte vi färden.
2.2.3 Vastineena epäsuora kysymyslause
Hän oli epävarma Lassen tulosta.
Han var osäker på om Lasse skulle komma.
Tiedätkö Lassen tulosta mitään?
Vet du när Lasse kommer?
Vet du om Lasse kommer?
2.2.4 Vastineena syytä ilmaiseva sivulause
Hän tarvitsi sanakirjaa kirjeen laatimiseen.
Hon behövde ordboken eftersom hon skulle skriva ett brev.
Auton korjauttamisen takia meidän piti jäädä kotiin.
Eftersom vi hade bilen på reparation måste vi stanna hemma.
Eller: Eftersom vi hade bilen på verkstad måste vi stanna hemma.
2.2.5 Vastineena relatiivilause
Ihmisten huiputtamisella ei ole minkäänlaisia rajoja.
Det finns inga gränser för vad man kan lura i folk.
Det finns inga gränser för vad det går att lura i folk.
Det finns inga gränser för vad folk går på.
I det här exemplet finns det ingen bestämd handlande, och i sådana fall motsvaras konstruktionen ofta av en sats med formellt subjekt eller med man som subjekt på svenska. Ibland är ett perspektivbyte lösningen som i den sista översättningen.
2.3 Teonnimi jätetään kääntämättä
Monissa tapauksissa on luontevinta jättää teonnimi kokonaan kääntämättä, varsinkin jos se on merkitykseltään kovin abstrakti mutta myös muissa tapauksissa.
Asian toimittamisen ei otaksuttu vievän kymmentä minuuttia kauempaa.
Ärendet antogs inte ta mer än tio minuter.
Suunnitellaan uuden bussilinjan perustamista.
Det finns planer på en ny busslinje.
En ny busslinje planeras.
2.4 Muita käännösesimerkkejä
Keskustellaan uuden bussilinjan perustamisesta.
Möjligheten att inrätta en ny busslinje diskuteras.
Frågan om att inrätta en ny busslinje diskuteras.
Uuden bussilinjan perustaminen parantaa yhteyksiä länteen.
Den nya busslinjen skulle förbättra förbindelserna västerut.
I och med den nya busslinjen förbättras förbindelserna västerut.
I och med att den nya busslinjen inrättas förbättras förbindelserna västerut.
Veden nousu yli äyräiden pitäisi voida estää.
Man borde kunna förhindra översvämningar.
Viihtyikö Janne Anita Laineen hoidossa?
Trivdes Janne som dagbarn hos Anita Laine?
Tyckte Janne om att vara hos Anita Laine?
Trivdes Janne hos Anita Laine?
(de två senare om det av sammanhanget framgått att Janne var dagbarn)
Toinen tytär vaati silmälläpitoa.
Den andra dottern måste passas.
Vauvan itku loppui.
Bebisen slutade gråta.
Ihmisten huiputtamisella ei oikeastaan ole minkäänlaisia rajoja.
Det går att lura i folk praktiskt taget vad som helst.
Man kan lura i folk praktiskt taget vad som helst.
Vajan siivoamiseen osallistuneille tarjottiin keittoa.
De som hade varit med och städat skjulet blev bjudna på soppa.
De som hade hjälpt till att städa skjulet blev bjudna på soppa.
...että tyylihuonekalujen harrastus olisi nykyään eräänlaista sosiaalisen statuksen parantelua.
...att folk i våra dagar har (håller sig med) stilmöbler för att höja sin sociala status.
...att stilmöbler i våra dagar är ett sätt att höja den sociala statusen.
3 Tekijännimet (esim. soittaja, edistäjä)
Tekijännimet ovat verbeistä johdettuja substantiiveja, jotka ilmaisevat jonkin teon suorittajaa, tavallisimmin henkilöä. Ne muodostetaan suomessa useimmiten johtimella -ja/-jä, joka on mahdollista liittää lähes jokaiseen verbiin. Johtimen ruotsinkielisillä vastineilla ei tätä ominaisuutta ole, eli ruotsiksi käytetään muita rakenteita, kun esim. viitataan jotakin tilapäisesti suorittavaan henkilöön.
3.1 Vastineena relatiivilause
Soittajat olivat enimmäkseen naisia.
Det var mest kvinnor som ringde.
De som ringde var mest kvinnor.
Ensimmäinen soittaja oli vihainen.
Den första som ringde var arg.
Kysyjä oli Lasse.
Den som frågade var Lasse.
Det var Lasse som frågade.
Hän ei halunnut keskustella uudistuksen vastustajien kanssa.
Han ville inte diskutera med de[m] som motsatte sig reformen.
Uudistuksen vastustajiakin täytyy kuunnella.
Man måste höra också på de[m] som motsätter sig reformen.
Uudistuksen vastustajille sanoisin sen, että...
Till de[m] som motsätter sig reformen kan jag säga att ...
Uudistusten vastustajia löytyy aina.
Det finns alltid personer (folk, sådana) som motsätter sig reformer.
Ensimmäisen soittajan asia oli todella tärkeä.
Den första som ringde hade ett mycket angeläget ärende.
Ensimmäisen soittajan mies oli kuollut äskettäin.
Den första som ringde var nybliven änka.
Mannen till den första som ringde hade nyligen dött.
Ilmaus, jossa tekijännimi on genetiivissä, on useimmiten syytä ruotsiksi käännettäessä korvata muunlaisella rakenteella. Kolme viimeistä lausetta ovat esimerkkejä tästä.
3.2 Vastineena päälause
Hän on postimerkkien keräilijä.
Han samlar på frimärken.
Hän on paikallislehden tilaaja.
Hon har (prenumererar på) lokaltidningen.
Hän on aina ollut hätäilijä.
Han har alltid haft en tendens att jaga upp sig.
Han har alltid haft lätt för att bli skärrad.
Soittaja oli nainen.
[Telefon]samtalet kom från en kvinna.
3.3 Vastineena substantiivi, jolla on prepositioattribuutti
Tekijännimeä edeltävä genetiiviattribuutti voidaan ruotsiksi käännettäessä joskus korvata pääsanan jäljessä olevalla prepositioattribuutilla.
Kiinteistön omistaja ei hyväksynyt ostotarjousta.
Ägaren till fastigheten accepterade inte anbudet.
Hän on paikallislehden tilaaja.
Hon är prenumerant på lokaltidningen.
Uudistuksen vastustajien ensimmäinen toimenpide oli...
Den första åtgärd [som] motståndarna till reformen vidtog var att...
3.4 Vastineena yhdyssana
Jos tekijännimi ja sen määrite viittaavat ammattimaiseen tai muuhun pitkäaikaiseen toimintaan, ne käännetään usein yhdyssanalla. On kuitenkin parasta varmistaa, että kyseistä yhdyssanaa todella käytetään ruotsin kielessä.
Hän on postimerkkien keräilijä.
Han är frimärkssamlare.
Kiinteistön omistaja ei hyväksynyt ostotarjousta.
Fastighetsägaren accepterade inte anbudet.
Uudistuksen vastustajien ensimmäinen toimenpide oli...
Reformmotståndarnas första åtgärd var att...
Talon rakentajat ovat tehneet perusteellista työtä.
Husbyggarna har gjort ett gediget arbete.
Oville koputtelijat kävivät läpi koko korttelin.
Dörrknackarna gick igenom hela kvarteret.
Yhdyssanavastinetta käytetään ruotsissa joskus myös silloin, kun toiminta sinänsä on käsitettävä tilapäiseksi mutta ilmaus viittaa silti vakiintuneeseen käsitteeseen.
Palmen murhaajaa tuskin koskaan saadaan kiinni.
Palmemördaren lär nog aldrig bli fast.
Tilapäiseen toimintaan viittaavat rakenteet, jotka sisältävät genetiiviattribuutin, käännetään tavallisesti toisenlaisilla vastineilla.
Haluaisin tavata tämän talon rakentajan.
Jag skulle vilja träffa den som har byggt (bygger) det här huset.
Jag skulle vilja träffa byggaren av det här huset.
Ovelle koputtaja astui sisään.
Den som hade knackat [på dörren] steg in.
Den som hade knackat på steg in.
4 Eräistä kausatiivis-faktiivisista verbeistä
Ns. kausatiivis-faktiiviset ilmaisevat jonkin toiminnan tai tapahtuman aikaansaamista. Suomen kielessä on useita tällaisia verbityyppejä. Ruotsiksi niitä on niukalti, ja vastaavaa asiaa ilmaistaan muilla rakenteilla.
4.1 Tilanmuutosta ilmaisevat verbit (esim. laiskistaa, itsenäistää, hermostuttaa)
Monet tähän ryhmään kuuluvat verbit on johdettu adjektiivista, esim. laiskistaa av laiska, pulskistaa av pulska och leventää av leveä, ja useille on suora vastine ruotsissa (esim. bredda < bred). Ellei vastinetta ole, käytetään muita rakenteita.
Auto on laiskistanut ihmisiä.
Bilen har gjort människan latare.
(människan var lat redan tidigare)
Bilen har gjort människan lat.
(människan var inte lat förut)
Människan har blivit lat[are] på grund av bilen.
Vuodet ovat pulskistaneet häntä.
Han har blivit rundare (tjockare) med åren.
Eller: Han har lagt på hullet med åren.
Saksassa vietetyt kuukaudet pulskistivat häntä.
Han blev rund (tjock) under månaderna i Tyskland.
(om han var smärt när han for)
Han blev rundare (tjockare) under månaderna i Tyskland.
(om han hade en viss rondör redan vid avresan)
Se hermostutti minua.
Det gjorde mig nervös.
Jag blev nervös på/av det.
Tieto vimmastutti häntä.
Beskedet gjorde henne ursinnig.
Hon blev ursinnig över beskedet.
Lääke pöhöttää hänen kasvojaan.
Medicinen gör honom svullen i ansiktet.
Han blir svullen i ansiktet av medicinen.
Lääke on pöhöttänyt hänen kasvojaan.
Han är svullen i ansiktet på grund av medicinen.
4.2 Liikkeen aiheuttamista merkitsevät verbit (esim. huojuttaa, lennättää)
Kausatiivista lausetta muodostettaessa ruotsissa käytetään tavallisesti apuverbejä få tai ha. Joskus käytetään apuverbiä låta. Koska kyseiset verbit ilmaisevat tarkoituksellista toimintaa, niitä käytetään yleensä henkilösubjektin yhteydessä.
Hän huojutti puuta.
Hon fick trädet att vaja.
Hän juoksutti hevosta.
Han hade hästen att springa.
Han fick hästen att springa.
Hän juoksutti vettä.
Han lät vattnet rinna.
Minun täytyy kävelyttää koiraa.
Jag måste rasta hunden.
Jag måste gå ut [och gå med] hunden.
Kun subjektina on muu kuin henkilöä merkitsevä sana, ruotsissa käytetään usein intransitiiviverbin ja preposition yhdistelmää. Toinen melko tavallinen vastine ruotsissa on passiivi.
Tuuli huojutti puita.
Träden vajade i vinden.
Ristiveto lennätti villakoiria pitkin lattiaa.
Dammtussarna flög längs golvet i (på grund av) korsdraget.
Tuulenpuuska heilautti venettä.
Båten krängde till vid en vindby.
Valtavat rekat tärisyttivät maata.
Marken skakade under de väldiga långtradarna.
Marken skakade när de väldiga långtradarna körde förbi.
Tuuli kiidätti pilviä.
Molnen drev för vinden.
Vilu värisytti hänen ruumistaan.
Han skakade av köld.
Auto räiskytti kuraa.
Lervällingen stänkte om bilen.
Auto räiskytti kuraa vaatteilleni.
Det stänkte lervälling på mina kläder när bilen körde förbi.
Bilen stänkte lervälling på mina kläder.
Ambulanssi kiidätti hänet sairaalaan.
Han fördes till sjukhuset i ilfart med ambulans.
Ambulansen körde honom i ilfart till sjukhuset.
Maanjäristys vavahdutti kaupunkia.
Staden skakades av en jordbävning.
En jordbävning skakade staden.
4.3 Äänen aiheuttamista ilmaisevat verbit (tyyppi vinguttaa)
Läheisessä yhteydessä edelliseen ryhmään ovat transitiiviset onomatopoeettis-deskriptiiviset verbit, jotka ilmaisevat äänen aiheuttamista, usein liikkeen yhteydessä. Ruotsissa voidaan usein käyttää vastineena intransitiiviverbin sisältävää rakennetta, jos vastaavaa verbiä ei ole. Usein myös ääntä kuvaileva merkityssisältö jätetään ilmaisematta; ääni on monessa tapauksessa luonnollinen seuraus kyseisestä tapahtumasta.
Hän molskautti kiven veteen.
(Antoi pudota:)
Hon lät stenen plumsa i vattnet.
(Heitti:)
Hon slängde stenen i vattnet [med ett plums].
Hän rojautti säkin lattialle.
(Antoi pudota:)
Han släppte/slängde säcken i golvet med en duns.
Han lät säcken dunsa i golvet.
(Heitti:)
Han slängde säcken i golvet med en duns.
Hän paukautti oven kiinni.
Han smällde igen dörren.
Han slängde igen dörren med en smäll.
Han slog igen dörren så det smällde.
Lasse päräytti mopon käyntiin ja ajoi tiehensä.
Lasse startade mopeden och åkte i väg.
Mopeden smattrade i gång och Lasse åkte i väg.
Hän jyrisytti moottoria.
Han rusade motorn.
Motorn vrålade när han gasade.
Han gasade så att motorn vrålade.
Tuuli kolisutti peltikattoa.
Plåttaket skallrade i blåsten.
Naapuri vinguttaa viulua iltaisin.
Grannen gnider [på] sin fiol på kvällarna.
Grannen spelar fiol på kvällarna.
4.4 Jonkin ruumiillisen reaktion, tunnetilan tms. aiheuttamista ilmaisevat verbit
Apuverbiä få (joskus ha tai komma) käytetään myös ilmauksissa, jotka tarkoittavat tietyn ruumiillisen reaktion, tunnetilan tms. aiheuttamista. Tavallisin vaihtoehto apuverbirakenteelle on prepositioilmaus.
Savu alkoi yskittää heitä.
De började hosta av (i) röken.
De fick hosta av röken.
Savu tunkeutui keuhkoihini ja ryitti.
Jag andades in rök och började hosta (och måste hosta).
Jännitys värisytti häntä.
Spänningen fick (kom) honom att rysa.
Han ryste av spänning.
Veli nauratti häntä.
Brodern fick henne att skratta.
Hon måste skratta åt brodern.
Älä itketä vauvaa!
Låt inte bebisen gråta!
Ha inte bebisen att gråta!
Trösta bebisen när den (han, hon) gråter.
4.5 Halua, tarvetta tms. ilmaisevat verbit
Kun kausatiivis-faktiivista verbiä käytetään ilman subjektia, se ilmaisee usein tarvetta, halua tai tunnetilaa. Tällaiset ilmaukset voidaan kääntää ruotsiksi hyvin eri tavoin. Kun kyseessä on toivomusta ilmaiseva verbi, käytetään usein vastineena rakennetta, jossa on sanat ha lust eller känna för.
Minua itketti.
Jag var gråtfärdig.
Jag kunde knappt hålla gråten tillbaka.
Jag ville [helst av allt] gråta.
Jag hade lust att gråta.
Minua alkoi kahvittaa.
Jag blev kaffesugen.
Jag började känna för en kopp kaffe.
Häntä nauratti.
Hon var full i skratt.
Hon kunde knappt hålla sig för skratt.
Hon var skrattlysten.
Hullunkurinen tilanne nauratti heitä.
De måste skratta åt den dråpliga situationen.
Den dråpliga situationen roade dem.
Ehdotus mietitytti minua.
Förslaget gjorde mig betänksam.
Tapahtuma mietitytti minua.
Det inträffade fick mig att fundera.
Det inträffade gjorde mig betänksam.
Ongelma on mietityttänyt minua kauan.
Jag har grubblat länge över problemet.
Problemet har länge upptagit mina tankar.
4.6 Teettoverbit (esim. pesettää)
Suomen kielelle tyypillisiä ovat verbijohdokset, jotka ilmaisevat jonkin toiminnan teettämistä muilla. Tällaiset verbit käännetään käyttämällä apuverbejä låta ja ha. Låta-rakennetta käytetään varsinkin silloin, kun tekijä on alan ammattilainen tai alalla toimiva laitos tai muu yhteisö. Joskus on kuitenkin luontevaa ilmaista toiminnan suorittaja, vaikka se ei olisikaan näkyvillä suomalaisessa lauseessa (ks. viimeinen seuraavista esimerkeistä).
Hän on pesettänyt pukunsa.
Han har låtit tvätta sin kostym.
Hän korjautti auton.
Hon lät reparera bilen.
Diktaattori tapatti sissijohtajan.
Diktatorn lät döda gerillaledaren.
Hän on korjauttanut huoneiston ammattimiehellä.
Han har haft en fackman att renovera lägenheten.
Han har låtit en fackman renovera lägenheten.
Hän korjautti auton pojallaan.
Hon hade sonen att reparera bilen.
Hän on pesettänyt pukunsa.
Han har haft kostymen att tvättas.
Tai ark:
Han har haft kostymen och tvättas.
Hän kävi leikkauttamassa tukkansa.
Han var och klippte sig.
Hän kävi lääkärissä ompeluttamassa haavan.
Hon gick till läkare och fick såret sytt.
Hon gick till läkare för att få såret sytt.
Milloin olet viimeksi käynyt hoidattamassa hampaitasi?
När har du senast varit hos tandläkaren?
När har du senast varit och kontrollerat dina tänder?
När har du senast fått dina tänder kontrollerade?
5 Eräistä ajan ilmauksista
5.1 Ensi, viime ja tämä ajan ilmauksissa
Taipumattomia adjektiiveja ensi ja viime vastaavat esimerkiksi viikon, kuukauden, vuoden ja vuosisadan yhteydessä ruotsin sanat nästa ja förra. Nästa vecka, nästa år jne. tarkoittaa ajanjaksoa, joka seuraa meneillään olevaa, ja förra (förra veckan, förra året jne.) viittaa ajanjaksoon, joka päättyi meneillään olevan jakson alkaessa. Ilmausta i fjol käytetään samassa merkityksessä kuin sanaparia förra året.
Puhuttaessa sellaisista ajanjaksoista kuin viikonpäivistä, vuodenajoista, juhlapyhistä tai viikonlopusta ensi-sanan vastineena ei yleensä ole nästa. Perussäännön mukaan nimittäin nästa tarkoittaa tällaisissa tapauksissa sitä tiistaita, kesää, joulua tms., joka seuraa lähinnä tulossa olevaa tiistaita, kesää tai joulua. Jos ruotsalaiselta kysyy keväällä 2021 Vad ska du göra nästa sommar?, hän ajattelee ilman muuta kesää 2022. Sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton. Kun syksyllä 2020 sanotaan nästa sommar, useimmat ruotsalaiset ilmeisesti ajattelevat kesää 2021. Sanaa nästa voidaan siis käyttää viitattaessa melkein kokonaisen toistumisjakson päähän, varsinkin jos tähän aikaväliin sisältyy vuodenvaihde tai viikonloppu. Jos on väärinymmärryksen vaara, on parempi käyttää muita ilmaisutapoja, esim. sommaren 2021, tisdag nästa vecka tai [på] tisdag om en vecka jne.
Kun ensi viittaa lähempänä tulossa olevaan ajanjaksoon, käytetään viikonpäivien yhteydessä rakennetta på + epämääräinen muoto (på tisdag) ja vuodenaikojen ja juhlapyhien yhteydessä rakennetta i + epämääräinen muoto (i höst, i påsk).
Vastaavasti ruotsin förra viittaa tavallisesti viimeksi kulunutta edeltäneeseen jaksoon tai sellaiseen, josta on kulunut melkein kokonainen toistumisjakso. Tässäkin tapauksessa viikonloppu ja vuodenvaihde pyrkivät muodostamaan rajan, ja epäselvissä tapauksissa on aina parasta tarkentaa ilmausta.
Kun kyseessä on lähempänä menneisyydessä oleva ajankohta, viime-sanaa vastaa vuodenaikojen, viikonpäivien ja juhlapyhistä joulun ja pääsiäisen yhteydessä prepositio i + substantiivin s-muoto (i vintras, i måndags, i julas).
Monikollisissa ajan ilmauksissa adjektiivia viime vastaa ruotsin sana senaste. Viime vuosina käännetään siis under de senaste åren.
5.2 Vuorokaudenajat
Suomen ja ruotsin kieli jakavat vuorokauden osiin samalla tavoin. Meneillään olevaan vuorokaudenaikaan viitattaessa tarkennetaan ilmausta suomessa usein pronominimuodolla tänä, mutta ruotsin demonstratiivipronomineja den här ja denna ei käytetä vastaavalla tavalla. Vaikka ne ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia, niiden sijasta käytetään säännönmukaisesti prepositioilmauksia.
Joitain esimerkkejä:
tänä yönä
i natt (Viittaa ajassa eteenpäin tai taaksepäin verbin aikamuodosta riippuen.)
ensi yönä
i natt
tänä aamuna
nu på morgonen (Jos on edelleen aamu)
tänä aamuna
i morse (Jos ei enää ole aamu)
5.3 Prepositioiden käyttö ajan ilmauksissa
5.3.1 På
Ruotsin prepositio på vastaa usein suomen adessiivia ja essiiviä ajan ilmauksissa (esim. på vintern - talvella; på veckoslutet - viikonloppuna). På-preposition sisältävät ajan ilmaukset eivät kerro, kestääkö jokin toiminta tai tapahtuma koko kyseisen ajanjakson vai vain osan siitä. Näitä ilmauksia voidaan käyttää menneisyyteen ja tulevaisuuteen viitattaessa. Esimerkiksi på veckoslutet voi tarkoittaa viime viikonloppua tai mitä tahansa menneisyyden viikonloppua asiayhteyden mukaan, tai se voi viitata tulevaan aikaan.
Viikonpäivien yhteydessä på + epämääräinen muoto (på måndag) viittaa seuraavaksi tulevaan, kun taas rakennetta på + määräinen muoto (på måndagen) käytetään edeltäneestä tai jostakin muusta kyseisen nimisestä viikonpäivästä (esim. på måndagen vecka 25).
Jag hälsade på mormor på helgen/veckoslutet.
Kävin isoäidin luona viikonloppuna.
Jag ska hälsa på mormor på helgen/veckoslutet.
Käyn isoäidin luona viikonloppuna.
Vi hyrde en bil på helgen/veckoslutet.
Vuokrasimme auton viikonloppuna.
Jag börjar min semester på torsdag.
Aloitan lomani torstaina.
Han kom hem på torsdagen.
Hän tuli kotiin torstaina.
Han var i Spanien på sommaren.
Hän oli Espanjassa kesällä.
Kahdessa viimeisessä esimerkissä torsdagen ja sommaren eivät suhteudu lauseiden esittämisajankohtaan, vaan niillä viitataan sen viikon torstaihin tai sen vuoden kesään, josta keskustelussa tai tekstissä on aiemmin ollut puhe (usein kuitenkin viimeksi kuluneeseen).
Jos suomen essiivi- tai adessiivimuoto sisältää merkityksen 'ensi' tai 'viime', käännösvastineet muodostetaan kohdassa 5.1. esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Sellaisissa (tavallisesti kieltävissä) lauseissa kuin Hän ei ole ollut täällä vuosiin tai moneen vuoteen käytetään suomen illatiivimuodon vastineena ruotsissa prepositiota på: Han har inte varit här på flera år.
Suomen translatiivimuodon (esim. viikoksi) vastineena käytetään preposition på (tai toisinaan för) sisältävää rakennetta ilmaisemaan jonkin keston pituutta.
Vi åker till Spanien på en vecka.
Matkustamme Espanjaan viikoksi.
Vi åkte till Spanien på en vecka.
Matkustimme Espanjaan viikoksi.
Gör upp matsedel för en vecka.
Tee ruokalista viikoksi.
Preposition valinta riippuu myös siitä, kuvaako verbi hetkellistä tapahtumaa vai olotilaa.
Dra upp båten för vintern.
Telakoida vene talveksi.
Ha båten uppställd över vintern.
Telakoida vene talveksi.
På-prepositiota käytetään myös rakenteissa, jotka ilmaisevat johonkin tarvittavan ajan pituutta ja joita vastaa suomessa inessiivimuoto (vrt. i, kohta 5.3.5).
Hon läste boken på tre dagar.
Hän luki kirjan kolmessa päivässä.
Han springer 100 meter på 12 sekunder.
Hän juoksee 100 metriä 12 sekunnissa.
Vattnet kokade upp på två minuter.
Vesi kiehui kahdessa minuutissa.
5.3.2 Under
Prepositio under korostaa ajan ilmauksissa tapahtumisen tai toiminnan meneillään oloa tai sitä, että jotain tapahtuu meneillään olevan ajanjakson kuluessa. Sitä vastaa suomen sana aikana tai ajanjaksoa merkitsevän sanan essiivi- tai adessiivimuoto.
Jag ska hälsa på mormor under helgen/veckoslutet.
Käyn isoäidin luona viikonloppuna.
Jag hälsade på mormor under helgen/veckoslutet.
Kävin isoäidin luona viikonloppuna.
Lauseet sisältävät sen merkityksen, että käynnin kesto ei ole tai ei ollut koko viikonlopun mittainen.
5.3.3 Över
Prepositiota över käytetään ilmaisemaan, että jokin toiminta tai tapahtuma kestää koko tietyn ajanjakson alusta loppuun. Sen vastineita suomessa ovat näissä tapauksissa objektin sijat sekä essiivi, translatiivi ja genetiivi + ajan tai ajaksi.
Jag ska hälsa på mormor över helgen/veckoslutet.
Menen isoäidin luo viikonlopuksi.
Jag hälsade på mormor över helgen/veckoslutet.
Olin isoäidin luona viikonlopun.
Vi ska hyra bil över helgen/veckoslutet.
Vuokraamme auton viikonlopuksi (viikonlopun ajaksi).
Vi hyrde en bil över helgen/veckoslutet.
Vuokrasimme auton viikonlopuksi (viikonlopun ajaksi).
Han åker till Spanien över vintern.
Hän matkustaa Espanjaan talveksi.
Han var i Spanien över vintern.
Hän oli Espanjassa talven.
Han hade permission över julen.
Hän oli joulun (jouluna, joulun ajan) lomalla armeijasta.
5.3.4 Till
Prepositiota till käytetään korostettaessa jonkin ajanjakson alkua tai aikomusta. Sen vastineena on suomessa usein translatiivi.
Vi ska hyra bil till helgen/veckoslutet.
Aiomme vuokrata auton viikonlopuksi.
Han åker till Spanien till vintern.
Hän matkustaa Espanjaan talveksi.
5.3.5 I
Prepositio i ilmaisee yhdessä epämääräisen muodon kanssa meneillään olevaa tai tulevaa ajanjaksoa sekä yhdessä s-muodon kanssa viittaa menneeseen aikaan (ks. kohdat 5.1 ja 5.2)
I-preposition sisältävää rakennetta käytetään myös ilmaisemaan johonkin kuluneen ajan pituutta (vrt. på, kohta 5.3.1).
Han läste tidningen i tre timmar.
Hän luki sanomalehteä kolme tuntia.
Hon sprang i tolv minuter.
Hän juoksi kaksitoista minuuttia.
Gröten kokade i en timme.
Puuro kiehui tunnin.